Pankkisalaisuus yksityisyyden suojana.

Abstract

Tietoyhteiskuntaan liittyvän teknologian kehittymisen myötä myös kansalaisten valvonta lisääntyy. Valvonnan lisääntyessä kansalaisten yksityisyys vähenee. Suomen perustuslailla turvataan jokaiselle ihmiselle kuuluva yksityisyyden suoja. Pankkisalaisuus suojaa osaltaan pankkiasiakkaiden tietoja, joita asiakas ei halua julkistaa. Pankkisalaisuus nähdäänkin yksityisyyden suojana. Pankkisalaisuutta voidaan toisaalta myös rajoittaa. Pankkisalaisuuden rajoituksiin kuuluvat muun muassa asiakkaan suostumus, yksityisille ja viranomaisille annettavat tiedot. Esimerkiksi poliisiviranomaisilla on oikeus saada pankkiasiakkaan tietoja pankkisalaisuuden estämättä sekä rikosten estämiseksi että rikosten selvittämiseksi. Myös veroviranomaisen oikeutta saada pankkiasiakkaan tietoja suoraan pankilta laajennetaan. Yhteiskunnan sosiaalietuuksien väärinkäytön estämiseksi etuisuuden hakijan taloudellista asemaa koskevien tietojen saanti suoraan pankilta nähdään erittäin helpottavaksi tekijäksi.

Tutkielmassa tarkastellaan pankkisalaisuutta yksityisyyden suojana. Pankkisalaisuutta tarkastellaan nimenomaan pankkiasiakkaiden näkökulmasta. Pankkisalaisuuden rajoituksista keskitytään tarkastelemaan erityisesti poliisin tiedonsaantioikeutta. Pankkisalaisuus näyttelee tärkeää osaa myös esimerkiksi talousrikollisuuden estämisessä ja toisaalta myös talousrikosten selvittämisessä. Rahanpesussa pyörii nykyään yhä useammin huumekaupoilla ja talousrikoksilla saatua rahaa. Pankkisalaisuuden verhoa raottamalla saavutetaan paremmin tuloksia talousrikoksia selvitettäessä. Kolikon toisena puolena on tällöin yksityisyyden suojan oheneminen. Pankkisalaisuuden alaisten tietojen paljastaminen liian kevyin perustein vähentää tarpeettomasti ihmisille kuuluvaa yksityisyyden suojaa.

Tutkielmassa on tarkasteltu pankkisalaisuutta muun muassa pankkisalaisuusohjeiden, hyvää pankkitapaa koskevia sääntöjen, aiheeseen liittyvän lainsäädännön sekä kotimaisen ja ulkomaisen kirjallisuuden pohjalta. Tutkielmassa on hyödynnetty myös aikaisemmin voimassa olleita lakeja, kuten talletuspankkilakia ja henkilörekisterilakia. Nykyisin kyseiset lait on korvattu lailla luottolaitostoiminnasta ja henkilötietolailla. Korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien ratkaisuja pankkisalaisuuden rikkomisesta ei Suomessa ole. Kiistaa pankkisalaisuuden rikkomisesta on syntynyt, mutta kiistat on ratkaistu sovittelemalla. Tutkielmassa on tarkasteltu pankkisalaisuutta myös kansainvälisesti. Erityisesti on keskitytty tarkastelemaan pankkisalaisuutta Ruotsissa.

Pankkisalaisuus on kuulunut osana pankkitoimintaan jo monien vuosisatojen ajan, tosin esimerkiksi Suomessa pankkisalaisuusperiaate kirjattiin mukaan pankkilakeihin vasta 1970-luvulla. Tätä ennen pankkisalaisuutta noudatettiin muun muassa tavanomaisena oikeutena sekä moraalin ja hyvän tavan sääntöjen tuella. Pankkisalaisuus kuuluu ja tulee kuulumaan oleellisena osana pankkitoimintaan. Pankit pyrkivät turvaamaan pankkisalaisuuden säilymisen ja edistämään asiakkaiden luottamusta sekä lujittamaan pitkäaikaisia pankkiasiakassuhteita.