Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän perustaminen. Perustamisprosessin, sen tavoitteiden sekä toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten tarkastelu yhteensulautumisen näkökulmasta.
MÄKELÄ, KALLE (2003)
2003
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12062
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12062
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 5 1.1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA 5 1.2. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA RAJAUS 7 1.3. AINEISTO JA MENETELMÄT 8 1.4. TUTKIMUKSEN RAKENNE 9 2. YHTEENSULAUTUMISEEN LIITTYVÄ TEOREETTINEN TARKASTELU 11 2.1. YLEISTÄ 11 2.1.1. Oppilaitosverkoston kehittyminen 11 2.1.2. Yhdistämisten tavoitteet 11 2.1.3. Yhdistämisten aalto 1990-luvulla 12 2.2. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ 13 2.2.1. Kuntayhtymä ja perussopimus 13 2.2.2. Opetuksen valtionosuus ja yksikköhintarahoitus 15 2.2.3. Vuosikate 16 2.3. TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS 17 2.3.1. Valintateoria 18 2.3.2. Adaptaatio- ja resurssiriippuvuusteoriat 18 2.3.3. Legitimiteetti organisaation olemassa olon perustana 19 2.4. YHTEENSULAUTUMISEN VAIHTOEHTOISET TOIMINTATRATEGIAT 20 2.5. ORGANISAATIOIDEN INTEGROITUMISASTE 21 3. YHTEENSULAUTUMINEN KOULUTUSPOLITIIKASSA 23 3.1. YHTEENSULAUTUMISEN LUOKITTELU TUOTTEEN JA ALAN MUKAAN 23 3.2. YHTEENSULAUTUMISEN LUOKITTELU SYIDEN PERUSTEELLA 23 3.3. YHTEENSULAUTUMINEN JA VALTAPYRKIMYKSET 25 3.4. YHTEENSULAUTUMINEN JA ERILAISUUS 26 3.5. YHDISTYMISEN SUURIMMAT EDUT JA HAITAT SUOMALAISEN KOULUTUSPOLITIIKAN NÄKÖKULMASTA 27 4. LÄNSI-PIRKANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSTAMISPROSESSI 28 4.1. OLEMASSSA OLEVAT OPPILAITOKSET ENNEN KUNTAYHTYMÄÄ 28 4.1.1. Itä-Satakunnan ammattioppilaitos 28 4.1.2. Ikaalisten kauppaoppilaitos 31 4.1.3. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 34 4.1.4. Kihniön käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 37 4.1.5. Osaran maaseutuoppilaitos 38 4.2. MISTÄ KAIKKI OIKEIN ALKOI? 39 4.2.1. Yhteistoimintaa rehtoreiden kesken 39 4.2.2. Ammatillisen opetuksen uudet tulevaisuuden tavoitteet maassamme 40 4.2.3. Rahoitusjärjestelmän muutos vireille 41 4.3. TAVOITTEET KUNTIEN VASTAUS TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN 42 4.4. PIRKANMAAN LIITON KEHITTÄMISSELVITYS 1992 44 4.4.1. Yhteistyömalli 44 4.4.2. Koulutusyhteistyön kehittämisseminaari 45 4.5. VALMISTELUTYÖN ETENEMINEN 47 4.5.1. Työn organisointi ja tavoiteaikataulu 47 4.5.2. Perussopimuksen ja sääntöjen muokkaaminen 47 4.5.3. Kamppailu Itä-Satakunnan ammattioppilaitoksen Parkanon toimipisteen säilyttämisestä 49 4.5.4. Ongelmia ratkaistavana 50 4.5.5. Lukioiden ja kansalaisopistojen asema 53 4.5.6. Kuntayhtymän nimi 53 4.5.7. Ammattikorkeakoulukokeilun vaikutus 54 4.6. VUODEN 1995 PERUSSOPIMUS 55 4.7. OPPILAITOSTEN YLLÄPITÄMISLUVAN SIIRTO 59 4.8. ITSENÄISEN TOIMINNAN KEHITTYMINEN VAIHEITTAIN 60 4.8.1. Valmistautuminen kokonaisvastuuseen 60 4.8.2. Sitoumusten ja henkilöstön siirto 62 4.8.3. Talousvastuun siirtyminen yhtymälle 1.1.1997 63 5. MUUTOSTEN VUODET 1997 2001 65 5.1. OPPILAITOSKIINTEISTÖJEN OMISTUKSEN SIIRTO YHTYMÄLLE 65 5.1.1. Vuoden 1999 perussopimus ja fuusiosopimus 70 5.2. LUOTEIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN KEHITTÄMISYKSIKKÖ 73 5.3. YLÄ-SATAKUNNAN MUSIIKKIOPISTO 74 5.4. PIRKANMAAN AIKUISLUKIO 77 5.5. PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 81 6. LÄNSI-PIRKANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSTAMISEN VAIKUTUKSET 1997 2001 87 6.1. TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET 87 6.1.1. Määrälliset vaikutukset 88 6.1.2. Laadulliset vaikutukset 91 6.1.3. Oppilaitosten toimintapuitteisiin liittyvät vaikutukset 93 6.2. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET 95 7. PÄÄTELMÄT 104 7.1. YHTEENSULAUTUMISTEN MERKITYS YLEISESTI 104 7.2. YHTEENSULAUTUMINEN JA LÄNSI-PIRKANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSTAMISPROSESSI 105 7.3. KONKREETTISIA TULOKSIA 107 7.4. VAIKUTUKSET KUNTIIN 109 7.5. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 112 8. LÄHTEET 115 9. KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO 125 10. LIITTEET 126
Tiivistelmä
Yhteensulautuminen, jossa kaksi tai useampi erillinen oppilaitos yhdistyy uudeksi organisatoriseksi kokonaisuudeksi, on muodostunut 1990-luvulla yhdeksi maamme koulutuspolitiikan keskeisimmistä ohjausvälineistä. Ohjaksissa on usein ollut valtio omien hallinnollisten tai lainsäädännöllisten päätöstensä kautta. Yhteensulautumisia on kuitenkin tapahtunut paljon myös vapaaehtoisesti osana kuntien tavanomaista yhteistoimintaa.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän perustamisprosessia yhteensulautumisen näkökulmasta. Tutkimustehtävänä on perustamisprosessin kahden päävaiheen tarkan kuvauksen lisäksi selvittää yhtäältä koulutuskuntayhtymän perustamisen toiminnalliset vaikutukset yhtymän oppilaitoksissa ja toisaalta taloudelliset vaikutukset sekä kuntayhtymän kokonaistalouteen että yksittäisen oppilaitoksen talouteen. Perustamisprosessia tarkastellaan vuodesta 1991 lähtien. Toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten tarkastelu kohdistuu vuosiin 1997 2001.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu yhteensulautumisen tarkastelusta osana organisaatioiden vuorovaikutussuhteiden rakentumista. Teoreettisten lähestymistapojen jälkeen esitellään yhteensulautumisen eri toimintastrategioita, erilaisia organisaatioiden integroitumisasteita ja käsitellään yhteensulautumista koulutuspolitiikassa. Lopuksi tarkastellaan yhdistymisten etuja ja haittoja suomalaisesta näkökulmasta. Teoriaosuuden pohjalta tapahtuu perustamisprosessin kuvaus ja perustamisen vaikutusten analysointi.
Perustamisen vaikutuksien tarkastelun pohjalta tulee tutkimus siihen johtopäätökseen, että kuntayhtymä on pystynyt täyttämään sille asetetun tavoitteen ja turvaamaan monialaisen, tasokkaan ja runsaan koulutustarjonnan säilymisen toiminta-alueellaan. Yhtään oppilaitosta ei ole jouduttu lakkauttamaan. Tutkimuksessa esiteltyjen päätelmien perusteella vaikutukset kuntien kesken ovat kuitenkin olleet erilaiset. Tulevaisuudessa yhtymällä on kaikki mahdollisuudet säilyttää saavuttamansa hyvä asema vetovoimaisena kouluttajana.
Avainsanat: yhteensulautuminen, kuntayhtymä, perussopimus, järjestämislupa.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän perustamisprosessia yhteensulautumisen näkökulmasta. Tutkimustehtävänä on perustamisprosessin kahden päävaiheen tarkan kuvauksen lisäksi selvittää yhtäältä koulutuskuntayhtymän perustamisen toiminnalliset vaikutukset yhtymän oppilaitoksissa ja toisaalta taloudelliset vaikutukset sekä kuntayhtymän kokonaistalouteen että yksittäisen oppilaitoksen talouteen. Perustamisprosessia tarkastellaan vuodesta 1991 lähtien. Toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten tarkastelu kohdistuu vuosiin 1997 2001.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu yhteensulautumisen tarkastelusta osana organisaatioiden vuorovaikutussuhteiden rakentumista. Teoreettisten lähestymistapojen jälkeen esitellään yhteensulautumisen eri toimintastrategioita, erilaisia organisaatioiden integroitumisasteita ja käsitellään yhteensulautumista koulutuspolitiikassa. Lopuksi tarkastellaan yhdistymisten etuja ja haittoja suomalaisesta näkökulmasta. Teoriaosuuden pohjalta tapahtuu perustamisprosessin kuvaus ja perustamisen vaikutusten analysointi.
Perustamisen vaikutuksien tarkastelun pohjalta tulee tutkimus siihen johtopäätökseen, että kuntayhtymä on pystynyt täyttämään sille asetetun tavoitteen ja turvaamaan monialaisen, tasokkaan ja runsaan koulutustarjonnan säilymisen toiminta-alueellaan. Yhtään oppilaitosta ei ole jouduttu lakkauttamaan. Tutkimuksessa esiteltyjen päätelmien perusteella vaikutukset kuntien kesken ovat kuitenkin olleet erilaiset. Tulevaisuudessa yhtymällä on kaikki mahdollisuudet säilyttää saavuttamansa hyvä asema vetovoimaisena kouluttajana.
Avainsanat: yhteensulautuminen, kuntayhtymä, perussopimus, järjestämislupa.