Valistuksen voimalla työtapaturmia vastaan. Työväensuojelu- ja huoltonäyttely teollisuustyöntekijöiden valistajana.
FORELIUS, SINIKKA (2003)
2003
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11956
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11956
Sisällysluettelo
1 Johdanto 7 Tutkimusongelma 7 Tutkimusmetodit 7 Lähdekirjallisuus 11 Tutkimusaineisto 11 Käsitteistö 12 2 Mäkituvalta tehtaaseen 13 Maatalous peruselättäjänä 13 Teollistuminen 14 Työväenluokan syntyminen 15 3 Ratkaisuyrityksiä 17 Työväensuojelulaki 17 Asetus teollisuusammateissa olevain työntekijäin suojelusta 18 Työväensuojelulakien myöhempi kehitys 18 4 Ammattientarkastuslaitoksen synty 21 Ammattientarkastajien tehtävät 22 Naispuolisen ammattientarkastuksen käynnistyminen 23 Ammattientarkastusta säätelevän lain kehitys 23 Kunnallinen ammattientarkastus 25 Tapaturmavakuutuslain synty ja kehitys 25 Terveydenhoito ja ammattitaudit 26 5 Valistus 28 Valistus ja sen päämäärät Suomessa 28 Valistuksen erilaisia toimijoita Suomessa 29 Ammattientarkastuslaitos teollisuustyöntekijän valistajana 30 Safety-First-liike 30 6 “Valistaja” Vera Hjelt 33 Lapsuus ja opiskeluvuodet 33 Veistonopettajasta talotehtailijaksi 33 Opettajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana 35 Poliittinen toiminta 35 Naispuolisesta ammattientarkastajasta Työväensuojelunäyttelyn perustajaksi 36 Unelmasta totta 37 7 Työväensuojelus- ja huoltonäyttely 39 Valistuksen voimalla työtapaturmia vastaan 39 Työtapaturmat yhteisenä huolena, vuodet 1900-1939 39 Näyttely hahmottuu 43 Näyttelyn synty ja sen alkuvaiheet 45 Toiminnan painopiste tapaturmien torjunnassa 45 Työväensuojelusnäyttelystä kansansivistyslaitokseksi 52 Erikoisnäyttelyt 61 Painopiste muuttuu - näyttelylle uusi johtoajatus 72 8 Yhteenveto ja johtopäätöksiä 76 Lähdekirjallisuus 82 Liitteet 83 Liite 1 Tutkimusaineisto Liite 2 Asetus teollisuusammateissa olevain työntekijäin työsuojelusta Liite 3 Keisarillisen majesteetin armollinen johtosääntö ammattientarkastajille Liite 4 Keisarillisen Suomen Senaatin päätös, koskeva johtosääntöä naispuolisille ammattientarkastajille Suomessa Liite 5 Suomen Senaatin päätös, joka sisältää johtosäännön työväensuojelus- ja huoltonäyttelyn hoitajalle Liite 6 Työväensuojelu- ja huoltonäyttelyn pohjakartta Liite 7 Asetus työväensuojelu- ja huoltonäyttelystä
Tiivistelmä
Teollistuminen toi Suomeen työväenkysymyksen lukuisine ongelmineen. Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti niihin ratkaisuyrityksiin, joita valtiovalta käytti pyrkiessään työhön liittyvien vaarojen poistamiseen. Keskeisinä toimina olivat lainsäädännön kehittäminen sekä valvonnan ja valistuksen lisääminen. Valvontaa ja valistusta varten perustettiin ammattientarkastuslaitos, jonka tehtäväksi jäi työturvallisuuden parantamiseen tähtäävä toiminta. Valistus oli keino, johon uskottiin maailmanlaajuisesti. Kansainvälisen mallin mukaan myös Suomeen perustettiin vuonna 1909 Valtion Työväensuojelu- ja huoltonäyttely, jonka tehtävänä oli jakaa valistusta sekä työnantajille että työntekijöille. Näyttely toimi osana ammattientarkastuslaitosta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ja tulkita näyttelyn sisältöä ja toimintatapoja sekä niitä keinoja, joita se käytti valistustehtävässään erityisesti vuosina 1909 - 1939. Tutkimusaineistona on käytetty kirjallisia dokumentteja ja valokuvia. Tutkimusmetodina on käytetty sisällön erittelyä. Yhteiskunnallisen taustoituksen osalta on lähdemateriaalina ollut lähinnä 1900-luvun alkupuolen sosiaalipolitiikan ja -historian teoksia.
Yhteenvetona todetaan, että näyttely toteutti sille asetuksessa määrättyjä tehtäviä monipuolisesti ja hyvin varsinaisen tarkastelujakson aikana. Sotien jälkeen painopiste muuttui, näyttelyä kehitettiin enemmän kansanterveyden- ja sosiaalihuoltonäyttelyn suuntaan. Sellaisenaan sitä ei pidetty enää alkuperäistä tarkoitustaan vastaavana työsuojelualan erikoisnäyttelynä. Osittain tästä syystä, osittain lainsäädännön kehityksestä johtuen näyttely lakkautettiin vuonna 1973, mutta sen työsuojeluaineistot siirrettiin Tampereelle vasta perustetun työsuojeluhallituksen yhteyteen. Näyttely avattiin uudelleen vuonna 1975 työsuojelualan erikoisnäyttelynä ja se jatkaa edelleen toimintaansa Tampereella.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ja tulkita näyttelyn sisältöä ja toimintatapoja sekä niitä keinoja, joita se käytti valistustehtävässään erityisesti vuosina 1909 - 1939. Tutkimusaineistona on käytetty kirjallisia dokumentteja ja valokuvia. Tutkimusmetodina on käytetty sisällön erittelyä. Yhteiskunnallisen taustoituksen osalta on lähdemateriaalina ollut lähinnä 1900-luvun alkupuolen sosiaalipolitiikan ja -historian teoksia.
Yhteenvetona todetaan, että näyttely toteutti sille asetuksessa määrättyjä tehtäviä monipuolisesti ja hyvin varsinaisen tarkastelujakson aikana. Sotien jälkeen painopiste muuttui, näyttelyä kehitettiin enemmän kansanterveyden- ja sosiaalihuoltonäyttelyn suuntaan. Sellaisenaan sitä ei pidetty enää alkuperäistä tarkoitustaan vastaavana työsuojelualan erikoisnäyttelynä. Osittain tästä syystä, osittain lainsäädännön kehityksestä johtuen näyttely lakkautettiin vuonna 1973, mutta sen työsuojeluaineistot siirrettiin Tampereelle vasta perustetun työsuojeluhallituksen yhteyteen. Näyttely avattiin uudelleen vuonna 1975 työsuojelualan erikoisnäyttelynä ja se jatkaa edelleen toimintaansa Tampereella.