Sen verran tiukkoja, että tulee huono omatunto, ja sen verran väljää, että niistä voi livistää Kuvaileva tutkimus kuvataidekasvatuksesta ja sen tavoitteiden toteuttamisesta.
TOIVONEN, ANNA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
TOIVONEN, ANNA
2003
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2003-06-02Sisällysluettelo
I OSIO: TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTTAMINEN 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUSONGELMIEN MUOTOUTUMINEN 3 3. TUTKIMUSMENETELMÄT 4 3.1 Kvalitatiivinen tutkimus 4 3.2 Kuvaileva tutkimus 6 4. TUTKIMUKSEN KULKU 7 4.1 Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen 7 4.2 Aineiston keruu 8 4.2.1 Aineistonkeruumenetelmien ja tutkittavien valinta 8 4.2.2 Teemahaastattelu 9 4.2.3 Informoitu kysely 11 4.3 Aineiston analyysi 12 4.4 Tutkimuksen raportointi 13 4.5 Aikataulu 14 II OSIO: TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN VIITEKEHYS 5. TEORIAN JOHDANTO 16 6. TAIDEKASVATUS - KASVATUSTA JA TAIDETTA 19 6.1 Kasvatus 19 6.1.1 Kasvatuksen päämäärä 21 6.1.2 Ihmiskäsitys, pedagogiikka ja psykologiset suuntaukset kasvatuksen ja opetuksen taustavaikuttajina 22 6.2 Taide 27 6.2.1 Taide ja tiede 28 6.2.2 Taide yhteiskunnan tulkkina 28 6.3 Taidekasvatuksen määritelmä 29 7. TAIDEKASVATUKSEN MERKITYS JA TEHTÄVÄT 31 7.1 Taidekasvatuksen merkitys yksilön näkökulmasta 31 7.1.1 Aistitoimintojen ja havaintokyvyn kehittyminen 31 7.1.2 Emotionaalinen ja esteettinen ulottuvuus 32 7.1.3 Minäkuva ja itsetuntemus 33 7.1.4 Luovuus 33 7.1.5 Ilmaisu, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys 35 7.2 Taidekasvatuksen merkitys yhteiskunnallisesta näkökulmasta 38 8. ARVOT JA ASENTEET 40 8.1 Arvon määritelmä 40 8.2 Asenteen määritelmä 41 8.3 Yksilön arvokapasiteetti 42 8.4 Arvot, asenteet ja yhteiskunta 44 9. TAIDEKASVATUS YHTEISKUNNALLISESSA VIITEKEHYKSESSÄ 45 9.1 Kuvataidekasvatus postmodernissa yhteiskunnassa 45 9.2 Laki taiteen edistämisestä ja taiteen perusopetuksesta 46 9.3 Suomen taidekasvatusjärjestelmä 46 10. KUVATAIDEOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN RAAMIT PERUSKOULUSSA 49 10.1 Opetussuunnitelman määritelmä 49 10.1.1 Opetussuunnitelman merkitys yhteiskunnallisena vaikuttamisen välineenä 51 10.1.2 Opetussuunnitelma opettajan näkökulmasta 52 10.1.3 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 53 10.1.4 Koulukohtaiset opetussuunnitelmat 54 10.2 Tuntijako 54 10.3 Yhteiskunnan taidepolitiikkaa 55 11. KOULU KUVATAIDEKASVATTAJANA 57 11.1 Perusopetuksen tehtävä 58 11.2 Kuvataidekasvatuksen tehtävä 58 11.3 Kuvataidekasvatuksen ongelmia peruskoulussa 59 11.4 Opettaja kuvataidekasvattajana 60 11.4.1 Opettajan persoonallisuus 60 11.4.2 Luottamuksellinen ilmapiiri 60 11.4.3 Tavoiteorientoituneisuus 61 12. TAVOITTEET 62 12.1 Tavoitteen määritelmä 62 12.2 Tavoitteen asettelun perusteita 63 12.3 Tavoitteiden toteutuminen 63 12.4 Kuvataideopetuksen valtakunnalliset tavoitteet 64 12.4.1 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet, Pops 1994 64 12.4.2 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet, Pops 2003 66 12.4.3 Tavoitteiden toteuttamisen lähtökohdat 67 12.5 Kuvataideopetukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen 68 III OSIO: TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI JA TULOKSET 13. AINEISTOANALYYSIN MALLI 70 13.1 Tavoitteiden toteuttamisen tarkastelu tavoitteista käsin 72 13.1.1 Opettajien käsityksiä kuvataiteen taidekasvatuksellisista tavoitteista 72 13.1.2 Kuvataideopetuksen sisällölliset tavoitteet ja niiden toteutettavuus 76 13.1.3 Opetussuunnitelma opettajan tukena tavoitteiden toteuttamisessa 79 13.1.4 Opettajien odotukset uudelle kuvataiteen opetussuunnitelmalle 80 13.1.5 Uusi kuvataiteen opetussuunnitelma 81 13.1.6 Kuvataiteen keskeiset tavoitteet ja niiden toteuttaminen kuvataideopetuksessa asettajan näkökulmasta 82 13.2 Tavoitteiden toteuttamisen tarkastelu toteuttajista käsin 84 13.2.1 Taidekasvattajakuva 84 13.2.2 Opettajan asenteet ja arvostukset 87 13.2.3 Taidot ja harrastuneisuus 90 13.2.4 Koulutus 91 13.2.5 Opettajien resurssit 94 13.3 Tavoitteiden toteuttamisen tarkastelu olosuhteista käsin 96 13.3.1 Taloudelliset resurssit 96 13.3.2 Ajankäyttö 100 13.3.3 Henkiset puitteet 102 IV OSIO: TUTKIMUSTULOSTEN KOONTI JA LOPPUARVIOINTI 14. TUTKIMUSTULOKSET 107 15. JOHTOPÄÄTÖKSET 109 16. DISKUSSIO 110 16.1 Tutkimuksen eettiset kysymykset 110 16.2 Tutkimuksen luotettavuus 112 16.2.1 Tutkimuksen reliabiliteetti 112 16.2.2 Tutkimuksen validiteetti 114 16.3 Tutkimuksen yleistettävyys 115 16.4 Mahdollinen jatkotutkimus 117 16.5 Loppupuheenvuoro 117 LÄHDELUETTELO 119 LIITTEET 126 Liite 1: Pro gradu -tutkielman esittely tutkimukseen osallistuville opettajille Liite 2: Teemahaastattelurunko luokanopettajille Liite 3: Teemahaastattelun runko kuvataiteen opetussuunnitelma-asiantuntijalle Liite 4: Kyselylomake luokanopettajille
Tiivistelmä
Tutkimuksemme on laadullinen, kuvataidekasvatusta ja sen tavoitteiden toteuttamista kuvaileva tutkimus, joka sisältää piirteitä myös tulkitsevasta ja fenomenografisesta tutkimuksesta. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluin ja lomakekyselyin. Haastatteluihin osallistui kolme luokanopettajaa sekä opetussuunnitelmatyön asiantuntija. Kyselyymme vastasi 38 luokanopettajaa Etelä-Suomen alueelta.
Tutkimuksemme tarkoituksena on ollut perehtyä kuvataidekasvatukseen ja etsiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
-Mistä elementeistä hyvä kuvataidekasvatus muodostuu?
-Mitkä tekijät vaikuttavat kuvataidekasvatuksen tavoitteiden toteuttamiseen peruskoulussa?
-Miten kuvataiteen tavoitteiden asettajat ja toteuttajat eli opettajat kokevat asetetut tavoitteet ja päämäärät?
-Millaisiksi tavoitteiden toteuttamismahdollisuudet koetaan kuvataide-opetuksessa?
-Millainen vaikutus opettajalla kuvataidekasvattajana on tavoitteiden toteuttamiseen?
-Millainen on koulun olosuhteiden merkitys tavoitteiden toteuttamiseen?
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kuvataiteelle asetetut tavoitteet koetaan monella tavalla haasteellisiksi. Tavoitteiden toteuttamismahdollisuuksissa oli niin koulu- kuin opettajakohtaisiakin eroja. Toteuttamismahdollisuuksiin vaikuttivat asenteet ja arvot, opettajien pätevyys, taloudelliset, ajalliset ja henkiset resurssit sekä asetetut tavoitteet. Hyvä kuvataidekasvatus on holistista, pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa toteuttamismahdollisuudet, tavoitteet, toteuttajat ja olosuhteet, on huomioitu.
Asiasanat: Taidekasvatus, arvot ja asenteet, opetussuunnitelma ja tavoitteet
Tutkimuksemme tarkoituksena on ollut perehtyä kuvataidekasvatukseen ja etsiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
-Mistä elementeistä hyvä kuvataidekasvatus muodostuu?
-Mitkä tekijät vaikuttavat kuvataidekasvatuksen tavoitteiden toteuttamiseen peruskoulussa?
-Miten kuvataiteen tavoitteiden asettajat ja toteuttajat eli opettajat kokevat asetetut tavoitteet ja päämäärät?
-Millaisiksi tavoitteiden toteuttamismahdollisuudet koetaan kuvataide-opetuksessa?
-Millainen vaikutus opettajalla kuvataidekasvattajana on tavoitteiden toteuttamiseen?
-Millainen on koulun olosuhteiden merkitys tavoitteiden toteuttamiseen?
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kuvataiteelle asetetut tavoitteet koetaan monella tavalla haasteellisiksi. Tavoitteiden toteuttamismahdollisuuksissa oli niin koulu- kuin opettajakohtaisiakin eroja. Toteuttamismahdollisuuksiin vaikuttivat asenteet ja arvot, opettajien pätevyys, taloudelliset, ajalliset ja henkiset resurssit sekä asetetut tavoitteet. Hyvä kuvataidekasvatus on holistista, pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa toteuttamismahdollisuudet, tavoitteet, toteuttajat ja olosuhteet, on huomioitu.
Asiasanat: Taidekasvatus, arvot ja asenteet, opetussuunnitelma ja tavoitteet