Om facktermer inom glasindustrin. En beskrivande och kontrastiv undersökning.
ERIKSSON, JAANA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
ERIKSSON, JAANA
2003
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-28Tiivistelmä
Pro gradu tutkielmassani olen tutkinut lasinvalmistuksen ammattisanastoa. Tarkoitukseni ei ole ollut tutkia sanastoa kokonaisuudessaan vaan olen rajannut tutkimusalueeni siihen sanastoon, jota lasialan ammattilaiset käyttävät hytissä eli paikassa, jossa lasia valmistetaan suupuhallusmenetelmällä.
Tärkein materiaalini koostuu vastauksista, jotka sain lomakekyselyyni Orreforsin lasitehtaalta Ruotsista sekä Iittalan lasitehtaalta Suomesta. Kyselylomakkeeni muodostui 62 termiä sisältävästä sanalistasta. Vastaajia pyydettiin merkitsemään ne sanat, joita he käyttävät työpaikallaan. Lisäksi lomakkeeseen oli varattu tyhjä sarake, johon vastaajat voivat kirjoittaa mahdollisia synonyymejä sekä kohta, johon heillä oli mahdollisuus kirjata sanoja tai ilmauksia, joita listassa ei mainittu.
Tutkimukseni ensimmäisessä osiossa tarkastelen termejä, joita ruotsalaiset lasinpuhaltajat käyttävät. Esittelen termit aakkosjärjestyksessä määritellen jokaisen termin sanallisesti ruotsin kielellä. Toisessa osiossa olen ottanut lähtökohdakseni nämä ruotsinkieliset termit ja määritellyt niiden suomenkieliset vastineet. Suomenkielisten vastineiden määrittämisen lisäksi olen suorittanut vertailun ruotsinkielisten ja suomenkielisten termien välillä. Olen tutkinut käytetäänkö suomessa samoja sanoja kuin ruotsissa ja ovatko sanojen merkitykset samoja. Lisäksi olen selvittänyt ovatko Suomessa käytettävät ruotsinkieliset termit samoja kuin kyseiset termit Ruotsissa. Yhteensä tutkimukseni käsittää 169 termiä. Ensimmäisessä sanalistassa termejä on 82 ja jälkimmäisessä 87.
Verrattaessa ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä termejä keskenään huomataan, että merkitykset ovat suurelta osin samoja. Sitä vastoin Suomessa käytettävät ruotsinkieliset termit eivät aina ole samoja kuin nykyruotsissa käytettävät termit. Syynä tähän lienee, että Suomessa käytetään sellaisia sanoja, jotka Ruotsissa ovat jo vanhentuneet. Suomenkielisiä vastineita määritellessäni olen huomannut, että usein suomessa käytetään kahta termiä rinnakkain. Toinen on standardikielen ilmaisu, kun taas toinen on pelkästään puhekielessä esiintyvä muoto. Puhekielen muoto muistuttaa yleensä suuresti ruotsinkielistä termiä. Esimerkkinä voidaan mainita termi muotti, josta puhekielessä käytetään muotoja vormu ja formu (vrt. ru. form).
Tärkein materiaalini koostuu vastauksista, jotka sain lomakekyselyyni Orreforsin lasitehtaalta Ruotsista sekä Iittalan lasitehtaalta Suomesta. Kyselylomakkeeni muodostui 62 termiä sisältävästä sanalistasta. Vastaajia pyydettiin merkitsemään ne sanat, joita he käyttävät työpaikallaan. Lisäksi lomakkeeseen oli varattu tyhjä sarake, johon vastaajat voivat kirjoittaa mahdollisia synonyymejä sekä kohta, johon heillä oli mahdollisuus kirjata sanoja tai ilmauksia, joita listassa ei mainittu.
Tutkimukseni ensimmäisessä osiossa tarkastelen termejä, joita ruotsalaiset lasinpuhaltajat käyttävät. Esittelen termit aakkosjärjestyksessä määritellen jokaisen termin sanallisesti ruotsin kielellä. Toisessa osiossa olen ottanut lähtökohdakseni nämä ruotsinkieliset termit ja määritellyt niiden suomenkieliset vastineet. Suomenkielisten vastineiden määrittämisen lisäksi olen suorittanut vertailun ruotsinkielisten ja suomenkielisten termien välillä. Olen tutkinut käytetäänkö suomessa samoja sanoja kuin ruotsissa ja ovatko sanojen merkitykset samoja. Lisäksi olen selvittänyt ovatko Suomessa käytettävät ruotsinkieliset termit samoja kuin kyseiset termit Ruotsissa. Yhteensä tutkimukseni käsittää 169 termiä. Ensimmäisessä sanalistassa termejä on 82 ja jälkimmäisessä 87.
Verrattaessa ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä termejä keskenään huomataan, että merkitykset ovat suurelta osin samoja. Sitä vastoin Suomessa käytettävät ruotsinkieliset termit eivät aina ole samoja kuin nykyruotsissa käytettävät termit. Syynä tähän lienee, että Suomessa käytetään sellaisia sanoja, jotka Ruotsissa ovat jo vanhentuneet. Suomenkielisiä vastineita määritellessäni olen huomannut, että usein suomessa käytetään kahta termiä rinnakkain. Toinen on standardikielen ilmaisu, kun taas toinen on pelkästään puhekielessä esiintyvä muoto. Puhekielen muoto muistuttaa yleensä suuresti ruotsinkielistä termiä. Esimerkkinä voidaan mainita termi muotti, josta puhekielessä käytetään muotoja vormu ja formu (vrt. ru. form).