Alkoholityyppien vaikutus sepelvaltimoiden rasvoittumiseen.
HELMINEN, MIKA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HELMINEN, MIKA
2003
Tilastotiede - Statistics
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-28Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on tutkia miten eri alkoholityyppien nauttiminen vaikuttaa sepelvaltimoiden rasvoittumiseen, ts. sepelvaltimotukkeumien syntymiseen. Aikaisemmissa tutkimuksissa on jo todettu alkoholin käytön ehkäisevän sepelvaltimoahtaumien syntymistä; nyt siis tutkin onko merkitystä nautitun alkoholin tyypillä.
Aineisto koostuu osasta ”Helsinki Sudden Death Study” (HSDS) -tutkimusta, jossa on tietoa vuosina 1981-1982 sekä 19911992 äkkikuoleman kokeneista miehistä Helsingin alueella. Käytössäni ovat kuolleiden miesten ruumiinavaustiedot sekä kuolleen omaisille tai tuttaville tehdyn kyselyhaastattelun tiedot, josta selviää mm. kuolleen alkoholinkäyttötavat.
Olen käyttänyt tutkimuksissani lineaarisia ja multinomiaalisia regressiomalleja, sekä muutamia korrelaatiotarkasteluja. Käyttämäni tilastolliset ohjelmat ovat SPSS ja R. Mallien selitettävänä muuttujana käytän aina sepelvaltimosuonten maksimiahtauman suuruutta osoittavaa muuttujaa.
Alkoholi tunnetusti vaikuttaa sepelvaltimoahtaumia alentavasti, mutta nyt tekemäni tutkimuksen perusteella nautitun alkoholin tyypilläkin on merkitystä. Viinien juonti tuo parhaiten esille alkoholin suotuisat vaikutukset sepelvaltimoahtaumien muodostumisessa. Useimmissa tekemissäni analyyseissä ainoastaan viinin käytöstä kertova muuttuja on tilastollisesti merkitsevä. Viinin käytön tulee kuitenkin olla kovin suurta, että tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia ilmenee.
Oluen ja väkevien alkoholijuomien käyttö ei ole yhtä hyödyllistä kuin viinin käyttö. Vaikka näilläkin alkoholityypeillä on jonkin verran vaikutusta sepelvaltimoahtaumien muodostumiseen, eivät vaikutukset ole tilastollisesti merkitseviä useimmissa malleissa.
Aineisto koostuu osasta ”Helsinki Sudden Death Study” (HSDS) -tutkimusta, jossa on tietoa vuosina 1981-1982 sekä 19911992 äkkikuoleman kokeneista miehistä Helsingin alueella. Käytössäni ovat kuolleiden miesten ruumiinavaustiedot sekä kuolleen omaisille tai tuttaville tehdyn kyselyhaastattelun tiedot, josta selviää mm. kuolleen alkoholinkäyttötavat.
Olen käyttänyt tutkimuksissani lineaarisia ja multinomiaalisia regressiomalleja, sekä muutamia korrelaatiotarkasteluja. Käyttämäni tilastolliset ohjelmat ovat SPSS ja R. Mallien selitettävänä muuttujana käytän aina sepelvaltimosuonten maksimiahtauman suuruutta osoittavaa muuttujaa.
Alkoholi tunnetusti vaikuttaa sepelvaltimoahtaumia alentavasti, mutta nyt tekemäni tutkimuksen perusteella nautitun alkoholin tyypilläkin on merkitystä. Viinien juonti tuo parhaiten esille alkoholin suotuisat vaikutukset sepelvaltimoahtaumien muodostumisessa. Useimmissa tekemissäni analyyseissä ainoastaan viinin käytöstä kertova muuttuja on tilastollisesti merkitsevä. Viinin käytön tulee kuitenkin olla kovin suurta, että tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia ilmenee.
Oluen ja väkevien alkoholijuomien käyttö ei ole yhtä hyödyllistä kuin viinin käyttö. Vaikka näilläkin alkoholityypeillä on jonkin verran vaikutusta sepelvaltimoahtaumien muodostumiseen, eivät vaikutukset ole tilastollisesti merkitseviä useimmissa malleissa.