Mä tunnen itseni kyllä ammattitaitoisemmaksi kuin ennen. Tapaustutkimus erityisoppilaiden integraatiosta yleisopetukseen Kauhajoen kaupungissa.
TASANKO, MARI (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
TASANKO, MARI
2003
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-23Tiivistelmä
Tämän kvalitatiivisen tapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla pedagogisesti poikkeavien oppilaiden integraatiota yleisopetukseen toteutetaan Kauhajoen kaupungissa. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, millä tavalla asenteet, resurssit, pedagogiset tekijät ja erilaiset yhteistyömuodot vaikuttavat integraation toimivuuteen ja millä tavalla integraatiota voitaisiin jatkossa kehittää, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin kaikkia osapuolia.
Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä luokanopettajaa, joilla kaikilla oli luokallaan integroitu erityisoppilas lukuvuonna 2001-2002. Lisäksi haastattelin sähköpostitse yhtä paikallista asiantuntijaa. Haastattelujen ohella tutkimusaineisto koostuu henkilökohtaisten avustajien päiväkirjoista, Kauhajoen kaupungin opetussuunnitelmasta sekä omista havainnoistani, joita tein observointijaksojen aikana.
Kaupunkiin on kehitetty oma erityisopetuksen toimintamalli, jossa edetään portaittain. Jokainen integraatiotapaus harkitaan erikseen ja tavoitteena on löytää oppilaan kannalta paras mahdollinen tapa opetuksen järjestämiseen. Integraation taustalla opettajat näkevät tasa-arvon ja positiiviset asenteet. Koska opettajien peruskoulutus on riittämätöntä, oma aktiivinen tiedonhankinta ja konsultaatioavun etsiminen nousivat tärkeään rooliin. Tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi osoittautuivat paitsi henkilökohtaiset avustajat myös erityisopettajat. Siksi erityisopetuksen nykytilanteesta oltiinkin erityisen huolissaan.
Integraation opettajat kokivat paitsi itseään myös koulun muuta henkilökuntaa ja oppilaita kasvattavana. Suvaitsevaisuuden katsottiin lisääntyneen. Tulevaisuudessa huomiota pitäisi kiinnittää ennen kaikkea moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Tällä hetkellä yhteistyö rajoittuu HOJKS-neuvotteluihin. Ennen kaikkea opettajat kaipasivat tietoa oppilaasta jo ennen integraatio-opetuksen alkamista. Prosessin aikana opettajat tarvitsisivat konsultaatioapua, tietoa ja koulutusta siihen oppilaaseen liittyen, jonka ongelmat juuri sillä hetkellä ovat konkreettisia ja ajankohtaisia. Tähän saakka tässä suurena apuna on ollut esimerkiksi Jyväskylän näkövammaisten koulu. Jatkossa paikallista tukea olisi kuitenkin kehitettävä esimerkiksi työnohjauksen tai oppilashuoltoryhmien kehittämisen kautta.
Avainsanat: integraatio, pedagogisesti poikkeava oppilas, tapaustutkimus
Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä luokanopettajaa, joilla kaikilla oli luokallaan integroitu erityisoppilas lukuvuonna 2001-2002. Lisäksi haastattelin sähköpostitse yhtä paikallista asiantuntijaa. Haastattelujen ohella tutkimusaineisto koostuu henkilökohtaisten avustajien päiväkirjoista, Kauhajoen kaupungin opetussuunnitelmasta sekä omista havainnoistani, joita tein observointijaksojen aikana.
Kaupunkiin on kehitetty oma erityisopetuksen toimintamalli, jossa edetään portaittain. Jokainen integraatiotapaus harkitaan erikseen ja tavoitteena on löytää oppilaan kannalta paras mahdollinen tapa opetuksen järjestämiseen. Integraation taustalla opettajat näkevät tasa-arvon ja positiiviset asenteet. Koska opettajien peruskoulutus on riittämätöntä, oma aktiivinen tiedonhankinta ja konsultaatioavun etsiminen nousivat tärkeään rooliin. Tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi osoittautuivat paitsi henkilökohtaiset avustajat myös erityisopettajat. Siksi erityisopetuksen nykytilanteesta oltiinkin erityisen huolissaan.
Integraation opettajat kokivat paitsi itseään myös koulun muuta henkilökuntaa ja oppilaita kasvattavana. Suvaitsevaisuuden katsottiin lisääntyneen. Tulevaisuudessa huomiota pitäisi kiinnittää ennen kaikkea moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Tällä hetkellä yhteistyö rajoittuu HOJKS-neuvotteluihin. Ennen kaikkea opettajat kaipasivat tietoa oppilaasta jo ennen integraatio-opetuksen alkamista. Prosessin aikana opettajat tarvitsisivat konsultaatioapua, tietoa ja koulutusta siihen oppilaaseen liittyen, jonka ongelmat juuri sillä hetkellä ovat konkreettisia ja ajankohtaisia. Tähän saakka tässä suurena apuna on ollut esimerkiksi Jyväskylän näkövammaisten koulu. Jatkossa paikallista tukea olisi kuitenkin kehitettävä esimerkiksi työnohjauksen tai oppilashuoltoryhmien kehittämisen kautta.
Avainsanat: integraatio, pedagogisesti poikkeava oppilas, tapaustutkimus