Kolme lähestymistapaa osaamisen ja tiedon johtamiseen: Competence-based Competition, Intellectual Capital Management and Knowledge Management.

Abstract

Tutkielman tarkoitus on kuvata kolme erilaista lähestymistapaa osaamisen ja tiedon johtamiseen: Competence-based Competition, Intellectual Capital Management ja Knowledge Management. Tutkielman tavoite on vastata kysymykseen, miten osaamista lähestytään eri koulukunnissa. Lisäksi etsitään koulukuntien välisiä eroja sekä yhtäläisyyksiä.

Tutkimustehtävää tarkastellaan teoreettisesti käsiteanalyyttisen tutkimuksen keinoin. Competenced-based Competition -koulukunnan tarkastelu pohjautuu ensisijassa Hamelin ja Prahaladin vuosina 1989-93 julkaisemiin artikkeleihin, jotka käsittelivät ydinosaamista. Intellectual Capital Management -luvun lähtökohtana on Edvins-sonin ja Malonen vuonna 1997 julkaisema henkisen pääoman luokittelu. Knowledge Management -koulukuntaa tarkastellaan Sydänmaanlakan (2001) sekä Ståhlen ja Grönroosin (1999) teosten pohjalta.

Competence-based Management -koulukunta rakentuu ydinosaamisajattelun ympärille. Ydinosaaminen on osaamista, joka tekee organisaatiosta ylivertaisen toimintaympäristössään. CBM -lähestymistapa korostaa ydinosaamisen strategista merkitystä: organisaation on menestyäkseen suunniteltava toimintansa tämän osaamisen pohjalta.

Intellectual capital management -koulukunnan päätavoite on kehittää tekniikoita aineettoman pääoman mallintamiseen ja hallintaan. Aineeton pääoma koostuu inhimillisestä pääomasta, rakennepääomasta ja suhdepääomasta. Organisaation inhimillinen pääoma muodostuu henkilöstön osaamisesta. Rakenteellinen pääoma käsittää organisaation strategian, järjestelmät, rakenteet ja kulttuurin. Suhdepääoma muodostuu organisaation sidosryhmäyhteyksistä, joihin luetaan esimerkiksi asiakassuhteet. Näkymättömän varallisuuden hallintaa tarkastellaan Sveibyn näkymättömän varallisuuden seurantamallilla. Sveibyn mallilla pyritään mittaamaan aineetonta pääomaa niissä organisaation prosesseissa, jotka ovat sen toiminnalle kriittisiä.

Knowledge management -koulukunta korostaa tietoon liittyvien prosessien tunnistamisen ja seurannan tärkeyttä. Tiedon johtaminen nähdään prosessina, joka koostuu tiedon hankinnasta, varastoinnista, jakamisesta ja sovelta-misesta. Siinä kiinnitetään erityistä huomiota organisaation piilevään tietoon. Se voidaan määritellä tiedoksi, jota työntekijä tiedostamattaan käyttää tehtävissään.

Competence-based Management -koulukunnan lähestymistapa osaamiseen on muita koulukuntia strategisempi. Sen pyrkimys on tunnistaa organisaation toiminnalle tärkeää osaaminen ja suunnata organisaation toiminta tämän osaamisen pohjalta. Intellectual Capital Management -koulukunta kiinnittää huomiota erityisesti aineettoman pääoman mittaamiseen. Osaaminen nähdään yhtenä aineettoman pääoman elementeistä, jota tulee mitata. Knowledge Management -koulukunta lähestyy tietoa organisaation prosessien näkökulmasta. Sen tavoitteena on kehittää organisaation prosesseja niin, että tieto voi virrata esteettömästi.

Tutkittuja lähestymistapoja tiedon ja osaamisen johtamiseen ei voida sellaisenaan soveltaa yksittäiseen kuntaan, koska yksikään koulukunnista ei tarjoa kokonaisvaltaista ratkaisua siihen kysymykseen, kuinka osaamista tulisi johtaa. Eri koulukuntien oppeja yhdistelemällä ja ottamalla kunnan erityispiirteet huomioon voidaan niistä saada aineksia kunnan tietohallinnon kehittämiseen.

Avainsanat: osaamisen johtaminen, tiedon johtaminen, ydinosaaminen