Approaches to Grammar Teaching and Learning: A Textbook Analysis.
YLI-POHJA, ELINA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
YLI-POHJA, ELINA
2003
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-26Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kieliopin opetusta osana vieraan kielen opetusta erityisesti englannin opetuksessa suomalaisessa peruskoulussa. Tarkoituksena oli selvittää, miten peruskoulun kolmella ylimmällä luokalla yleisesti käytössä olevat oppikirjat käsittelevät kielioppia. Tutkielmassa analysoidaan The News ja This Way Up oppikirjasarjojen kielioppiosioita, joissa esiintyy selityksiä ja sääntöjä opittavista rakenteista sekä harjoituksia, joiden avulla oppilaat opettelevat rakenteiden käyttöä tekstissä ja puheessa. Analyysissa keskityin erityisesti passiivirakenteiden osuuteen kirjojen kuudennessa kurssissa.
Analyysin teoriataustassa selvitän kielenopetuksen historian kulkua sekä sitä, miten kulloinkin vallinnut suuntaus on suhtautunut kieliopin opetukseen. Varhaisimmassa vaiheessaan vieraan kielen opetus oli kieliopin ja sanaston opetusta ja tavoitteena oli saavuttaa kohdekielen kirjallinen taito. Tätä ns. kielioppi-käännösmenetelmää seurasi puhuttuun kieleen keskittyvä audiolingualismi, jossa kielen oppimisen oletettiin kaiken muun ihmisen toiminnan tavoin perustuvan ärsyke-reaktio-mekanismeihin. Kielen rakenteisiin ei tässä suuntauksessa kiinnitetty huomiota, kuten ei myöskään Krashenin teoriassa, jonka mukaan vieraan kielen oppiminen tapahtuu parhaiten ilman rakenteiden miettimistä, kieltä kuulemalla. Kommunikatiivinen kielenopetus taas on tätä nykyä vallitseva suuntaus, jonka piirissä kieliopin opetus on toisinaan myös kokonaan hylätty ja keskitytty vain viestien välittämistaitoon. Tällä hetkellä tutkijoiden näkemys on kuitenkin, että kielen rakenteiden opetus edistää vieraan kielen oppimista varsinkin kun pyritään alkeistasolta eteenpäin. Longin 1990-luvun alussa esittämä näkemys kannustaa lisäksi opettamaan kielen rakenteita sitä mukaa kun ne tulevat esiin oppilaiden viestintätarpeina. Hänen mukaansa ennalta suunniteltu tietyn rakenteen esittely ei johda oppimiseen koska se ei ole sopusoinnussa sen prosessin kanssa, jolla kielen oppiminen tapahtuu. Tässä prosessissa on omat jaksottaiset vaiheensa, joihin ei opetuksella pystytä vaikuttamaan.
Oppikirja-analyysi osoitti, että passiivin oppimista tuetaan molemmissa kirjasarjoissa tuomalla rakennetta oppilaan luettavaksi ja ymmärrettäväksi jo ensimmäisestä kurssista alkaen. Rakennetta myös kerrataan seuraavissa kursseissa. Vertasin kirjojen selityksiä passiivirakenteista laajoihin kielioppihakuteoksiin, ja olikin odotettavissa, että oppikirjoihin oli luotu yksinkertaistetut ja supistetut versiot. Hakuteoksissa aktiivi- ja passiivimuotojen vertailu oli keskeisellä sijalla, mutta oppikirjantekijät olivat sivuuttaneet tämän lähestymistavan kokonaan. Sen sijaan oppikirjoissa keskityttiin passiivirakenteiden merkitysten ymmärtämiseen, niiden muodostamiseen eri aikamuodoissa sekä sanajärjestykseen.
Harjoitustyypeistä löytyi melko paljon eroja oppikirjasarjojen välillä. This Way Up tarjoaa mahdollisuuden oppilaan tai oppilasryhmän itsenäiseen työskentelyyn, jossa passiivirakenteiden muodot ja merkitykset päätellään itse esimerkeistä. The News taas tarjoaa perinteisempiä aukkotäydennys-, käännös- ja yhdistelemistehtäviä, joista kahta ensin mainittua esiintyy myös This Way Up -sarjassa. Kummassakaan sarjassa ei kuitenkaan esiintynyt tehtäviä, joissa passiivin roolia tietyntyyppisten merkitysten välittäjänä olisi tuotu esiin, eikä sellaisia, joissa passiivirakenteita olisi sisältynyt oppilaan vapaaseen tuotokseen.
Analyysin teoriataustassa selvitän kielenopetuksen historian kulkua sekä sitä, miten kulloinkin vallinnut suuntaus on suhtautunut kieliopin opetukseen. Varhaisimmassa vaiheessaan vieraan kielen opetus oli kieliopin ja sanaston opetusta ja tavoitteena oli saavuttaa kohdekielen kirjallinen taito. Tätä ns. kielioppi-käännösmenetelmää seurasi puhuttuun kieleen keskittyvä audiolingualismi, jossa kielen oppimisen oletettiin kaiken muun ihmisen toiminnan tavoin perustuvan ärsyke-reaktio-mekanismeihin. Kielen rakenteisiin ei tässä suuntauksessa kiinnitetty huomiota, kuten ei myöskään Krashenin teoriassa, jonka mukaan vieraan kielen oppiminen tapahtuu parhaiten ilman rakenteiden miettimistä, kieltä kuulemalla. Kommunikatiivinen kielenopetus taas on tätä nykyä vallitseva suuntaus, jonka piirissä kieliopin opetus on toisinaan myös kokonaan hylätty ja keskitytty vain viestien välittämistaitoon. Tällä hetkellä tutkijoiden näkemys on kuitenkin, että kielen rakenteiden opetus edistää vieraan kielen oppimista varsinkin kun pyritään alkeistasolta eteenpäin. Longin 1990-luvun alussa esittämä näkemys kannustaa lisäksi opettamaan kielen rakenteita sitä mukaa kun ne tulevat esiin oppilaiden viestintätarpeina. Hänen mukaansa ennalta suunniteltu tietyn rakenteen esittely ei johda oppimiseen koska se ei ole sopusoinnussa sen prosessin kanssa, jolla kielen oppiminen tapahtuu. Tässä prosessissa on omat jaksottaiset vaiheensa, joihin ei opetuksella pystytä vaikuttamaan.
Oppikirja-analyysi osoitti, että passiivin oppimista tuetaan molemmissa kirjasarjoissa tuomalla rakennetta oppilaan luettavaksi ja ymmärrettäväksi jo ensimmäisestä kurssista alkaen. Rakennetta myös kerrataan seuraavissa kursseissa. Vertasin kirjojen selityksiä passiivirakenteista laajoihin kielioppihakuteoksiin, ja olikin odotettavissa, että oppikirjoihin oli luotu yksinkertaistetut ja supistetut versiot. Hakuteoksissa aktiivi- ja passiivimuotojen vertailu oli keskeisellä sijalla, mutta oppikirjantekijät olivat sivuuttaneet tämän lähestymistavan kokonaan. Sen sijaan oppikirjoissa keskityttiin passiivirakenteiden merkitysten ymmärtämiseen, niiden muodostamiseen eri aikamuodoissa sekä sanajärjestykseen.
Harjoitustyypeistä löytyi melko paljon eroja oppikirjasarjojen välillä. This Way Up tarjoaa mahdollisuuden oppilaan tai oppilasryhmän itsenäiseen työskentelyyn, jossa passiivirakenteiden muodot ja merkitykset päätellään itse esimerkeistä. The News taas tarjoaa perinteisempiä aukkotäydennys-, käännös- ja yhdistelemistehtäviä, joista kahta ensin mainittua esiintyy myös This Way Up -sarjassa. Kummassakaan sarjassa ei kuitenkaan esiintynyt tehtäviä, joissa passiivin roolia tietyntyyppisten merkitysten välittäjänä olisi tuotu esiin, eikä sellaisia, joissa passiivirakenteita olisi sisältynyt oppilaan vapaaseen tuotokseen.