Koulu ja kirjasto yhteistyössä. Luokanopettajien ja kirjastonhoitajien näkemyksiä ja kokemuksia koulun ja yleisen kirjaston välisestä yhteistyöstä.
HELIN, SAIJA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HELIN, SAIJA
2003
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-12Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida ja kuvata koulun ja yleisen kirjaston yhteistyön nykyistä tilaa, sen ongelmia ja kehittämismahdollisuuksia sekä kirjaston merkitystä koulutyössä. Tutkimusongelma koostuu kahdesta pääteemasta, jotka käsittelevät koulun ja kirjaston yhteistyötä sekä koulua ja kirjastoa oppimisen ja lukutaidon kehittämisen tukijoina.
Tutkimuksessamme on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen osuus. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden, teemahaastatteluiden ja vapaamuotoisten kirjoitelmien avulla. Kyselylomakkeen otos muodostuu peruskoulun alaluokkien opettajista ja rehtoreista. Haastattelun kohderyhmä puolestaan koostuu peruskoulun luokanopettajista, kirjastoalan ammattilaisista sekä koulun ja kirjaston yhteistyöhön perehtyneistä erityisasiantuntijoista. Kirjoitelmia saimme kirjastoalan ammattilaisilta ja opettajilta. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla.
Tutkimuksemme mukaan kirjastonkäyttö ja sen palveluiden hyödyntäminen opetuksessa vaihtelee koulu- ja opettajakohtaisesti. Kyselylomaketutkimukseemme vastanneista opettajista lähes 60 % kävi yleisessä kirjastossa luokkansa kanssa harvoin tai ei lainkaan. Kirjastonkäytön vähäisyyteen liittyi läheisesti mm. välimatka koulun ja kirjaston välillä, uusi oppimisympäristö, opettajien tietämättömyys tarjolla olevista palveluista, käytössä oleva aika, opettajien henkilökohtaiset syyt kuten oma epävarmuus/varmuus kirjastonkäytöstä. Yleisten kirjastojen käytetyimmät palvelut olivat lukuharrastuksen herättäminen ja syventäminen, kirjastonkäyttöön ohjaaminen, kirjavinkkaus ja tiedonhakeminen koulutehtäviä varten. Opettajat kokivat, että kirjastohenkilökunnan ammattitaito, kirjastonkäytönohjaus ja kirjavalikoimat vastasivat eritoten heidän ja luokan tarpeita sekä odotuksia.
Yhteistyön ongelmina pidettiin mm. resurssien vähyyttä, molempien osapuolten koulutuksen puutetta, näkemysten eroavaisuutta, kirjastohenkilöstön taitamattomuutta tuotteistaa palvelut ja roolijakoa. Koulun ja kirjaston yhteistyötä katsottiin voivan kehittää tulevaisuudessa pyrkimällä tasavertaisempaan yhteistyösuhteeseen. Sekä kirjastonhoitajien että opettajien tulee sitoutua yhteisten päämäärien saavuttamiseksi ja molempia ammattiryhmiä tulee kouluttaa yhdessä ja erikseen. Yhteistyö tulee näkyä opetussuunnitelmissa keskeisemmin ja siitä pitää tehdä yhdessä kirjallinen sopimus. Tämän jälkeen kirjastonhoitajien ja opettajien on helpompi toimia yhteistyössä keskenään.
Avainsanat: koulu ja kirjasto, yhteistyö, lukeminen, lukemaanhoukuttelu tiedonhallinta, oppimaan oppiminen, elinikäinen oppiminen, oppimisympäristö
Tutkimuksessamme on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen osuus. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden, teemahaastatteluiden ja vapaamuotoisten kirjoitelmien avulla. Kyselylomakkeen otos muodostuu peruskoulun alaluokkien opettajista ja rehtoreista. Haastattelun kohderyhmä puolestaan koostuu peruskoulun luokanopettajista, kirjastoalan ammattilaisista sekä koulun ja kirjaston yhteistyöhön perehtyneistä erityisasiantuntijoista. Kirjoitelmia saimme kirjastoalan ammattilaisilta ja opettajilta. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla.
Tutkimuksemme mukaan kirjastonkäyttö ja sen palveluiden hyödyntäminen opetuksessa vaihtelee koulu- ja opettajakohtaisesti. Kyselylomaketutkimukseemme vastanneista opettajista lähes 60 % kävi yleisessä kirjastossa luokkansa kanssa harvoin tai ei lainkaan. Kirjastonkäytön vähäisyyteen liittyi läheisesti mm. välimatka koulun ja kirjaston välillä, uusi oppimisympäristö, opettajien tietämättömyys tarjolla olevista palveluista, käytössä oleva aika, opettajien henkilökohtaiset syyt kuten oma epävarmuus/varmuus kirjastonkäytöstä. Yleisten kirjastojen käytetyimmät palvelut olivat lukuharrastuksen herättäminen ja syventäminen, kirjastonkäyttöön ohjaaminen, kirjavinkkaus ja tiedonhakeminen koulutehtäviä varten. Opettajat kokivat, että kirjastohenkilökunnan ammattitaito, kirjastonkäytönohjaus ja kirjavalikoimat vastasivat eritoten heidän ja luokan tarpeita sekä odotuksia.
Yhteistyön ongelmina pidettiin mm. resurssien vähyyttä, molempien osapuolten koulutuksen puutetta, näkemysten eroavaisuutta, kirjastohenkilöstön taitamattomuutta tuotteistaa palvelut ja roolijakoa. Koulun ja kirjaston yhteistyötä katsottiin voivan kehittää tulevaisuudessa pyrkimällä tasavertaisempaan yhteistyösuhteeseen. Sekä kirjastonhoitajien että opettajien tulee sitoutua yhteisten päämäärien saavuttamiseksi ja molempia ammattiryhmiä tulee kouluttaa yhdessä ja erikseen. Yhteistyö tulee näkyä opetussuunnitelmissa keskeisemmin ja siitä pitää tehdä yhdessä kirjallinen sopimus. Tämän jälkeen kirjastonhoitajien ja opettajien on helpompi toimia yhteistyössä keskenään.
Avainsanat: koulu ja kirjasto, yhteistyö, lukeminen, lukemaanhoukuttelu tiedonhallinta, oppimaan oppiminen, elinikäinen oppiminen, oppimisympäristö