Ruudusta kulttuurin tulkiksi. Turun Sanomien sarjakuvapolitiikan kehitys vuodesta 1954 vuoteen 2003 postmodernin teorian valossa.
TUOMOLA, SALLA (2003)
TUOMOLA, SALLA
2003
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12014
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-12014
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO.......................................................................................6 2 MODERNI VS. POSTMODERNI..........................................................9 2.1 Teoriaa modernista....................................................................10 2.1.1 Modernismi..................................................................11 2.2 Teoriaa postmodernista..............................................................13 2.2.1 Uuden ajan terminologiaa...............................................14 2.2.2 Metakertomusten kuolema..............................................15 2.2.3 Täysin kehittynyt moderni?............................................16 2.2.4 Postmodernismi.............................................................18 2.3 Postmoderni globaalissa myöhäiskapitalismissa.............................18 2.3.1 Talous globalisoituu.......................................................19 2.3.2 Talous ja kulttuuri luhistuvat toisiinsa..............................20 3 POSTMODERNI YHTEISKUNTA JA KULTTUURI...........................24 3.1 Yhteiskunnan rakentuminen postmoderniksi.................................24 3.1.1 Universaalista globaaliksi maailmankulttuuriksi................25 3.2 Postmodernistisen kulttuurin olemus............................................27 3.2.1 Binaaristen vastakohtaparien merkitys..............................28 3.3 Postmodernin arvomaailma ja elämänpolitiikka............................29 3.3.1 Valintojen ja vastuun politiikka.......................................30 3.3.2 Valinnanvaikeus ja identiteettien loputon virta..................32 3.3.3 Yksilöiden yhteiskunta...................................................34 3.3.4 Sukupuolten tasa-arvotaistelu..........................................36 3.3.5 Erilaisuuden politiikka...................................................38 3.3.5.1 Postmoderni feminismi.......................................39 3.3.5.2 Nuorisokulttuurit...............................................40 3.3.5.3 Fanikulttuurit....................................................42 4 POSTMODERNI KULTTUURITUOTTEISSA.....................................45 4.1 Populaarin terminologia ja kulttuuri............................................46 4.2 Pastissi korvaa parodian.............................................................47 4.3 Historiattomuuden tiellä.............................................................49 4.4 Sirpaloituminen........................................................................50 4.5 Syvyydettömyys........................................................................51 4.6 Tuotteistuminen........................................................................52 5 SARJAKUVIEN KIEHTOVA MAAILMA...........................................54 5.1 Sarjakuvat kulttuurituotteena......................................................54 5.1.1 Sanomalehtisarjakuva eli strippisarjakuva.........................55 5.1.2 Sarjakuvan kulttuuripolitiikka Suomessa..........................57 5.1.3 Suomalainen sarjakuva nyt ja tulevaisuudessa...................59 5.2 Sarjakuvat tutkimuskohteena......................................................60 5.2.1 Sarjakuvatutkimuksen mielekkyys...................................61 5.2.2 Sarjakuvat ja yhteiskunta................................................63 5.2.3 Sarjakuvat tunnustettuna taiteenlajina...............................65 5.2.4 Sarjakuvatyyppien luokituksia.........................................66 6 TUTKIMUS KÄYTÄNNÖSSÄ............................................................67 6.1 Tutkimusaineisto.......................................................................67 6.1.1 Turun Sanomien sarjakuvahistoria...................................67 6.1.2 Turun Sanomien nykyinen sarjakuvapolitiikka..................70 6.1.3 Turun Sanomien sarjakuvien säännölliset lukijat...............71 6.2 Tutkimuskysymyksen asettelu ja perustelut...................................72 6.3 Tutkimusmenetelmä..................................................................73 6.3.1 Sisällönanalyysi ja sisällön erittely...................................73 6.3.2 Luokittelu analysoinnin välineenä..................................75 7 TS:N SARJAKUVIEN JA SARJAKUVAPOLITIIKAN ANALYYSIVÄLINEET............................................................76 7.1 Sarjakuvan postmoderni luonne..................................................76 7.2 Postmodernisoitumista määrittävät luokat.....................................78 7.2.1 Postmodernin arvot ja elämänpolitiikka............................79 7.2.1.1 Perheen kriisi....................................................80 7.2.1.2 Kulutuskeskeisen elämäntavan pyörteissä..............81 7.2.1.3 Globalisaation vaikutukset suomalaisiin................82 7.2.2 Kulttuurimuotojen rajojen hämärtyminen.........................83 7.2.2.1 Populaari- ja korkeakulttuurin sekoittuminen........83 7.2.2.2 Faktan ja fiktion sekoittuminen...........................84 7.2.3 Tuotteistuminen............................................................85 7.2.4 Historiattomuus.............................................................86 7.2.5 Sirpaloituminen.............................................................87 7.2.5.1 Postmoderni feminismi.......................................88 7.2.5.2 Nuorisokulttuurit...............................................89 8 TS:N SARJAKUVAT JA SARJAKUVAPOLITIIKKA 1950-, 1970- JA 2000-LUVUILLA................................................................90 8.1 1950-luvun valtakulttuurin pönkittäjät.........................................90 8.1.1 Naisten paikka miesten maailmassa..................................92 8.2 Moderni Touhulan perhe............................................................94 8.3 1970-luvun lopun orastava postmodernisoituminen.......................96 8.4 'Ajan henkeä' mukaileva nykyinen tarjonta................................101 8.5 Postmodernin lipunkantajat Viivi ja Wagner...............................106 9 JOHTOPÄÄTÖKSET............................................................113 LÄHTEET.....................................................................................117 LIITTEET............................................................................................123
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Turun Sanomien sarjakuvapolitiikan vaiheittaista kehitystä postmodernistiseksi. Tutkielmassa selvitetään, miten yhteiskunnan väitetty muutos postmoderniksi näkyy Turun Sanomien sarjakuvissa. Tutkimusaineistoon on valittu sarjakuvanäytteet
vuosilta 1954 - 1955, 1979 - 1980 ja 2003. Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa, miten sarjakuvat osana sanomalehteä voivat toimia kulttuurin tulkkeina, heijastaa yhteiskunnallisia kehityssuuntia sekä tarjota lukijoilleen mahdollisuuden ymmärtää ympäröivää kulttuuria ja hallita omaa elämäänsä paremmin.
Tutkimus perustuu postmodernista kirjoitettuihin teorioihin. Teoriaosuudessa käsitellään laajalti postmoderniksi määritellyn
yhteiskunnan ja kulttuurin luonnetta sekä postmodernin vaikutusta kulttuurituotteissa. Teorian pohjalta on laadittu postmodernin
määreitä kuvaava luokitusrunko, jonka avulla tarkastellaan sarjakuvien sisällöllistä kehitystä ja sarjakuvapolitiikan mahdollista
postmodernisoitumista. Varsinainen analyysi on tehty teoriaan ja luokitusrunkoon nojautuen.
Luokitusrunko osoittautui hyödylliseksi tutkimusvälineeksi, jonka avulla Turun Sanomien nykyisestä sarjakuvavalikoimasta on määriteltävissä lukuisia postmoderniksi katsottuja piirteitä. Analyysin perusteella myös lehden sarjakuvapolitiikan voi sanoa kehittyneen lähes 50 vuoden aikana postmoderniin suuntaan.
Tutkimustulosten perusteella Turun Sanomien sarjakuvien voi sanoa heijastavan laajalti nyky-yhteiskunnan kehitystä, kommentoivan
sen tapahtumia ja mukautuvan 'ajan henkeen'. Koska lehden sarjakuvat keräävät laajan ja monimuotoisen lukijakunnan, joka antaa
runsaasti palautetta ja reagoi valikoiman muutoksiin, sanomalehden tulisi kiinnittää sarjakuvapolitiikkaansa tulevaisuudessa nykyistä enemmän huomiota. Sarjakuvien voima yhteiskunnan jäseniä yhdistävänä tekijänä pitäisi ottaa huomioon, eikä sarjakuvien merkitystä populaarikulttuurin kentällä tulisi väheksyä.
vuosilta 1954 - 1955, 1979 - 1980 ja 2003. Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa, miten sarjakuvat osana sanomalehteä voivat toimia kulttuurin tulkkeina, heijastaa yhteiskunnallisia kehityssuuntia sekä tarjota lukijoilleen mahdollisuuden ymmärtää ympäröivää kulttuuria ja hallita omaa elämäänsä paremmin.
Tutkimus perustuu postmodernista kirjoitettuihin teorioihin. Teoriaosuudessa käsitellään laajalti postmoderniksi määritellyn
yhteiskunnan ja kulttuurin luonnetta sekä postmodernin vaikutusta kulttuurituotteissa. Teorian pohjalta on laadittu postmodernin
määreitä kuvaava luokitusrunko, jonka avulla tarkastellaan sarjakuvien sisällöllistä kehitystä ja sarjakuvapolitiikan mahdollista
postmodernisoitumista. Varsinainen analyysi on tehty teoriaan ja luokitusrunkoon nojautuen.
Luokitusrunko osoittautui hyödylliseksi tutkimusvälineeksi, jonka avulla Turun Sanomien nykyisestä sarjakuvavalikoimasta on määriteltävissä lukuisia postmoderniksi katsottuja piirteitä. Analyysin perusteella myös lehden sarjakuvapolitiikan voi sanoa kehittyneen lähes 50 vuoden aikana postmoderniin suuntaan.
Tutkimustulosten perusteella Turun Sanomien sarjakuvien voi sanoa heijastavan laajalti nyky-yhteiskunnan kehitystä, kommentoivan
sen tapahtumia ja mukautuvan 'ajan henkeen'. Koska lehden sarjakuvat keräävät laajan ja monimuotoisen lukijakunnan, joka antaa
runsaasti palautetta ja reagoi valikoiman muutoksiin, sanomalehden tulisi kiinnittää sarjakuvapolitiikkaansa tulevaisuudessa nykyistä enemmän huomiota. Sarjakuvien voima yhteiskunnan jäseniä yhdistävänä tekijänä pitäisi ottaa huomioon, eikä sarjakuvien merkitystä populaarikulttuurin kentällä tulisi väheksyä.