Paikallisuuden ja kansainvälisyyden ristivedossa. Tapaustutkimus Viron Vihreän Liikkeen tavoitteista ja toiminnasta.
LINDHOLM, KATJA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LINDHOLM, KATJA
2003
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2003-06-04Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin ympäristöliikkeen tilaa Eesti Roheline Liikumine eli Viron Vihreä Liike järjestön kautta. Järjestö valittiin tutkimuskohteeksi sen aiemman toiminnan perusteella. Tutkimustehtäväksi asetettiin selvittää, millainen toimija Eesti Roheline Liikumine on vihreänä kansalaisjärjestönä. Kysymykseen vastattiin kolmen alakysymyksen kautta. Tutkimuksessa selvitettiin, millaiset toimintaresurssit järjestöllä on, millaisia päämääriä liikkeellä on ja kuinka se toimii saavuttaakseen tavoitteensa. Tutkimustehtävän selvittämiseksi haastateltiin viittä järjestön aktiivia. Haastatteluissa sovellettiin teemahaastattelun periaatteita. Haastattelujen lisäksi aineistona käytettiin järjestön esitteitä ja julkaisuja sekä sen kotisivuilta saatuja tietoja.
Viron Vihreän Liikkeen juuret ovat kommunistisen hallinnon vastaisessa taistelussa. Vaikka järjestö on muuttunut 1980-luvun lopun liikehdinnästä, on sen toimintaan kuitenkin jäänyt valtionvastaisuus sekä pyrkimys tukea ja vahvistaa demokratiaa. Nykyisin järjestön identiteetti rakennetaan vihreän ideologian lähtökohdista. Toiminnan perusteena on yhteiskunnallisten muutosten tarve ekokatastrofin välttämiseksi. Järjestön jäsenistö määrittelee toimintansa radikaaliksi Viron yhteiskunnallisessa kontekstissa. Toiminnassa lähdetään siitä, että kasvulla on rajat, mikä johtaa kulutuksen ja tuotannon hillitsemispyrkimyksiin. Pitkän tähtäimen tavoitteena on ihmisen ja luonnon harmoninen suhde ja sitä kautta kestävä yhteiskunta.
Vihreä liike toimii edustuksellisen demokratian ulkopuolella, mutta sillä on kuitenkin suhteellisen laaja keinovalikoima käytössään. Pääasiassa järjestötyö koostuu hallinnollisten suunnitelmien kommentoimisesta ja lobbauksesta, mutta toisinaan myös osoitetaan mieltä tai tehdään jotain konkreettista luonnossa. Järjestön edustajat haluavat myös omalla elämäntavallaan toimia esimerkkeinä muille. Toimintaa hankaloittavat rajalliset resurssit. Järjestötyöhön on vaikea saada tarpeeksi vapaaehtoisia, ja työtä tehdään pääasiassa vain pienen ydinjoukon voimin. Taloudellisesti järjestö on riippuvainen kansainvälisestä rahoituksesta, joka uhkaa loppua Viron liittyessä Euroopan Unioniin. Riippuvuus kansainvälisestä rahoituksesta myös ohjaa toimintaa, sillä projektirahoitus säätelee, millaisiin projekteihin rahaa myönnetään. Eesti Roheline Liikumine on perustamisestaan lähtien ollut kansainvälisten kattojärjestöjen jäsen, joten se saa vaikutteita myös sieltä. Kansainvälisyys on tärkeä osa järjestön toimintaa ja resurssipohjaa, mutta samalla se vaikeuttaa järjestön paikallista toimintaa ja syö voimavaroja. Tähän mennessä järjestö on soveltanut kansainvälisen ympäristöliikkeen ajatuksia ja toimintatapoja oman maansa olosuhteisiin. Nyt kuitenkin ollaan suuren haasteen edessä, sillä järjestön on pyrittävä tasapainoilemaan paikallisuuden ja kansainvälisyyden välillä.
Viron Vihreän Liikkeen juuret ovat kommunistisen hallinnon vastaisessa taistelussa. Vaikka järjestö on muuttunut 1980-luvun lopun liikehdinnästä, on sen toimintaan kuitenkin jäänyt valtionvastaisuus sekä pyrkimys tukea ja vahvistaa demokratiaa. Nykyisin järjestön identiteetti rakennetaan vihreän ideologian lähtökohdista. Toiminnan perusteena on yhteiskunnallisten muutosten tarve ekokatastrofin välttämiseksi. Järjestön jäsenistö määrittelee toimintansa radikaaliksi Viron yhteiskunnallisessa kontekstissa. Toiminnassa lähdetään siitä, että kasvulla on rajat, mikä johtaa kulutuksen ja tuotannon hillitsemispyrkimyksiin. Pitkän tähtäimen tavoitteena on ihmisen ja luonnon harmoninen suhde ja sitä kautta kestävä yhteiskunta.
Vihreä liike toimii edustuksellisen demokratian ulkopuolella, mutta sillä on kuitenkin suhteellisen laaja keinovalikoima käytössään. Pääasiassa järjestötyö koostuu hallinnollisten suunnitelmien kommentoimisesta ja lobbauksesta, mutta toisinaan myös osoitetaan mieltä tai tehdään jotain konkreettista luonnossa. Järjestön edustajat haluavat myös omalla elämäntavallaan toimia esimerkkeinä muille. Toimintaa hankaloittavat rajalliset resurssit. Järjestötyöhön on vaikea saada tarpeeksi vapaaehtoisia, ja työtä tehdään pääasiassa vain pienen ydinjoukon voimin. Taloudellisesti järjestö on riippuvainen kansainvälisestä rahoituksesta, joka uhkaa loppua Viron liittyessä Euroopan Unioniin. Riippuvuus kansainvälisestä rahoituksesta myös ohjaa toimintaa, sillä projektirahoitus säätelee, millaisiin projekteihin rahaa myönnetään. Eesti Roheline Liikumine on perustamisestaan lähtien ollut kansainvälisten kattojärjestöjen jäsen, joten se saa vaikutteita myös sieltä. Kansainvälisyys on tärkeä osa järjestön toimintaa ja resurssipohjaa, mutta samalla se vaikeuttaa järjestön paikallista toimintaa ja syö voimavaroja. Tähän mennessä järjestö on soveltanut kansainvälisen ympäristöliikkeen ajatuksia ja toimintatapoja oman maansa olosuhteisiin. Nyt kuitenkin ollaan suuren haasteen edessä, sillä järjestön on pyrittävä tasapainoilemaan paikallisuuden ja kansainvälisyyden välillä.