Esikouluikäisten fonologinen tietoisuus osana kielen tiedostumista.

Abstract

Kielen tiedostuminen merkitsee huomion kääntämistä kielen merkityksestä sen vaikeasti tavoitettavaan muotoon. Fonologinen tietoisuus on kielellisen tietoisuuden alue ja se tarkoittaa tietoisuutta kielen äännejärjestelmästä. Fonologisen tietoisuuden herääminen ilmenee lapsen alkaessa leikkiä kielellä. Tutkimuksissa on saatu vahvaa näyttöä siitä, että fonologinen tietoisuus ja lukutaito ovat selvästi sidoksissa toisiinsa. Fonologinen tietoisuus tarjoaa ikään kuin sillan, jonka avulla lapsi ymmärtää, että puhuttu ja kirjoitettu kieli liittyvät yhteen. Tutkimuksen aihe tarkentui kielellisen tietoisuuden osatekijöistä fonologiseen tietoisuuteen, jonka osaksi liittyvät lorut, riimit, tavut ja äänteet. Tutkimuksessa esitellään useita kielellisen tietoisuuden harjaannuttamisohjelmia.

Tutkimuksen pääongelma on, miten lukutaidottomat esikouluikäiset suoriutuvat äännetietoisuutta kuvaavista tehtävistä. Alaongelmat ovat:

1 Miten lukutaidoton esikouluikäinen lapsi osaa yhdistää samalla äänteellä

alkavat sanat kuulemansa perusteella?

2 Miten lukutaidoton esikouluikäinen lapsi osaa nimetä kuulemastaan sanasta

alkuäänteen?

3 Miten lukutaidoton esikouluikäinen lapsi hahmottaa uuden sanan alkuäänteen poiston jälkeen?

4 Minkälaisia eroja äännetietoisuuden tehtävien tuloksissa ilmenee sukupuolten,tutkimusryhmien ja tehtävien välillä?

Tutkimukseen valittiin kymmenen (10) lukutaidotonta esikouluikäistä lasta raumalaisesta päiväkodista. Lapset kuuluivat kahteen eri esikouluryhmään, joista toisessa hyödynnettiin Tornéuksen kielellisen tietoisuuden harjaannuttamisen menetelmiä. Kyseiseen ryhmään oli integroitu kehityshäiriöisiä lapsia. Toisessa ryhmässä oli käytössä Wäreen, Huovin ja Louhen Salainen maa -esiopetusmateriaali.

Tutkimusmenetelmänä käytin Poskiparran, Lepolan ja Niemen Diagnostiset testit I:n Lukeminen ja kirjoittaminen ­tehtäväsarjasta seuraavia äännetietoisuuden tehtäviä: 1) sanan alkuäänteen tunnistaminen, 2) alkuäänteen nimeäminen ja 3) alkuäänteen poisto (ja uuden sanan hahmottaminen).

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lukutaidottomat esikouluikäiset lapset ovat äännetietoisuudessaan hyvin eritasoisia. Tehtävistä sanan alkuäänteen poisto ja uuden sanan hahmottaminen osoittautui vaativimmaksi tehtäväksi. Eroja suoriutumisessa ilmeni myös ryhmien ja sukupuolten välillä.

Asiasanat: kielellinen tietoisuus, fonologinen tietoisuus, harjaannuttaminen, harjaannuttamisohjelma, esikouluikäinen