A Study on Second Language Learning at an Adult Age -with Focus on Learner Strategies.
TUKIAINEN, KYLLIKKI (2003)
2003
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11852
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11852
Sisällysluettelo
1. Introduction 1 2. Theoretical Considerations 6 2.1 Memory - Short-term Memory and Long-term Memory 7 2.2 Skehan's Theory on Memory Functioning 7 2.3 Anderson's Theory of Three Stages of Skill Acquisition 9 2.4 Special Characteristics in Adult Learning 11 2.4.1 Theories in Favour of Adult Learning 12 2.4.2 Theories in Favour of Child Learning 13 2.4.3 Effects of Ageing on Memory Capacity 14 2.5 Other Factors Affecting Ability to Learn 15 2.5.1 Affective Factors 16 2.5.2 Cognitive Factors 18 2.6 Learner Strategies 19 2.6.1 Some Definitions of Strategies 20 2.6.2 Consciousness versus Unconsciousness of Strategy Use 20 2.6.3 Degree of Observability 21 2.6.4 Benefits of Strategy Use 21 2.6.5 Strategy Teaching 22 2.6.6 Taxonomies of Learner Strategies 23 2.6.7 Studies on Good Learning Strategies 29 2.7 Summary of Theoretical Considerations 30 3. Materials and Methods 32 3.1 Choice of Target Group 32 3.2 Questionnaire 34 3.3 Choice of Methodology 37 3.3.1 Qualitative versus Quantitative Method 37 3.3.2 Case Study Method 38 3.3.3 Action Research 39 3.4 Interviews 40 4. Analysis of Data 41 5. Findings 43 5.1 Motivation 44 5.1.1 Intrinsic Motivation 46 5.1.2 Extrinsic Motivation 47 5.1.3 Social Pressure as Motivation 49 5.2 Age in L2 Learning 50 5.3 Other L2s Learned at School 51 5.4 Acquisition of the Four Skills 53 5.4.1 First Skills to Be Acquired 54 5.4.2 Last Skills to Be Acquired 54 5.5 Grammar Skills 57 5.6 General Observations on Learner Strategies 60 5.6.1 Gender and Age 61 5.6.1.1 Cognitive Strategies 62 5.6.1.2 Metacognitive Strategies 62 5.6.1.3 Memory Strategies and Social Strategies 64 5.6.2 Most Common Strategies 65 5.6.3 Least Common Strategies 66 5.6.4 Interest in Target Language Culture 67 5.6.4.1 Intercultural Communication in L2 Teaching 68 5.6.4.2 English as Lingua Franca 69 6. Conclusions 70 List of References 74 Appendices
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli selvittää vieraan kielen (englannin) oppimista aikuisiällä. Tutkimus pohjautuu osaksi huomioihini kansalaisopiston englannin kielen opettajana sekä opiskelijoitteni keskuudessa tekemääni laadulliseen kysely- ja haastattelututkimukseen. Olen tarkastellut vieraan kielen oppimista monelta näkökannalta: kielen oppimiseen vaikuttavat sekä affektiiviset, kognitiiviset että persoonallisuustekijät. Lisäksi on olemassa joukko aikuisiän oppimiselle ominaisia tekijöitä, jotka on syytä huomioida tämän ikäryhmän oppimista tarkasteltaessa. Näillä tekijöillä on todettu olevan vaikutusta siihen, millaisia oppimisstrategioita tai 'oppimisniksejä' opiskelija tietoisesti tai tiedostamattaan omaan oppimiseensa soveltaa. Strategioilla saattaa olla kielenoppimisessa ratkaiseva rooli, ja yksi tämän tutkimuksen päätavoitteista oli selvittää, millaisia strategioita aikuiset kielenoppijat käyttävät. Pohdinnan kohteena oli myös ns. hyvien oppimisstrategioiden 'opettaminen' sellaisille oppijoille, joiden omat strategiavalinnat eivät ole riittävän monipuoliset tuloksellisen oppimisen kannalta katsottuna.
Tutkimustuloksista ilmeni, että kohderyhmän käyttämien oppimisstrategioiden määrässä ja valinnassa oli paljon yksilökohtaista vaihtelua. Kieltä opetellaan eri tavoin; osa oppijoista on selvästi suuntautunut kielen muotoon, osa sen käyttöön. Sukupuolella tuntuu olevan vaikutusta strategioiden valintaan. Vaikka nykyisessä kommunikatiivisiin menetelmiin painottuvassa opetuksessa oppijaa ohjataan alusta pitäen aktiiviseksi kielenkäyttäjäksi, muotopainotteista opetusta ei pitäisi kokonaan hylätä. Tutkimustulokset osoittivat, että kielioppi on edelleen oleellinen osa aikuisten vieraan kielen oppimista. Kohderyhmästä ne, jotka eivät olleet nuoruusiässä opiskelleet vieraita kieliä koulussa, kokivat kieliopin omaksumisen aikuisiällä vaikeaksi, joskin oleelliseksi osaksi opiskelua. Kouluaikanaan muita vieraita kieliä opiskelleet sen sijaan kokivat englannin kieliopin oppimisen vaivattomaksi. Aikuisopiskelun alkuvaiheessa tulisikin huomioida oppijan nuoruusvuosien kieliopinnot.
Tutkimustuloksista ilmeni, että kohderyhmän käyttämien oppimisstrategioiden määrässä ja valinnassa oli paljon yksilökohtaista vaihtelua. Kieltä opetellaan eri tavoin; osa oppijoista on selvästi suuntautunut kielen muotoon, osa sen käyttöön. Sukupuolella tuntuu olevan vaikutusta strategioiden valintaan. Vaikka nykyisessä kommunikatiivisiin menetelmiin painottuvassa opetuksessa oppijaa ohjataan alusta pitäen aktiiviseksi kielenkäyttäjäksi, muotopainotteista opetusta ei pitäisi kokonaan hylätä. Tutkimustulokset osoittivat, että kielioppi on edelleen oleellinen osa aikuisten vieraan kielen oppimista. Kohderyhmästä ne, jotka eivät olleet nuoruusiässä opiskelleet vieraita kieliä koulussa, kokivat kieliopin omaksumisen aikuisiällä vaikeaksi, joskin oleelliseksi osaksi opiskelua. Kouluaikanaan muita vieraita kieliä opiskelleet sen sijaan kokivat englannin kieliopin oppimisen vaivattomaksi. Aikuisopiskelun alkuvaiheessa tulisikin huomioida oppijan nuoruusvuosien kieliopinnot.