Attributes of Welshness in the Short Stories of Dylan Thomas.
LEHTI, KARI (2003)
2003
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11985
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11985
Sisällysluettelo
1. Introduction 1 2. How to Read Culture in Literature 4 2.1. Sociology of Literature Background and Introduction 5 2.2. The Curious Concept of Total Context 13 2.3. Reading Culture in Literature 18 3. Dylan Thomas and His Works 24 3.1. Thomas the Person 24 3.2. Dylan the Poet 28 4. Wales and the Welsh or Cymru a’r Cymry? 40 4.1. Englandandwales (sic!) 41 4.2. Wales and colonialism 45 4.3. Religion in Wales 47 4.4. Wales as a home to Thomas 50 5. Welshness in Dylan Thomas’ Works 53 5.1. Welshness in “A Prospect of the Sea” 54 5.2. Welshness in “The Peaches” 58 5.3. Welshness in “Holiday Memory” 61 5.4. Other indications 64 6. Conclusion 65 Works Cited 68
Tiivistelmä
Walesilaisuus Dylan Thomasin novelleissa tiivistelmä
Walesilaisen kulttuurin olennainen osa on kielellisen kaksijakoisuuden ongelma. Tämä karu maa on siitä lähtien, kun se 1500-luvulla liitettiin Englantiin, ollut kahden huomattavasti erilaisen kielen ja kulttuurin törmäyspaikka. Englannin ja Walesin yhteentörmäyksen seurauksena on myös kirjallisuudessa etenkin englannin kielen alettua yleistyä 1800-luvun lopulla ilmennyt kaksijakoisuutta. Kirjallisuuden tutkimuksessa onkin otettu käyttöön käsite “anglo-walesilainen” merkitsemään walesilaisten kirjailijoiden englanniksi kirjoittamia teoksia. Eräänä esimerkkinä anglo-walesilaisesta kirjallisuudesta on käytetty ehkä tunnetuinta walesilaista kirjailijaa ja runoilijaa, Dylan Thomasia (1914 1953). Anglo-walesilaisuuden käsitteen liittäminen Thomasiin on kuitenkin ongelmallista monesta syystä. Tämän pro gradu tutkielman aiheena onkin tutkia, miten Dylan Thomasin novelleista käy ilmi hänen walesilaisuutensa tai walesilaisuuden muuntumisen joksikin muuksi.
Thomas itse kiisti kiintymyksensä tai henkisen yhteytensä Walesiin useaan otteeseen; hän katsoi olevansa miltei kaikkien kansakuntien ulkopuolella. Tämä väite on erityisen mielenkiintoinen, kun sitä tarkastellaan eräiden katsantokantojen, uuden historisismin (New Historicism), kulttuurimaterialismin (Cultural Materialism) ja postkoloniaalisen teorian (Post-colonial theory) valossa. Nämä kaikki näkökannat korostavat monimuotoista lähestymistapaa kulttuurin ja kirjallisuuden välisen suhteen tarkastelussa. Postkoloniaaliteoreetikko Homi K. Bhabha esittääkin, että kahden eri kulttuurin yhteentörmäyksessä niiden rajaseudulla toimivat ihmiset luovat uusia kulttuureita, jotka ovat kahden aiemman kulttuurin “hybridejä” ja sijaitsevat niiden ulkopuolella ja välissä. Tällaisessa tilassa voidaan katsoa myös Dylan Thomasin olevan: ei täysin walesilainen eikä englantilainen, vaan jotakin kummastakin, luoden uuden välitilan.
Tämä käy ilmi, kun tarkastellaan Thomasin novelleja hybridimallin valossa. Novelleissa on havaittavissa elementtejä walesilaisesta, englantilaisesta sekä kansainvälisestä kirjallisesta perinteestä. Walesilaisuus näkyy toisaalta aiheiden ja tapahtumapaikkojen valinnassa, kuten Thomasin lapsuuden kotikaupunkiin Swanseaan ja sen ympäristöön sijoittuvassa omaelämänkerrallisessa novellikokoelmassa A Portrait of the Artist as a Young Dog (suom. Taiteilijan omakuva penikkavuosilta). Toisaalta se näkyy myös perinteisten walesilaisten tyylikeinojen käyttämisenä myös novelleissa: erilaiset sanojen ääntämykseen liittyvät valinnat, jotka muistuttavat walesilaista cynghanedd-runotyylistöä näkyvät Thomasin kirjoituksissa. Mitään todisteita ei kuitenkaan ole havaittavissa siitä, että Thomas olisi suoraan käyttänyt hyväkseen cynghaneddia.
Thomas ei ole yksinomaan walesilainen kirjailija, sillä monia elementtejä hänen tuotannossaan ei voida selittää walesilaisuudella. Se, että hän kirjoitti englanniksi on vain yksi huomionarvoinen kohta. Hänen tyylinsä poikkeaa muista anglo-walesilaisista kirjailijoista, kuten häneen suuresti vaikuttaneesta Caradoc Evansista enimmäkseen siinä, että hänen novelleissaan on sellaista yleismaailmallisuutta, joka on vedonnut lukijoihin ja kriitikoihin muualla Britanniassa ja myös Yhdysvalloissa erityisen hyvin.
Tämän pro gradu tutkielman anti Dylan Thomasin ympärillä käytävään keskusteluun onkin se huomio, että Thomasin kansallisuutta tai kansattomuutta pohdittaessa on myös kolmas vaihtoehto walesilaisuuden ja ei-walesilaisuuden lisäksi: hybridinen, sekä walesilaisuutta että englantilaisuutta yhdistelevä anglo-walesilaisuus. Thomasin omista väitteistä huolimatta voitaneen sanoa, että painon on oltava enemmän walesilaisuudella tai universaaliudella.
Walesilaisen kulttuurin olennainen osa on kielellisen kaksijakoisuuden ongelma. Tämä karu maa on siitä lähtien, kun se 1500-luvulla liitettiin Englantiin, ollut kahden huomattavasti erilaisen kielen ja kulttuurin törmäyspaikka. Englannin ja Walesin yhteentörmäyksen seurauksena on myös kirjallisuudessa etenkin englannin kielen alettua yleistyä 1800-luvun lopulla ilmennyt kaksijakoisuutta. Kirjallisuuden tutkimuksessa onkin otettu käyttöön käsite “anglo-walesilainen” merkitsemään walesilaisten kirjailijoiden englanniksi kirjoittamia teoksia. Eräänä esimerkkinä anglo-walesilaisesta kirjallisuudesta on käytetty ehkä tunnetuinta walesilaista kirjailijaa ja runoilijaa, Dylan Thomasia (1914 1953). Anglo-walesilaisuuden käsitteen liittäminen Thomasiin on kuitenkin ongelmallista monesta syystä. Tämän pro gradu tutkielman aiheena onkin tutkia, miten Dylan Thomasin novelleista käy ilmi hänen walesilaisuutensa tai walesilaisuuden muuntumisen joksikin muuksi.
Thomas itse kiisti kiintymyksensä tai henkisen yhteytensä Walesiin useaan otteeseen; hän katsoi olevansa miltei kaikkien kansakuntien ulkopuolella. Tämä väite on erityisen mielenkiintoinen, kun sitä tarkastellaan eräiden katsantokantojen, uuden historisismin (New Historicism), kulttuurimaterialismin (Cultural Materialism) ja postkoloniaalisen teorian (Post-colonial theory) valossa. Nämä kaikki näkökannat korostavat monimuotoista lähestymistapaa kulttuurin ja kirjallisuuden välisen suhteen tarkastelussa. Postkoloniaaliteoreetikko Homi K. Bhabha esittääkin, että kahden eri kulttuurin yhteentörmäyksessä niiden rajaseudulla toimivat ihmiset luovat uusia kulttuureita, jotka ovat kahden aiemman kulttuurin “hybridejä” ja sijaitsevat niiden ulkopuolella ja välissä. Tällaisessa tilassa voidaan katsoa myös Dylan Thomasin olevan: ei täysin walesilainen eikä englantilainen, vaan jotakin kummastakin, luoden uuden välitilan.
Tämä käy ilmi, kun tarkastellaan Thomasin novelleja hybridimallin valossa. Novelleissa on havaittavissa elementtejä walesilaisesta, englantilaisesta sekä kansainvälisestä kirjallisesta perinteestä. Walesilaisuus näkyy toisaalta aiheiden ja tapahtumapaikkojen valinnassa, kuten Thomasin lapsuuden kotikaupunkiin Swanseaan ja sen ympäristöön sijoittuvassa omaelämänkerrallisessa novellikokoelmassa A Portrait of the Artist as a Young Dog (suom. Taiteilijan omakuva penikkavuosilta). Toisaalta se näkyy myös perinteisten walesilaisten tyylikeinojen käyttämisenä myös novelleissa: erilaiset sanojen ääntämykseen liittyvät valinnat, jotka muistuttavat walesilaista cynghanedd-runotyylistöä näkyvät Thomasin kirjoituksissa. Mitään todisteita ei kuitenkaan ole havaittavissa siitä, että Thomas olisi suoraan käyttänyt hyväkseen cynghaneddia.
Thomas ei ole yksinomaan walesilainen kirjailija, sillä monia elementtejä hänen tuotannossaan ei voida selittää walesilaisuudella. Se, että hän kirjoitti englanniksi on vain yksi huomionarvoinen kohta. Hänen tyylinsä poikkeaa muista anglo-walesilaisista kirjailijoista, kuten häneen suuresti vaikuttaneesta Caradoc Evansista enimmäkseen siinä, että hänen novelleissaan on sellaista yleismaailmallisuutta, joka on vedonnut lukijoihin ja kriitikoihin muualla Britanniassa ja myös Yhdysvalloissa erityisen hyvin.
Tämän pro gradu tutkielman anti Dylan Thomasin ympärillä käytävään keskusteluun onkin se huomio, että Thomasin kansallisuutta tai kansattomuutta pohdittaessa on myös kolmas vaihtoehto walesilaisuuden ja ei-walesilaisuuden lisäksi: hybridinen, sekä walesilaisuutta että englantilaisuutta yhdistelevä anglo-walesilaisuus. Thomasin omista väitteistä huolimatta voitaneen sanoa, että painon on oltava enemmän walesilaisuudella tai universaaliudella.