Henkilöstö yrityksen varallisuutena ja suomalaisten pörssiyritysten henkilöstöraportointi vuonna 2001.
KAAJA, SUSANNA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KAAJA, SUSANNA
2003
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-15Sisällysluettelo
SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 1.1 Tutkimustavoitteet 8 1.2 Tutkielman rajaus 9 1.3 Tutkielman rakenne ja tutkimusotteet 12 2 HENKILÖSTÖ YRITYKSEN VARALLISUUTENA 13 2.1 Henkinen pääoma 13 2.2 Älyllinen pääoma 14 2.3 Henkilöstövoimavarat 16 2.4 Henkilöstöpääoma ja yrityksen varallisuus 17 3 YRITYKSEN HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN RAPORTOINTI 19 3.1 Yleistä henkilöstövoimavarojen raportoinnista 19 3.2 Lainsäädännöstä 22 3.3 Tunnetuimmat raportointimallit 24 3.3.1 Henkilöstötilinpäätös 25 3.3.1.1 Henkilöstötuloslaskelma 28 3.3.1.2 Henkilöstötase 29 3.3.1.3 Henkilöstökertomus 31 3.3.1.4 Henkilöstötilinpäätöksen laadun arviointi 32 3.3.2 Intellectual Capital raportointi 33 3.3.2.1 Konrad-ryhmän tunnusluvut 35 3.3.2.2 Balanced Scorecard 36 3.3.2.3 Skandia Navigator 37 3.3.2.4 Intangible Assets Monitor 38 3.3.2.5 Laaja-alainen toiminnanseuranta ja terveystili 38 3.3.2.6 MERITUM-työryhmän suositukset 39 3.3.2.7 Tanskan suositukset 41 3.3.3 Laatujärjestelmä ja laatupalkinnot 41 3.4 Yhteenveto eri raportointimalleista 43 4 SUOMALAISTEN PÖRSSIYRITYSTEN HENKILÖSTÖRAPORTOINTI 47 4.1 Katsaus aikaisempiin tutkimuksiin 47 4.2 Tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmät 51 4.2.1 Tutkitut yritykset 51 4.2.2 Internet-sivuilla julkaistu aineisto 51 4.2.3 Henkilöstöraportointi-indeksi 52 4.3 Henkilöstöraportointi yleisellä tasolla 56 4.4 Henkilöstöraportointi-indeksin sisältömuuttujien raportointi 57 4.4.1 Henkilöstön määrälliset ominaisuudet 59 4.4.2 Henkilöstön laadulliset ominaisuudet 61 4.4.3 Työyhteisö 64 4.4.4 Henkilöstöinvestoinnit 66 4.4.5 Henkilöstökustannukset 67 4.5 Henkilöstöraportoinnin riippuvuus yrityskohtaisista muuttujista 68 4.5.1 Muuttujat 68 4.5.2 Henkilöstöraportointi-indeksin riippuvuus selittävistä muuttujista 71 5 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT 75 LÄHTEET 79 LIITE 1: Tutkitut yritykset toimialoittain 86 LIITE 2. Henkilöstöraportointi-indeksin sisältömuuttujien pisteytys 90 LIITE 3: Selittävien muuttujien korrelaatiomatriisi 93
Tiivistelmä
Avainsanat: henkilöstöraportointi, henkinen pääoma, älyllinen pääoma, henkilöstövoimavarat, henkilöstöpääoma
Tutkimuksen aiheena oli henkilöstöä yrityksen voimavarana käsittelevä kirjallisuus sekä suomalaisten pörssiyritysten henkilöstöraportointi. Tutkimuksella oli kolme tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, liittyvätkö henkilöstöä yrityksen voimavarana kuvaava teoria sekä yritysten käytännön henkilöstöraportointi toisiinsa. Toisena tavoitteena oli analysoida niitä käsitteitä, joilla henkilöstöä kuvataan yrityksen varallisuutena sekä määritellä kyseiset käsitteet. Kolmantena tavoitteena oli arvioida suomalaisten pörssiyritysten henkilöstöraportoinnin tasoa sekä tutkia sen riippuvuutta yrityskohtaisista muuttujista.
Henkilöstöä yrityksen voimavarana kuvaavien käsitteiden analysointi osoitti, että yleisimmin käytettävät käsitteet ovat henkinen pääoma, älyllinen pääoma sekä henkilöstövoimavarat eli henkilöstöpääoma. Yleisimpien henkilöstöraportointimallien todettiin jakaantuvan kolmen ryhmään: henkilöstötilinpäätökseen, Intellectual Capital raportointiin ja laatuajatteluun.
Empiirisen osan tutkimusaineistona oli suomalaisten pörssiyritysten Internet-sivuillaan julkaisema, vuoden 2001 tietoihin liittyvä informaatio, joka analysoitiin ja pisteytettiin henkilöstöraportointi-indeksin avulla. Analysoinnin tulokset osoittivat, että yritysten julkaiseman henkilöstöinformaation taso on edelleen heikko. Raportointi oli pääosin sanallista, ja sen sisältö vaihteli erittäin paljon yritysten välillä. Henkilöstöraportointia selittäviksi muuttujiksi valittiin yrityksen koko, henkisen pääoman osuus, yrityksen ikä, omistuksen hajautuneisuus ja toimiala. Regressioanalyysin tulosten perusteella todettiin, että vain yrityksen kokoa kuvaavien muuttujien perusteella voitiin selittää pieni osa henkilöstöraportointi-indeksin vaihtelusta.
Henkilöstöraportointiin liittyvän teorian todettiin jakautuvan ulkoista ja sisäistä raportointia käsittelevään aineiston. Ulkoista raportointia käsittelevässä aineistossa keskityttiin henkilöstön arvon sisällyttämiseen yrityksen taseeseen ja henkilöstöön liittyvien kustannusten julkaisemiseen henkilöstötilinpäätöksen muodossa. Sisäistä raportointia käsittelevässä aineistossa keskityttiin kuvamaan erilaisia raportointimalleja. Teorian ja käytännön raportoinnin välillä todettiin olevan kuilu, sillä yritykset eivät sisällytä henkilöstönsä arvoa taseeseen, eikä henkilöstötilinpäätöksen tyyppinen kustannusten raportointi ole yleistynyt. Yrityksen näyttävät pikemminkin julkistavan henkilöstöinformaatiota sisäiseen raportointiin liittyvin keinoin.
Tutkimuksen aiheena oli henkilöstöä yrityksen voimavarana käsittelevä kirjallisuus sekä suomalaisten pörssiyritysten henkilöstöraportointi. Tutkimuksella oli kolme tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, liittyvätkö henkilöstöä yrityksen voimavarana kuvaava teoria sekä yritysten käytännön henkilöstöraportointi toisiinsa. Toisena tavoitteena oli analysoida niitä käsitteitä, joilla henkilöstöä kuvataan yrityksen varallisuutena sekä määritellä kyseiset käsitteet. Kolmantena tavoitteena oli arvioida suomalaisten pörssiyritysten henkilöstöraportoinnin tasoa sekä tutkia sen riippuvuutta yrityskohtaisista muuttujista.
Henkilöstöä yrityksen voimavarana kuvaavien käsitteiden analysointi osoitti, että yleisimmin käytettävät käsitteet ovat henkinen pääoma, älyllinen pääoma sekä henkilöstövoimavarat eli henkilöstöpääoma. Yleisimpien henkilöstöraportointimallien todettiin jakaantuvan kolmen ryhmään: henkilöstötilinpäätökseen, Intellectual Capital raportointiin ja laatuajatteluun.
Empiirisen osan tutkimusaineistona oli suomalaisten pörssiyritysten Internet-sivuillaan julkaisema, vuoden 2001 tietoihin liittyvä informaatio, joka analysoitiin ja pisteytettiin henkilöstöraportointi-indeksin avulla. Analysoinnin tulokset osoittivat, että yritysten julkaiseman henkilöstöinformaation taso on edelleen heikko. Raportointi oli pääosin sanallista, ja sen sisältö vaihteli erittäin paljon yritysten välillä. Henkilöstöraportointia selittäviksi muuttujiksi valittiin yrityksen koko, henkisen pääoman osuus, yrityksen ikä, omistuksen hajautuneisuus ja toimiala. Regressioanalyysin tulosten perusteella todettiin, että vain yrityksen kokoa kuvaavien muuttujien perusteella voitiin selittää pieni osa henkilöstöraportointi-indeksin vaihtelusta.
Henkilöstöraportointiin liittyvän teorian todettiin jakautuvan ulkoista ja sisäistä raportointia käsittelevään aineiston. Ulkoista raportointia käsittelevässä aineistossa keskityttiin henkilöstön arvon sisällyttämiseen yrityksen taseeseen ja henkilöstöön liittyvien kustannusten julkaisemiseen henkilöstötilinpäätöksen muodossa. Sisäistä raportointia käsittelevässä aineistossa keskityttiin kuvamaan erilaisia raportointimalleja. Teorian ja käytännön raportoinnin välillä todettiin olevan kuilu, sillä yritykset eivät sisällytä henkilöstönsä arvoa taseeseen, eikä henkilöstötilinpäätöksen tyyppinen kustannusten raportointi ole yleistynyt. Yrityksen näyttävät pikemminkin julkistavan henkilöstöinformaatiota sisäiseen raportointiin liittyvin keinoin.