Neurolaskentamenetelmien soveltamisesta puheen tuoton häiriöiden mallintamiseen.
JÄRVELIN, ANTTI (2003)
JÄRVELIN, ANTTI
2003
Tietojenkäsittelyoppi - Computer Science
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11969
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11969
Sisällysluettelo
1. Johdanto ...................................................................................................................1 2. Neurolaskennan perusteita ...................................................................................5 2.1. Neuroverkko..................................................................................................5 2.2. Neuroverkkojen luokittelua.........................................................................7 2.3. Monikerrosperceptron................................................................................16 2.4. Syötteiden ja tulosten koodaaminen neuroverkoille .............................18 2.5. Miksi neuroverkot soveltuvat kielenhäiriöiden mallintamiseen? .......19 3. Puheentuoton psykologiaa..................................................................................23 3.1. Afasiasta kärsivät potilaat: afasialuokituksia..........................................24 3.2. Kielijärjestelmän modulaarisuudesta.......................................................25 3.3. Ajatuksista puheeksi: kaksivaiheinen teoria leksikalisaatiosta ............25 3.4. Kaksi nimeämishäiriöitä simuloivaa neuroverkkomallia .....................28 4. Uuden simulaatiomallin toteutus: Learning SLIPNET ...................................39 4.1. Syötteiden ja tulosten koodaus..................................................................40 4.2. Leksikaalis-semanttisen aliverkon arkkitehtuuri ...................................55 4.3. Foneemialiverkon arkkitehtuuri ...............................................................56 4.4. Verkolla laskeminen....................................................................................58 5. Learning SLIPNET -neuroverkon evaluointi....................................................61 5.1. Verkon yleiset ominaisuudet.....................................................................61 5.2. Sovitus potilasaineistoon............................................................................70 5.3. Yhteenveto simulaatioista..........................................................................81 6. Yhteenveto .............................................................................................................85 Viitteluettelo .................................................................................................................89
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan afaattisten nimeämishäiriöiden mallintamista kolmen
erilaisen neuroverkkomallin avulla. Esiteltävistä malleista kahden
tarkastelu perustuu kirjallisuuteen ja kolmas toteutettiin tutkielman teon
yhteydessä. Toteutetulla Learning SLIPNET -neuroverkkomallilla halutaan
osoittaa, että puheentuoton häiriöitä voidaan mallintaa yleisesti käytettyjen
monikerrosperceptron-neuroverkkojen avulla. Learning SLIPNETin kykyä
simuloida afasiapotilaita testattiin sovittamalla verkko kymmeneen potilaaseen,
jotka kärsivät erityyppisistä afasiaoireyhtymistä. Potilassovitukset onnistuivat
tilastollisesti hyvin. Tulosten laadullinen analyysi jätettiin kuitenkin
tekemättä, sillä sen suorittaminen vaatisi vankkaa neuropsykologian ja kielitieteen tieteenalojen asiantuntemusta.
Uuden simulaatiomallin kehittämisen yhteydessä jouduttiin pohtimaan sanojen
semantiikan ja fonologian esittämistä neuroverkoille. Fonologian koodaamiseksi
voitiin käyttää osaksi jo tunnettuja menetelmiä. Semantiikan koodaamiseksi
tyydyttävää menetelmää ei kuitenkaan ollut, joten tutkielmassa kehitetään
menetelmä semantiikan algoritmiseksi koodaamiseksi neuroverkoille.
Menetelmä perustuu sanojen hierarkkiseen luokitukseen. Sen avulla on
mahdollista muodostaa pienidimensioisia syötevektoreita, jotka soveltuvat
suuridimensioisia paremmin monikerrosperceptron-neuroverkkojen syötteeksi.
Tutkielmassa kehitetään lisäksi menetelmä, jolla simulaatiomallien sovittaminen
potilasaineistoon voidaan automatisoida. Tämä vapauttaa tutkijan simulaatioparametrien hakemiselta tärkeämpien työtehtävien pariin.
CR-luokat: I.2.6 [Artificial Inteligence]: Learning - connectionism and neural nets;
I.2.7 [Artificial Inteligence]: Natural Language Processing - language models
Avainsanat ja -sanonnat: afasia, neuroverkot, nimeämishäiriö, puheen tuoton
mallintaminen
erilaisen neuroverkkomallin avulla. Esiteltävistä malleista kahden
tarkastelu perustuu kirjallisuuteen ja kolmas toteutettiin tutkielman teon
yhteydessä. Toteutetulla Learning SLIPNET -neuroverkkomallilla halutaan
osoittaa, että puheentuoton häiriöitä voidaan mallintaa yleisesti käytettyjen
monikerrosperceptron-neuroverkkojen avulla. Learning SLIPNETin kykyä
simuloida afasiapotilaita testattiin sovittamalla verkko kymmeneen potilaaseen,
jotka kärsivät erityyppisistä afasiaoireyhtymistä. Potilassovitukset onnistuivat
tilastollisesti hyvin. Tulosten laadullinen analyysi jätettiin kuitenkin
tekemättä, sillä sen suorittaminen vaatisi vankkaa neuropsykologian ja kielitieteen tieteenalojen asiantuntemusta.
Uuden simulaatiomallin kehittämisen yhteydessä jouduttiin pohtimaan sanojen
semantiikan ja fonologian esittämistä neuroverkoille. Fonologian koodaamiseksi
voitiin käyttää osaksi jo tunnettuja menetelmiä. Semantiikan koodaamiseksi
tyydyttävää menetelmää ei kuitenkaan ollut, joten tutkielmassa kehitetään
menetelmä semantiikan algoritmiseksi koodaamiseksi neuroverkoille.
Menetelmä perustuu sanojen hierarkkiseen luokitukseen. Sen avulla on
mahdollista muodostaa pienidimensioisia syötevektoreita, jotka soveltuvat
suuridimensioisia paremmin monikerrosperceptron-neuroverkkojen syötteeksi.
Tutkielmassa kehitetään lisäksi menetelmä, jolla simulaatiomallien sovittaminen
potilasaineistoon voidaan automatisoida. Tämä vapauttaa tutkijan simulaatioparametrien hakemiselta tärkeämpien työtehtävien pariin.
CR-luokat: I.2.6 [Artificial Inteligence]: Learning - connectionism and neural nets;
I.2.7 [Artificial Inteligence]: Natural Language Processing - language models
Avainsanat ja -sanonnat: afasia, neuroverkot, nimeämishäiriö, puheen tuoton
mallintaminen