On Translating Finnish Realia into English in the 20th Century
KORHONEN, JUHO (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KORHONEN, JUHO
2003
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-19Sisällysluettelo
1 Introduction 2 2 Theoretical Background 8 2.1 Some Developments in Translation Traditions in the 20th Century 8 2.2 Finnish-English Translation in the 20th Century 10 2.3 Translation and Norms 12 2.4 The Concept of Realia 13 2.5 Translation Strategies 18 2.5.1 Global Strategies 20 I Domesticating Strategy 20 II Foreignising Strategy 22 2.5.2 Local Strategies 23 I Direct Transfer of the Foreign Word 24 II Calque (Loan Translation) 25 III Cultural Adaptation (Standard Translation) 27 IV Superordinate Term 28 V Explicitation 30 VI Addition 32 VII Omission 33 3 Materials and Method 35 3.1 Research Questions 35 3.2 Method 38 3.3 Materials 40 4 Analysing the Data 43 4.1 1920-1930 43 4.1.1 Finnish Realia 43 4.1.2 Local Translation Strategies 45 4.2 1950-1960 47 4.2.1 Finnish Realia 48 4.2.2 Local Translation Strategies 49 4.3 1980-1990 51 4.3.1 Finnish Realia 52 4.3.2 Local Translation Strategies 53 4.4 Summary of the Data Analysis 57 5 Discussion 60 6 Conclusion 68 Bibliography 70 Appendices
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sitä, kuinka suomalaisia reaalioita eli kulttuuri-spesifejä sanoja on käännetty englannin kielelle 1900-luvulla. Tarkastelun kohteena on yhdeksän suomalaisen novellin käännökset vuosilta 1920 1930, 1950 1960 ja 1980 1990; kolme teosta kultakin ajanjaksolta. Yhteinen nimittäjä ja samalla yksi valintakriteereistä näille oli se, että kukin teos kuvastaa jollain tavalla sitä mikä on olennaisesti suomalaista, kuten esimerkiksi elämää maaseudulla, saunakulttuuria, tukkilaiselämää jne.
Tarkastelun perustana toimii Sider Florinin ja Sergej Vlahovin reaalia-kategorisointi, jonka selkeä jaottelu mahdollistaa tehokkaan reaalioiden tunnistamisen. Käännösten analyysi tapahtuu käyttämällä viitekehyksenä kahta globaalia ja seitsemää lokaalia käännösstrategiaa. Globaalistrategia tarkoittaa sellaista tapaa kääntää teksti, minkä vaikutus heijastuu koko työhön. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavat strategiat ovat kotouttava (domesticating) ja vieraannuttava (foreignising). Ensiksi mainittu viittaa sellaiseen lähestymistapaan, jossa käännettävä teksti mukautetaan kohdekulttuuria vastaavaksi. Jälkimmäinen metodi puolestaan painottaa lähdetekstin ja kulttuurin merkitystä ja pyrkii tuomaan näiden elementtejä käännökseen. Lokaalit strategiat voidaan katsoa kuuluvaksi jommankumman globaalin strategian vaikutuspiiriin ja niiden vaikutusalue on sana, idiomi tai lause.
Edellä mainittua teoriakehystä apuna käyttäen tutkimuksessa kerättiin noin 370 esimerkkiä suomalaisista reaalioista ja niiden käännöksistä. Tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisten novellien englanninnokset noudattavat kotouttavaa globaalia strategiaa 1900-luvun alkupuolelta aina vuosisadan puoliväliin asti. Joitain merkkejä vieraannuttavista lokaaleista strategioista oli nähtävissä jo tuolloin, mutta niiden mainittavampi tuleminen tapahtui vasta 1980- ja 1990-luvuilla. Vuosituhannen lopun käännöksissä käytetyistä lokaaleista strategioista yli 60% oli vieraannuttavia. Sama luku ajanjaksolla 1920 1930 oli 33% ja 1950 1960 29%. Nämä luvut kertonevat osaltaan vallitsevasta kehityssuunnasta. Lisäksi merkille pantavaa on se, että ns. ”kompensoivia” strategioita l. strategioita, joita käytetään ”pehmentämään” vieraannuttavan lähestymistavan aiheuttamia mahdollisia epäselvyyksiä, ei analysoidussa aineistossa löytynyt kuin vasta viimeiseltä periodilta.
Mahdollisia syitä havaittuun muutoksen lienee useita. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ainakin vallitsevat käännöstraditiot, kääntäjien tausta ja koulutus sekä kohde- ja lähdekulttuurien väliset yhteneväisyydet että erot vaikuttavat käännösprosessiin jossain määrin. Sitä, mikä näistä tekijöistä on mahdollisesti vahvin faktori muutoksen taustalla, on vaikea nimetä.
Asiasanat: Finnish realia, Finnish-English translation in the 20th century, realia translation, global strategy, local strategy, foreignising translation, domesticating translation, calque, cultural adaptation, addition, omission, direct transfer of the foreign word, explicitation, superordinate term.
Tarkastelun perustana toimii Sider Florinin ja Sergej Vlahovin reaalia-kategorisointi, jonka selkeä jaottelu mahdollistaa tehokkaan reaalioiden tunnistamisen. Käännösten analyysi tapahtuu käyttämällä viitekehyksenä kahta globaalia ja seitsemää lokaalia käännösstrategiaa. Globaalistrategia tarkoittaa sellaista tapaa kääntää teksti, minkä vaikutus heijastuu koko työhön. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavat strategiat ovat kotouttava (domesticating) ja vieraannuttava (foreignising). Ensiksi mainittu viittaa sellaiseen lähestymistapaan, jossa käännettävä teksti mukautetaan kohdekulttuuria vastaavaksi. Jälkimmäinen metodi puolestaan painottaa lähdetekstin ja kulttuurin merkitystä ja pyrkii tuomaan näiden elementtejä käännökseen. Lokaalit strategiat voidaan katsoa kuuluvaksi jommankumman globaalin strategian vaikutuspiiriin ja niiden vaikutusalue on sana, idiomi tai lause.
Edellä mainittua teoriakehystä apuna käyttäen tutkimuksessa kerättiin noin 370 esimerkkiä suomalaisista reaalioista ja niiden käännöksistä. Tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisten novellien englanninnokset noudattavat kotouttavaa globaalia strategiaa 1900-luvun alkupuolelta aina vuosisadan puoliväliin asti. Joitain merkkejä vieraannuttavista lokaaleista strategioista oli nähtävissä jo tuolloin, mutta niiden mainittavampi tuleminen tapahtui vasta 1980- ja 1990-luvuilla. Vuosituhannen lopun käännöksissä käytetyistä lokaaleista strategioista yli 60% oli vieraannuttavia. Sama luku ajanjaksolla 1920 1930 oli 33% ja 1950 1960 29%. Nämä luvut kertonevat osaltaan vallitsevasta kehityssuunnasta. Lisäksi merkille pantavaa on se, että ns. ”kompensoivia” strategioita l. strategioita, joita käytetään ”pehmentämään” vieraannuttavan lähestymistavan aiheuttamia mahdollisia epäselvyyksiä, ei analysoidussa aineistossa löytynyt kuin vasta viimeiseltä periodilta.
Mahdollisia syitä havaittuun muutoksen lienee useita. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ainakin vallitsevat käännöstraditiot, kääntäjien tausta ja koulutus sekä kohde- ja lähdekulttuurien väliset yhteneväisyydet että erot vaikuttavat käännösprosessiin jossain määrin. Sitä, mikä näistä tekijöistä on mahdollisesti vahvin faktori muutoksen taustalla, on vaikea nimetä.
Asiasanat: Finnish realia, Finnish-English translation in the 20th century, realia translation, global strategy, local strategy, foreignising translation, domesticating translation, calque, cultural adaptation, addition, omission, direct transfer of the foreign word, explicitation, superordinate term.