Yhteistyön tarve ja mahdollisuudet opetustyön arjessa ammatinopettajan silmin. The needs and possibilities for co-operation an every day teaching seen by a vocational teacher.
HARTIKAINEN, HANNELE (2003)
2003
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11914
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11914
Sisällysluettelo
1 TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITE 5 1.1 Yhteistyö opettajuudessa 5 1.2 Tutkimuksen tavoite 10 1.3 Tutkimuksen lähtökohdat 12 2 YHTEISTYÖN ULOTTUVUUDET AMMATILLISEN OPETTAJAN OPETUSTYÖSSÄ 15 2.1 Yhteistyö oppilaitosorganisaatioissa 15 2.1.1 Yhteistyö erilaisissa organisaatiomalleissa 18 2.1.2 Kollegiaalisuus ja kollaboratiivisuus organisaatiossa 27 2.1.3 Avoimet oppimisympäristöt ja verkostot 31 2.1.4 Johtajuus ja yhteistyö 33 2.1.5 Kulttuurin vaikutus opettajien yhteistyöhön 37 2.1.6 Oppilaitosorganisaation yhteistyön tarkastelua 38 2.2 Opettaminen ja oppiminen - yhteistyön tarve opettajuudessa 41 2.2.1 Opettajan yhteistyö ammattitaidossa 41 2.2.2 Opettajan yhteistyötaidot 44 2.2.3 Opettaminen ja yhdessä oppiminen 53 2.2.4 Opettamisen ja oppimisen yhteistyömuotojen tarkastelua 67 2.3 Tutkimuksen keskeiset käsitteet 72 3 TUTKIMUSONGELMAT JA METODOLOGISET RATKAISUT 74 3.1 Tutkimusongelmien kuvaaminen 74 3.2 Tutkimukseen valitut tutkimusmenetelmäratkaisut 74 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 80 4.1 Tutkittava ryhmä ja aineiston rajaus 80 4.2 Tutkimusaineiston keruu 83 4.3 Tutkimusaineiston analyysi 87 4.3.1 Sähköpostiaineiston analyysi 91 4.3.2 Verkkokeskustelun analyysi 94 5 TUTKIMUKSEN TULOKSET 103 5.1 Yhteistyökäytänteet työyhteisössä 103 5.1.1 Yhteistyön muodot 103 5.1.2 Yhteistyön tahot ja yhteistyön motiivit, tarpeet sekä välineet 114 5.1.3 Opettajien yhteistyökäytänteet työyhteisössä 120 5.2 Yhteistyön kehittymissuuntautuneisuus 123 5.2.1 Opettajien kokemukset yhteistyön kehittymisestä - yhteistyön tahot ja tasot 125 5.2.2 Opettajien kuvaaman yhteistyön kehittymisen ulottuvuudet - vuorovaikutuksen tasot 133 5.3 Opettajien kuvaaman yhteistyön tarpeet ja mahdollisuudet sekä organisaation luomat edellytykset yhteistyölle - tutkimuksen synteesi 135 6 TUTKIMUKSEN ARVIOINTIA 141 6.1 Tutkimuksen menetelmällisten ratkaisujen arviointia 141 6.2 Tutkimuksen hyödynnettävyys ja ajatuksia jatkotutkimuksista 144 LÄHTEET 145
Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtökohtana ovat opettajan työn muutokset, jotka vaativat tänä päivänä yhä laajempaa ja moniulotteisempaa yhteistyötä. Yhteistyö edellyttää paitsi tietoa myös ennen kaikkea vuorovaikutustaitoja. Opetustyön lähtökohdat ovat myös muuntuneet yhä enemmän yhteistoiminnallisiin opetusmenetelmiin ja teorian sekä käytännön vuoropuheluun. Näin opettajan arjen toiminta perustuu kaikilta osin yhteistoiminnallisuuden hallintaan monialaisen ja -tahoisen yhteistyöverkoston kanssa. Yhteistyötaidoille lisäpaineita opettajan arjessa tuo alati muuttuvan organisaation rakenteet ja toiminnallisten ohjeiden muuttuminen tai puuttuminen. Myös vallan ja vastuun suhteet ovat usein epätasapainoissa. Omassa työssäni, monialaisessa kuntayhtymässä, koen lähes päivittäin yhteistyön monet haasteet ja vaikeudetkin. Halusin selvittää, miten asian kokevat kuntayhtymämme muut opettajat.
Ammatillisen opettajan arjen työtä kuvattiin teoriassa yhteistoiminnallisuuden näkökulmasta sekä opettamisen, oppimisen että organisaation lähtökohdista. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten opettajat kokevat yhteistyön heidän arjessaan, millaisen merkityksen he antavat yhteistyölle ja miten he voivat toteuttaa omaa näkemystään yhteistyöstä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös miten organisaatio tukee työyhteisön yhteistyötä opettajan näkökulmasta.
Aineisto muodostui kahdesta osasta: 1.
Kahdenkymmenen opettajan sähköpostivastaukset; aiheeseen ja tutkimukseen orientoivina kysymyksinä. 2. Viidentoista opettajan verkkokeskustelun tuottamasta aineistosta (54 kpl). Aineisto analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin myös kvantifioimalla. Opettajien yhteistyötä ja vuorovaikutusta kuvattiin kolmi portaisten tasomallien kautta suhteessa organisaation luomiin mahdollisuuksiin.
Opettajan yhteistyötaidot osoittautuivat hyviksi tai erinomaisiksi. Kukaan tutkittavasta ryhmästä ei jäänyt yhteistyön eikä vuorovaikutuksen alimmalle tasolle, jossa vuorovaikutus perustuu behavioristiseen tapaan toimia. Sen mukainen toiminta lähtee yksin työskentelystä, omasta opetuksesta ja palaa siihen, ilman laajempaa vuorovaikutusta. Suurin osa opettajista asettui vuorovaikutteiselle tasolle, jossa opettajat tekevät laaja-alaista yhteisyötä työyhteisössä ja sidosryhmien kanssa. He ovat halukkaita kehittämään ja kehittymään. Lähtökohtana on hyöty omalle työlle ja työyhteisölle. Toiminnasta puuttuu kuitenkin reflektiivisyys. Melkein puolet tutkittavista sijoittui reflektiiviselle tasolle, jossa kaikki toiminta lähtee oman toiminnan reflektiosta tavoitteena kehittyä itse ja sen kautta kehittää työyhteisöä ja sen yhteistyötä. He ovat valmiita oppivan organisaation mallintamaan tiimitoimintaan. Mikäli oma työorganisaatio, lähinnä pedagogisen johtamisen kautta, pystyy tarjoamaan aidolle, reflektiiviselle ja dialogiselle tiimitoiminnalle ja vuorovaikutukselle rakenteet ja puitteet, opettajakunnalla on siihen tämän tutkimustuloksen mukaan hyvät valmiudet.
Ammatillisen opettajan arjen työtä kuvattiin teoriassa yhteistoiminnallisuuden näkökulmasta sekä opettamisen, oppimisen että organisaation lähtökohdista. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten opettajat kokevat yhteistyön heidän arjessaan, millaisen merkityksen he antavat yhteistyölle ja miten he voivat toteuttaa omaa näkemystään yhteistyöstä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös miten organisaatio tukee työyhteisön yhteistyötä opettajan näkökulmasta.
Aineisto muodostui kahdesta osasta: 1.
Kahdenkymmenen opettajan sähköpostivastaukset; aiheeseen ja tutkimukseen orientoivina kysymyksinä. 2. Viidentoista opettajan verkkokeskustelun tuottamasta aineistosta (54 kpl). Aineisto analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin myös kvantifioimalla. Opettajien yhteistyötä ja vuorovaikutusta kuvattiin kolmi portaisten tasomallien kautta suhteessa organisaation luomiin mahdollisuuksiin.
Opettajan yhteistyötaidot osoittautuivat hyviksi tai erinomaisiksi. Kukaan tutkittavasta ryhmästä ei jäänyt yhteistyön eikä vuorovaikutuksen alimmalle tasolle, jossa vuorovaikutus perustuu behavioristiseen tapaan toimia. Sen mukainen toiminta lähtee yksin työskentelystä, omasta opetuksesta ja palaa siihen, ilman laajempaa vuorovaikutusta. Suurin osa opettajista asettui vuorovaikutteiselle tasolle, jossa opettajat tekevät laaja-alaista yhteisyötä työyhteisössä ja sidosryhmien kanssa. He ovat halukkaita kehittämään ja kehittymään. Lähtökohtana on hyöty omalle työlle ja työyhteisölle. Toiminnasta puuttuu kuitenkin reflektiivisyys. Melkein puolet tutkittavista sijoittui reflektiiviselle tasolle, jossa kaikki toiminta lähtee oman toiminnan reflektiosta tavoitteena kehittyä itse ja sen kautta kehittää työyhteisöä ja sen yhteistyötä. He ovat valmiita oppivan organisaation mallintamaan tiimitoimintaan. Mikäli oma työorganisaatio, lähinnä pedagogisen johtamisen kautta, pystyy tarjoamaan aidolle, reflektiiviselle ja dialogiselle tiimitoiminnalle ja vuorovaikutukselle rakenteet ja puitteet, opettajakunnalla on siihen tämän tutkimustuloksen mukaan hyvät valmiudet.