Sairaala kehyksissä - lähijohdon tulkinta sairaalasta sosiaalisena organisaationa.
VIRTANEN, MARJUKKA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VIRTANEN, MARJUKKA
2003
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-05Sisällysluettelo
SISÄLLYS 1 JOHDANTO 4 2 DIAGNOOSIPOHJAINEN DRG-LUOKITUS JA HOITOISUUSLUOKITUS RATIONALISOINNIN VÄLINEINÄ 8 2.1 Sairaaloiden taloudelliseen toimintaan vaikuttaneita tekijöitä 8 2.1.1 Taloudellinen lama 8 2.1.2 Valtionosuusuudistus 8 2.2 Palvelutuotannon tehostaminen 10 2.2.1 Tuotteistaminen ja sopimusohjausmalli palvelutuotannon tehostajana 10 2.2.2 Tulosjohtaminen 11 2.3 Diagnoosipohjainen sairaalahoitojen DRG -luokittelu 13 2.4 Hoitoisuusluokitus 17 3 SAIRAALAORGANISAATION PIIRTEITÄ 21 3.1 Byrokraattisuus 21 3.2 Professionaalisuus 23 3.3 Hierarkia 26 3.4 Sairaalaorganisaation tavoitteet 29 4 TUTKIMUSTEHTÄVÄ 31 5 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 32 5.1 Tutkimusaineisto ja sen kerääminen 32 5.2 Aineiston analyysi 35 5.3 Kehysanalyysi 36 6 TUTKIMUSTULOKSET 40 6.1 Aineiston analyysi ja kehysten löytyminen 40 6.2 DRG luokitus lähijohdon tulkintana 41 6.2.1 DRG luokitus taloudellisena välineenä 41 6.2.2 DRG luokitus hallinnollisena apuvälineenä 44 6.2.3 DRG luokitus hoidon laadun parantajana 45 6.3 Hoitoisuusluokitus lähijohdon tulkintana 45 6.3.1 Hoitoisuusluokitus hallinnollisena resurssimittarina 45 6.3.2 Hoitoisuusluokitus taloudellisena seurantavälineenä 47 6.3.3 Hoitoisuusluokitus hoidon laatumittarina 48 6.4 Sairaalan määrittely lähijohdon tulkintakehyksissä 48 6.4.1 Perustehtäväkehys sairaala potilaita varten 48 6.4.2 Ajopuukehys sairaala managerialististen interventioiden kenttänä 53 6.4.3 Hyvän hallinnon kehys sairaala kehittyneenä organisaationa 56 6.4.4 Byrokratian kehys sairaala byrokraattisena organisaationa 60 6.4.5 Erikoisalakehys sairaala lohkoutuneena tulosalueihin 64 6.4.6 Yhteenveto 65 7 POHDINTA 72 7.1 Tutkimuksen luotettavuus 72 7.2 Tutkimustulosten pohdinta 75 7.3 Jatkotutkimushaasteet 77 LÄHTEET 78 Liite 1 92
Tiivistelmä
Avainsanat: sairaalaorganisaatio, DRG (Diagnosis Related Groups), hoitoisuusluokitus, Erving Goffman, kehysanalyysi
Sosiaali- ja terveydenhuolto on kokenut 1990-luvulla huomattavan murroksen. Väestön vaatimukset terveydenhuollon palvelujen sujuvuudesta ja kunnallisten päättäjien odotukset erikoissairaanhoidon tuloksellisuudesta ovat kasvaneet. Väestön vanheneminen, lääketieteen sovellusten kehittyminen, valtionosuusuudistus, 1990-luvun taloudellinen lama ja palvelutuotannon tehostaminen ovat monimutkaistaneet erikoissairaanhoitoa ja sen suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, minkälaisia merkityksiä sairaalan lähijohto antoi DRG luokitukselle ja hoitoisuusluokitukselle sekä minkälaiseksi hahmottui sairaala sosiaalisena organisaationa, kun sitä tarkasteltiin DRG:n, hoitoisuusluokituksen, sopimusohjauskeskustelun ja muun managerialistisen reformipaineen näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui sairaalan lähijohdon teemahaastatteluista. Aineiston analyysissä on käytetty lähestymistapana Erving Goffmanin kehysanalyysiä.
Tutkimus osoitti lähijohdon tulkitsevan sairaalaa viiden erilaisen kehyksen kautta. Nämä kehykset olivat perustehtäväkehys, ajopuukehys, hyvän hallinnon kehys, byrokratian kehys ja erikoisalakehys. Perustehtäväkehyksen puitteissa sairaalan toiminnan tavoite oli tiukasti sidoksissa potilasnäkökulmaan. Lähijohto korosti toimintaan liittyviä arvoja, normeja ja lähtökohtia, jotka keskittyivät potilaan parhaaseen ja omaan velvollisuuteen tämän parhaan saavuttamiseksi. Tulkitessaan sairaalaa ajopuukehyksen kautta lähijohtajat näkivät sairaalan managerialististen interventioiden kenttänä. Hyvän hallinnon kehyksessä keskeistä oli henkilökunnan hyvinvoinnin ja hoidon laadun takaaminen ja ylläpitäminen hallinnollisilla uudistuksilla ja johtamisella. Byrokratian kehyksen kautta sairaalaa määrittivät byrokraattiset, hierarkiset ja professionaaliset piirteet, joita on esitetty jo useiden vuosikymmien takaisissa klassisissa sairaalatutkimuksissa. Erikoisalakehyksessä sairaala nähtiin segmentoituneena eri erikoisaloihin ja sektoreihin. Kehysten puitteissa rakentuivat myös sairaalan lähijohdon roolit ja identiteetit monimuotoisiksi. DRG luokitus ja hoitoisuusluokitus saivat sekä taloudellisia, hallinnollisia että hoidon laatuun vaikuttavia merkityksiä. DRG -luokitus oli lääkäreiden, hoitoisuusluokitus hoitohenkilöstön käyttämä väline.
ABSTRACT
Keywords: hospital organization, DRG (Diagnosis Related Groups), patient classification, Erving Goffman, frame analysis
In the 1990s, welfare and healthcare have undergone significant changes. Public demand for efficient healthcare services and local government expectations regarding the productivity of specialized nursing care has grown. An aging population, the development of applications for medical research, reforms in government funding, the economic recession of the 1990s and the increased efficiency of service provision have complicated specialized nursing and its relationship to the surrounding community.
The purpose of this thesis was to examine what meanings hospital management assigned to both DRG classification and patient classification and how a hospital shaped up as a social organization when examined from the perspective of DRG, patient classification, service provision agreements and other managerial reforms. Empirical data consists of interviews with hospital managers and Erving Goffman's frame analysis has been used in the analysis of this data.
The research indicated that management interprets the hospital through five different frames - basic role, driftwood, competent management, bureaucracy, and specialized fields. Within the basic role frame, the hospital aimed to closely tie its activities to the patient's perspective. Managers emphasized values, norms and starting points connected to practices which concentrated on the best outcomes for patients and the management's own responsibility to realize these outcomes. Interpreting the hospital through the driftwood frame, managers saw the hospital as a managerial intervention field. Central to the competent management frame was staff welfare and the guarantee and maintenance of quality care through management reforms and leadership. The bureaucracy frame defined the hospital through bureaucratic, hierarchical and professional features, which have been presented during several decades of classical hospital research. Within the specialized fields frame, the hospital was seen as an entity segmented into various specialized areas and sectors. Within the context of the frames, managerial roles and identities within the hospital became diverse.
Sosiaali- ja terveydenhuolto on kokenut 1990-luvulla huomattavan murroksen. Väestön vaatimukset terveydenhuollon palvelujen sujuvuudesta ja kunnallisten päättäjien odotukset erikoissairaanhoidon tuloksellisuudesta ovat kasvaneet. Väestön vanheneminen, lääketieteen sovellusten kehittyminen, valtionosuusuudistus, 1990-luvun taloudellinen lama ja palvelutuotannon tehostaminen ovat monimutkaistaneet erikoissairaanhoitoa ja sen suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, minkälaisia merkityksiä sairaalan lähijohto antoi DRG luokitukselle ja hoitoisuusluokitukselle sekä minkälaiseksi hahmottui sairaala sosiaalisena organisaationa, kun sitä tarkasteltiin DRG:n, hoitoisuusluokituksen, sopimusohjauskeskustelun ja muun managerialistisen reformipaineen näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui sairaalan lähijohdon teemahaastatteluista. Aineiston analyysissä on käytetty lähestymistapana Erving Goffmanin kehysanalyysiä.
Tutkimus osoitti lähijohdon tulkitsevan sairaalaa viiden erilaisen kehyksen kautta. Nämä kehykset olivat perustehtäväkehys, ajopuukehys, hyvän hallinnon kehys, byrokratian kehys ja erikoisalakehys. Perustehtäväkehyksen puitteissa sairaalan toiminnan tavoite oli tiukasti sidoksissa potilasnäkökulmaan. Lähijohto korosti toimintaan liittyviä arvoja, normeja ja lähtökohtia, jotka keskittyivät potilaan parhaaseen ja omaan velvollisuuteen tämän parhaan saavuttamiseksi. Tulkitessaan sairaalaa ajopuukehyksen kautta lähijohtajat näkivät sairaalan managerialististen interventioiden kenttänä. Hyvän hallinnon kehyksessä keskeistä oli henkilökunnan hyvinvoinnin ja hoidon laadun takaaminen ja ylläpitäminen hallinnollisilla uudistuksilla ja johtamisella. Byrokratian kehyksen kautta sairaalaa määrittivät byrokraattiset, hierarkiset ja professionaaliset piirteet, joita on esitetty jo useiden vuosikymmien takaisissa klassisissa sairaalatutkimuksissa. Erikoisalakehyksessä sairaala nähtiin segmentoituneena eri erikoisaloihin ja sektoreihin. Kehysten puitteissa rakentuivat myös sairaalan lähijohdon roolit ja identiteetit monimuotoisiksi. DRG luokitus ja hoitoisuusluokitus saivat sekä taloudellisia, hallinnollisia että hoidon laatuun vaikuttavia merkityksiä. DRG -luokitus oli lääkäreiden, hoitoisuusluokitus hoitohenkilöstön käyttämä väline.
ABSTRACT
Keywords: hospital organization, DRG (Diagnosis Related Groups), patient classification, Erving Goffman, frame analysis
In the 1990s, welfare and healthcare have undergone significant changes. Public demand for efficient healthcare services and local government expectations regarding the productivity of specialized nursing care has grown. An aging population, the development of applications for medical research, reforms in government funding, the economic recession of the 1990s and the increased efficiency of service provision have complicated specialized nursing and its relationship to the surrounding community.
The purpose of this thesis was to examine what meanings hospital management assigned to both DRG classification and patient classification and how a hospital shaped up as a social organization when examined from the perspective of DRG, patient classification, service provision agreements and other managerial reforms. Empirical data consists of interviews with hospital managers and Erving Goffman's frame analysis has been used in the analysis of this data.
The research indicated that management interprets the hospital through five different frames - basic role, driftwood, competent management, bureaucracy, and specialized fields. Within the basic role frame, the hospital aimed to closely tie its activities to the patient's perspective. Managers emphasized values, norms and starting points connected to practices which concentrated on the best outcomes for patients and the management's own responsibility to realize these outcomes. Interpreting the hospital through the driftwood frame, managers saw the hospital as a managerial intervention field. Central to the competent management frame was staff welfare and the guarantee and maintenance of quality care through management reforms and leadership. The bureaucracy frame defined the hospital through bureaucratic, hierarchical and professional features, which have been presented during several decades of classical hospital research. Within the specialized fields frame, the hospital was seen as an entity segmented into various specialized areas and sectors. Within the context of the frames, managerial roles and identities within the hospital became diverse.