Internetin käytön opastukset aikuisväestölle.
JOKINEN, MERVI (2003)
2003
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11825
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11825
Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee Huittisten, Punkalaitumen ja Vampulan kirjastoissa järjestettyjä Internetin hyötykäytön opastuksia ja niiden vaikutuksia osallistujien Internetin käyttöön. Tarkastelussa keskitytään opastuksiin osallistuvien henkilöiden asenteisiin Internetiä ja opastuksia kohtaan. Tavoitteena oli myös selvittää, lisäsivätkö kirjastoissa järjestetyt opastukset osallistujien Internetin käyttöä. Aluksi kuitenkin tarkastellaan lyhyesti mediakulttuurissa tapahtuneita muutoksia.
Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin Huittisten, Punkalaitumen ja Vampulan kirjastoissa tammi-maaliskuussa vuonna 2003. Tutkimusmenetelmänä käytettiin lomakekyselyjä ja havainnointia. Ensimmäinen kysymyslomake jaettiin ensimmäisellä opastuskerralla. Sillä kerättiin tietoja osallistujien aikaisemmasta Internetin käytöstä. Toinen kysymyslomake jaettiin opastusten päätyttyä ja sen avulla saatiin palautetta opastuksista. Kolmannen kysymyslomakkeen tiedot kerättiin runsaan kuukauden kuluttua opastusten päättymisestä. Sen avulla kerättiin tietoa opastusten vaikutuksista Internetin käyttöön ja asenteista Internetiä kohtaan. Kysymyslomakkeiden avulla saatuja tietoja täydennettiin havainnoinnilla.
Tutkimuksessa tarkasteltiin seuraavien Internet-palvelujen käytön muutosta ammattiryhmittäin: pankkipalvelut, sähköposti, kirjastopalvelu, hakupalvelut ja lomaketulostus. Internetin käyttö oli lisääntynyt opastusten päätyttyä, mutta merkittävää muutosta asenteissa Internetiä kohtaan ei kyselyvastausten perusteella tapahtunut. Suurimmalla osalla osallistujista oli kiinnostusta jo opastusten alkaessa Internetiä kohtaan. Yhteenvetona voi sanoa, että osanottajien suhtautuminen Internetiin muuttui opastusten aikana entistä realistisemmaksi: Internet on käyttökelpoinen ja hyödyllinen muttei mitenkään välttämätön media.
Opastuksien järjestämisestä saatiin paljon positiivista palautetta. Monet kertoivat saaneensa rohkeutta Internetin käyttöön ja uskoivat tulevaisuudessa käyttävänsä sitä enemmän.
Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin Huittisten, Punkalaitumen ja Vampulan kirjastoissa tammi-maaliskuussa vuonna 2003. Tutkimusmenetelmänä käytettiin lomakekyselyjä ja havainnointia. Ensimmäinen kysymyslomake jaettiin ensimmäisellä opastuskerralla. Sillä kerättiin tietoja osallistujien aikaisemmasta Internetin käytöstä. Toinen kysymyslomake jaettiin opastusten päätyttyä ja sen avulla saatiin palautetta opastuksista. Kolmannen kysymyslomakkeen tiedot kerättiin runsaan kuukauden kuluttua opastusten päättymisestä. Sen avulla kerättiin tietoa opastusten vaikutuksista Internetin käyttöön ja asenteista Internetiä kohtaan. Kysymyslomakkeiden avulla saatuja tietoja täydennettiin havainnoinnilla.
Tutkimuksessa tarkasteltiin seuraavien Internet-palvelujen käytön muutosta ammattiryhmittäin: pankkipalvelut, sähköposti, kirjastopalvelu, hakupalvelut ja lomaketulostus. Internetin käyttö oli lisääntynyt opastusten päätyttyä, mutta merkittävää muutosta asenteissa Internetiä kohtaan ei kyselyvastausten perusteella tapahtunut. Suurimmalla osalla osallistujista oli kiinnostusta jo opastusten alkaessa Internetiä kohtaan. Yhteenvetona voi sanoa, että osanottajien suhtautuminen Internetiin muuttui opastusten aikana entistä realistisemmaksi: Internet on käyttökelpoinen ja hyödyllinen muttei mitenkään välttämätön media.
Opastuksien järjestämisestä saatiin paljon positiivista palautetta. Monet kertoivat saaneensa rohkeutta Internetin käyttöön ja uskoivat tulevaisuudessa käyttävänsä sitä enemmän.