Eläkejärjestelmien vaikutukset säästämiseen, työntarjontaan ja tulojen uudelleenjakoon.

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on tutustua kahteen eläkejärjestelmän äärimuotoon jakojärjestelmään ja rahastoivaan järjestelmään ja selvittää niiden edut ja haitat yksinkertaisen kahden periodin sukupolvimallin avulla. Eläkeuudistuksia käsittelevässä kirjallisuudessa korostuu usein se, ettei puhdas jakojärjestelmä eikä puhdas rahastoiva järjestelmä ole paras tai edes hyvä ratkaisu, sillä molemmista löytyy niin hyviä kuin huonojakin puolia. Jakojärjestelmä toimii pääasiassa tehokkaana tulonjakojärjestelmänä ja turvaa eläkkeen kaikille verotuksen kautta. Demografiset riskit ja talouden hidastunut kasvu ovat saaneet kuitenkin monet maat pohtimaan järjestelmän kestävyyttä. Rahastoivan järjestelmän avulla yksilö voi saada suuremmat tuotot säästöilleen, kokonaissäästäminen voi kasvaa ja eläkeosuuksille saadaan parempi riskinhajautus. Järjestelmä kuitenkin luopuu sukupolvien välisestä tulonjaosta ja kohtaa korkoriskin. Tässä tutkimuksessa eläkejärjestelmät jaetaan jako- ja rahastoivan järjestelmän lisäksi vielä kahteen eri ulottuvuuteen: etuus- ja maksuperusteiseen sekä aktuaariseen ja ei-aktuaariseen järjestelmään. Jokainen ulottuvuus tuo tärkeän piirteen mukanaan. Pääoman muodostuminen riippuu rahastointiasteesta, etuus- ja maksuperusteinen järjestelmä määräävät sen kenelle riski kohtaantuu ja aktuaarisuusaste vaikuttaa työntarjontaan. Eläkeuudistukset aiheuttavat erimielisyyttä taloustieteilijöiden keskuudessa, sillä aihe on monimutkainen. Molempien järjestelmien edut yhdistävä osittain rahastoiva järjestelmä auttaa ratkomaan väestön vanhenemisesta aiheutuvat kriisit. Suomi on osittain rahastoiva etuusperusteinen maa. Eduskunta hyväksyi 18.2.2003 työeläkejärjestelmää koskevan uudistuksen, joka astuu pääosin voimaan vuoden 2005 alusta. Osa uudistuksista on astunut jo voimaan tämän vuoden alusta. Eläkeremontin tavoitteena on pitää eläkekustannukset kurissa ja varmistaa, että kansalaisille annettu eläkelupaus pitää. Eläkelakien muutoksella pyritään kannustamaan ihmisiä pidempiin työuriin ja myöhentämään eläkkeelle siirtymistä. Varhaiseläkelajeja lakkautetaan ja maksun ja etuuden yhteyttä tiivistetään. Eläkemaksujen nousu pidetään mahdollisimman tasaisena ja maksurasitus eri sukupolvien välillä oikeudenmukaisena. Vanhenevan väestön mukana tuomat eläkemenojen kasvut yritetään ratkaista rahoituksen läpinäkyvyyttä, kannustavuutta ja selkeyttä parantamalla.