Pehmeämmät arvot puntariin? Case: Kalmar Industries Oy Ab.
NIEMINEN, HARRI (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
NIEMINEN, HARRI
2003
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-15Sisällysluettelo
TIIVISTELMÄ I ABSTRACT II SISÄLLYSLUETTELO III KÄYTETYT LYHENTEET V LUETTELO KUVIOISTA JA TAULUKOISTA VI 1. JOHDANTO 1 1.1 TUTKIMUKSEN TAUSTAA 1 1.2 TUTKIMUSONGELMA 3 1.3 RAJAUKSET 4 1.4 KÄYTETTÄVÄ METODOLOGIA 5 1.5 TUTKIMUKSEN RAKENNE 8 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 10 2.1 HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KVANTITATIIVINEN ULOTTUVUUS 11 2.2 HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KVALITATIIVINEN ULOTTUVUUS 13 2.2.1 Koulutus 13 2.2.2 Terveys ja työkyky 15 2.2.3 Työkokemus 17 2.2.4 Työmotivaatio 18 2.3 HENKILÖSTÖVOIMAVARAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 18 2.3.1 Sisäinen toimintaympäristö 19 2.3.2 Ulkoinen toimintaympäristö 20 2.4 HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN HALLINTA JA INFORMAATIOTEKNOLOGIA 21 2.5 HENKILÖSTÖN TIETOSUOJA 24 3. HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN RAPORTOINTI 25 3.1 HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN RAPORTOINTIIN LIITTYVÄÄ TERMINOLOGIAA 26 3.2 HENKILÖSTÖRAPORTOINNIN HISTORIAA 27 3.3 RAJOITTEET 31 3.4 RAPORTOINTIMUODOT 33 3.4.1 Tilinpäätösmuotoihin perustuva erittely 33 3.4.2 Raportoitavan informaation muotoon perustuva erittely 34 3.5 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 35 3.5.1 Henkilöstötase 37 3.5.2 Henkilöstötuloslaskelma 38 3.5.3 Henkilöstökertomus 39 3.6 HENKILÖSTÖRAPORTOINTI VS. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 40 3.7 SISÄINEN JA ULKOINEN RAPORTOINTI 42 3.8 OSAAMINEN SEKÄ SEN MITTAAMINEN JA RAPORTOINTI ORGANISAATIOISSA 43 3.8.1 Yksilöiden osaaminen 43 3.8.2 Organisatorinen osaaminen 44 3.8.3 Osaamisen mittaaminen ja raportointi 45 3.8.4 Osaamisen hallinnan ja arvioimisen malli 46 3.9 MITTAAMISEN KRITEEREITÄ 49 4. TYÖMENETELMIEN JA KOHDEYRITYKSEN ESITTELY 50 4.1 KÄYTETYT TYÖMENETELMÄT 50 4.2 KALMAR INDUSTRIES OY AB 52 4.3 KOHDEYRITYKSEN HENKILÖSTÖASIOIHIN LIITTYVIEN TIETOJÄRJESTELMIEN ESITTELY 55 5. KOHDEYRITYKSEN HENKILÖSTÖRAPORTOINTI 59 5.1 NYKYINEN HENKILÖSTÖRAPORTOINTI HENKILÖSTÖHALLINNON NÄKÖKULMASTA 59 5.1.1 Henkilöstöhallinto raporttien tarjoajana 59 5.1.2 Henkilöstöhallinto raporttien käyttäjänä 61 5.2 NYKYINEN HENKILÖSTÖRAPORTOINTI JOHTOHENKILÖSTÖN NÄKÖKULMASTA 65 5.3 NYKYINEN HENKILÖSTÖRAPORTOINTI ESIMIESTEN NÄKÖKULMASTA 68 5.4 MILLAINEN HENKILÖSTÖRAPORTOINTIMALLI ON TAVOITTEENA? 71 5.4.1 Johdon erityisnäkemyksiä uudesta raportointimallista 71 5.4.2 Esimiesten erityisnäkemyksiä uudesta raportointimallista 72 5.4.3 Henkilöstöhallinnon erityisnäkemyksiä uudesta raportointimallista 73 6. KALMAR INDUSTRIESIN HENKILÖSTÖRAPORTOINNIN KEHITTÄMINEN 75 6.1 HENKILÖSTÖYHTEENVETO 77 6.2 HENKILÖSTÖTIETOKANNAN KÄYTTÄMISEN TEHOSTAMINEN 84 6.3 KOMPETENSSIANALYYSIT JA OSAAMISEN MITTAAMISEN TULEVAISUUS KALMAR INDUSTRIES OY AB:SSA 86 7. PÄÄTELMÄT JA YHTEENVETO 88 LÄHDELUETTELO 97 LIITTEET 102
Tiivistelmä
Asiasanat: Henkilöstöraportointi, henkilöstövoimavarat,
henkilöstövoimavarojen raportointi, henkilöstötilinpäätös
Informaatioteknologian kehittyminen on mahdollistanut erittäin kattavien tietokantojen ylläpitämisen ja hyödyntämisen sekä edullisesti että nopeasti. Organisaatioissa kerätään ja tallennetaan nykyisin hyvin paljon sekä aineelliseen että aineettomaan varallisuuteen liittyvää informaatiota. Aineellisen lähinnä rahamääräisen informaation kehittynyt hyödyntäminen on organisaatioiden taloushallinnossa ja johdossa jo lähes jokapäiväistä toimintaa. Raportointia kehitettäessä on kuitenkin jäänyt varsin vähän huomioiduksi yksi strategisesti erittäin merkittävä organisaation osa - henkilöstö.
Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja kehittää henkilöstöraportointia Kalmar Industries Oy Ab:ssa. Tutkimuksen teoreettisessa osassa määritetään henkilöstövoimavaroihin sekä niiden raportointiin liittyviä käsitteitä ja luodaan rakennettavan konstruktion tarvitsema teoreettinen pohja. Tutkimus suoritetaan käyttäen konstruktiivista tutkimusotetta, joka on tarkoitettu erityisesti uuden konstruktion luomiseen tähtäävään tutkimukseen. Empiirisessä osassa selvitetään kohdeyhtiön henkilöstöraportoinnin nykytila sekä rakennetaan kohdeyritykselle uusi henkilöstöraportointimalli. Tutkimuksessa luotu konstruktio koostuu kahdesta osasta: henkilöstötietokannan käyttämisen tehostamisesta ja henkilöstöyhteenvedosta. Yrityksen tarvitsemat henkilöstöraportit luodaan nykyisin suurissa organisaatioissa henkilöstötietojärjestelmien kautta henkilöstötietokannassa olevasta informaatiosta. Henkilöstötietokannan käyttämisen tehostaminen mahdollistaa siis osaltaan henkilöstöraportoinnin kehittämisen.
Henkilöstöyhteenvedossa esitetään henkilöstöinformaatiota kootussa ja visuaalisessa muodossa kohdeyrityksen erityispiirteiden ja tarpeiden mukaisesti. Henkilöstöyhteenveto on haluttaessa helposti yleistettävissä myös muualle kohdeyrityksen konsernissa. Henkilöstöyhteenveto tehdään kerran vuodessa tilinpäätöksen yhteydessä ja se toimii eräänlaisena ei-rahamääräisenä henkilöstötilinpäätöksenä. Tässä tutkimuksessa luodulla konstruktiolla on arvoa nimenomaan käytännön ongelman ratkaisuna, mutta henkilöstötilinpäätösten yleistyessä organisaatioissa aihealue tarjoaa myös lukuisia jatkotutkimusmahdollisuuksia.
henkilöstövoimavarojen raportointi, henkilöstötilinpäätös
Informaatioteknologian kehittyminen on mahdollistanut erittäin kattavien tietokantojen ylläpitämisen ja hyödyntämisen sekä edullisesti että nopeasti. Organisaatioissa kerätään ja tallennetaan nykyisin hyvin paljon sekä aineelliseen että aineettomaan varallisuuteen liittyvää informaatiota. Aineellisen lähinnä rahamääräisen informaation kehittynyt hyödyntäminen on organisaatioiden taloushallinnossa ja johdossa jo lähes jokapäiväistä toimintaa. Raportointia kehitettäessä on kuitenkin jäänyt varsin vähän huomioiduksi yksi strategisesti erittäin merkittävä organisaation osa - henkilöstö.
Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja kehittää henkilöstöraportointia Kalmar Industries Oy Ab:ssa. Tutkimuksen teoreettisessa osassa määritetään henkilöstövoimavaroihin sekä niiden raportointiin liittyviä käsitteitä ja luodaan rakennettavan konstruktion tarvitsema teoreettinen pohja. Tutkimus suoritetaan käyttäen konstruktiivista tutkimusotetta, joka on tarkoitettu erityisesti uuden konstruktion luomiseen tähtäävään tutkimukseen. Empiirisessä osassa selvitetään kohdeyhtiön henkilöstöraportoinnin nykytila sekä rakennetaan kohdeyritykselle uusi henkilöstöraportointimalli. Tutkimuksessa luotu konstruktio koostuu kahdesta osasta: henkilöstötietokannan käyttämisen tehostamisesta ja henkilöstöyhteenvedosta. Yrityksen tarvitsemat henkilöstöraportit luodaan nykyisin suurissa organisaatioissa henkilöstötietojärjestelmien kautta henkilöstötietokannassa olevasta informaatiosta. Henkilöstötietokannan käyttämisen tehostaminen mahdollistaa siis osaltaan henkilöstöraportoinnin kehittämisen.
Henkilöstöyhteenvedossa esitetään henkilöstöinformaatiota kootussa ja visuaalisessa muodossa kohdeyrityksen erityispiirteiden ja tarpeiden mukaisesti. Henkilöstöyhteenveto on haluttaessa helposti yleistettävissä myös muualle kohdeyrityksen konsernissa. Henkilöstöyhteenveto tehdään kerran vuodessa tilinpäätöksen yhteydessä ja se toimii eräänlaisena ei-rahamääräisenä henkilöstötilinpäätöksenä. Tässä tutkimuksessa luodulla konstruktiolla on arvoa nimenomaan käytännön ongelman ratkaisuna, mutta henkilöstötilinpäätösten yleistyessä organisaatioissa aihealue tarjoaa myös lukuisia jatkotutkimusmahdollisuuksia.