Opettajien ammatillisen tiedon hankinta Hämeen Ammattikorkeakoulussa.
KORTELAINEN, MAARIT (2003)
2003
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12048
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12048
Sisällysluettelo
TIIVISTELMÄ 2 SISÄLLYS 3 1. JOHDANTO 5 2. TIEDONHANKINNAN TUTKIMUS 7 2.1 TIEDONHANKINNAN TUTKIMUKSEN KEHITTYMINEN 7 2.1.1 Historiaa 7 2.1.2 Kohti käyttäjäkeskeisyyttä 7 2.1.3 Kaksi paradigmaa 8 2.1.4 Kognitiivinen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa 9 2.2 KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ 10 2.2.1 Informaatio ja tieto 10 2.2.2 Tiedontarve 12 2.2.3 Tiedonhankinta 13 2.2.4 Tiedonhankintakanavat ja tiedonlähteet 14 2.3 TIEDONHANKINNAN TEORIOITA 15 2.3.1 Kuhlthaun ISP-teoria 15 2.3.2 Wilsonin malli 15 2.3.3 Ellisin malli 18 2.3.4 Leckien, Pettigrew´n & Sylvainin yleinen malli ammattilaisten tiedonhankinnasta 19 2.4 OPETTAJA JA AMMATTIKORKEAKOULU 21 2.4.1 Ammattikorkeakoulun synnystä ja kehityksestä 22 2.4.2 Muutoksia oppimisessa ja opiskelussa 23 2.4.3 Opettaja muutoksessa 24 2.4.4 Opettajien tiedonhankintakäyttäytymistä koskevaa tutkimusta 29 3. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT 32 4. HAMK - KEHYSORGANISAATIO 34 5. MENETELMÄT 35 5.1 TEEMAHAASTATTELU 35 5.2 AINEISTON KERUU 36 5.3 TUTKIMUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 36 5.4 KVALITATIIVISEN AINEISTON KÄSITTELY JA ANALYYSI 38 6. TULOKSET 41 6.1 OPETTAJANA HAMK:SSA 41 6.2 TYÖROOLIT JA NIIHIN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT 46 6.3 TIEDONTARPEET 50 6.4 KÄSITYS TIEDONHANKINNASTA 55 6.5 TIEDONHANKINTA PROSESSINA 56 6.6 TIEDONHANKINNAN KANAVAT JA TIEDONLÄHTEET 60 6.7 TIEDON LÖYTYVYYS 69 7. TULOSTEN TULKINTAA 72 7.1 TYÖYMPÄRISTÖ 72 7.1.1 Opettajana HAMK:ssa 72 7.1.2 Työroolit ja niihin liittyvät tehtävät 75 7.2 TIEDONTARPEET 78 7.3 TIEDONHANKINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 79 7.3.1 Käsitys tiedonhankinnasta 79 7.3.2 Tiedonhankinta prosessina 80 7.3.3 Tiedonhankintakanavat ja tiedonlähteet 82 7.3.4 Tuotokset 83 8. JOHTOPÄÄTÖKSET 86 LÄHTEET 90 LIITTEET 94
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Hämeen ammattikorkeakoulun opettajien ammatillisen tiedon hankintaa. Tutkittiin, mitä on opettajien ammatillisuus ja millaisia tiedontarpeita heillä on tässä kontekstissa. Haluttiin saada selville, miten opettajat hankkivat tietoa: mitä tiedonhankintakanavia ja tiedonlähteitä he käyttävät ja millaisia ongelmia he kohtaavat. Tutkimus käynnistyi Hämeen ammattikorkeakoulun tarpeesta saada pohjatietoa siellä toimivien opettajien tiedonhankintakäyttäytymisestä.
Tutkimus kuuluu ammatillisen tiedontarve- ja tiedonhankintatutkimuksen piiriin, ja viitekehyksenä on käytetty Gloria Leckien, Karen Pettigrew´n & Christian Sylvainin (1996) mallia ammatillisen tiedon hankinnasta. Tutkimuksen aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltiin 15 Hämeen ammattikorkeakoulun opettajaa, seitsemää miestä ja kahdeksaa naista, pyrkien löytämään eri puolia tutkittavana olevasta ilmiöstä. Täten haastateltavia valittiin mukaan Hämeen ammattikorkeakoulun eri yksiköistä usealta eri koulutusalalta. Tutkimusaineisto litteroitiin tarkasti ja analysoitiin faktanäkökulmasta keskittyen haastateltavien toimintaan, heidän käyttäytymiseensä ja motiiveihinsa.
Tutkimus osoitti, että tiedon hankinnalla on hyvin suuri merkitys Hämeen ammattikorkeakoulun opettajien työssä. Opettajien ammatillisen tiedon hankinta on monimuotoista mutta pitkälti riippuvaista opettajien tietoisuudesta ja tottumuksista eri tiedonhankintakanavien käytössä. Opetus- ja suunnittelutehtävien kautta nousevat tiedontarpeet, lähinnä uuden substanssitiedon etsiminen ja vanhan päivittäminen sekä uusien ideoiden hakeminen opetukseen, voidaan nähdä yhtenä tiedonhankinnan tärkeimmistä käynnistäjistä. Tiedonhankintakanavista ja tiedonlähteistä eniten käytettyjä ovat Internet ja kirjat. Kollegoilla on myös hyvin merkittävä osuus.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että HAMK:n opettajia voidaan tukea heidän ammatillisen tiedon hankinnassaan tarjoamalla erilaisia tiedonhankinnan kanavia ja tiedon lähteitä sekä koulutusta niiden hyödyntämiseksi. Erilaisia tapoja hankkia tietoa tulee korostaa ja pyrkiä ohjaamaan opettajat pois rutiininomaisista tottumuksista tiedon hankinnan välineiden käytössä.
Tutkimuksessa pyrittiin löytämään erilaisia piirteitä opettajien tiedonhankinta-käyttäytymisestä kokonaisuutena. Kuitenkin tutkimuksen edetessä kävi ilmi, että olisi ollut hedelmällisempää rajata kohderyhmää kapeammaksi. Koko HAMK:a koskevia yleistyksiä on mahdotonta tehdä, sillä ammatillisen tiedon hankinta on hyvin erilaista eri koulutusaloilla ja eri yksiköissä. Toisaalta tätä voidaan pitää osoituksena HAMK:n monimuotoisuudesta, ja käyttää tätä tietoa hyväksi yhteisiä toimintalinjoja suunniteltaessa.
Tutkimus kuuluu ammatillisen tiedontarve- ja tiedonhankintatutkimuksen piiriin, ja viitekehyksenä on käytetty Gloria Leckien, Karen Pettigrew´n & Christian Sylvainin (1996) mallia ammatillisen tiedon hankinnasta. Tutkimuksen aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltiin 15 Hämeen ammattikorkeakoulun opettajaa, seitsemää miestä ja kahdeksaa naista, pyrkien löytämään eri puolia tutkittavana olevasta ilmiöstä. Täten haastateltavia valittiin mukaan Hämeen ammattikorkeakoulun eri yksiköistä usealta eri koulutusalalta. Tutkimusaineisto litteroitiin tarkasti ja analysoitiin faktanäkökulmasta keskittyen haastateltavien toimintaan, heidän käyttäytymiseensä ja motiiveihinsa.
Tutkimus osoitti, että tiedon hankinnalla on hyvin suuri merkitys Hämeen ammattikorkeakoulun opettajien työssä. Opettajien ammatillisen tiedon hankinta on monimuotoista mutta pitkälti riippuvaista opettajien tietoisuudesta ja tottumuksista eri tiedonhankintakanavien käytössä. Opetus- ja suunnittelutehtävien kautta nousevat tiedontarpeet, lähinnä uuden substanssitiedon etsiminen ja vanhan päivittäminen sekä uusien ideoiden hakeminen opetukseen, voidaan nähdä yhtenä tiedonhankinnan tärkeimmistä käynnistäjistä. Tiedonhankintakanavista ja tiedonlähteistä eniten käytettyjä ovat Internet ja kirjat. Kollegoilla on myös hyvin merkittävä osuus.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että HAMK:n opettajia voidaan tukea heidän ammatillisen tiedon hankinnassaan tarjoamalla erilaisia tiedonhankinnan kanavia ja tiedon lähteitä sekä koulutusta niiden hyödyntämiseksi. Erilaisia tapoja hankkia tietoa tulee korostaa ja pyrkiä ohjaamaan opettajat pois rutiininomaisista tottumuksista tiedon hankinnan välineiden käytössä.
Tutkimuksessa pyrittiin löytämään erilaisia piirteitä opettajien tiedonhankinta-käyttäytymisestä kokonaisuutena. Kuitenkin tutkimuksen edetessä kävi ilmi, että olisi ollut hedelmällisempää rajata kohderyhmää kapeammaksi. Koko HAMK:a koskevia yleistyksiä on mahdotonta tehdä, sillä ammatillisen tiedon hankinta on hyvin erilaista eri koulutusaloilla ja eri yksiköissä. Toisaalta tätä voidaan pitää osoituksena HAMK:n monimuotoisuudesta, ja käyttää tätä tietoa hyväksi yhteisiä toimintalinjoja suunniteltaessa.