Aineellinen käyttöomaisuus IAS:n ja kirjanpitolainsäädännön mukaan: erojen vaikutus kohdeyrityksessä.
SIMELIUS, TIINA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SIMELIUS, TIINA
2003
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-06Tiivistelmä
Euroopan Unionin asetuksen mukaan vuoden 2005 alusta alkavilla tilikausilla jäsenvaltioiden pörssiyhtiöiden on konsernitilinpäätöksissään siirryttävä noudattamaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Accounting Standards). Tutkielman tavoitteena oli selvittää IAS:n ja Suomen kirjanpitolainsäädännön välillä aineellisen käyttöomaisuuden suhteen vallitsevien erojen vaikutusta suomalaisyrityksen tilinpäätökseen IAS-siirtymää ajatellen.
Työ toteutettiin erittelemällä kirjanpidon ja tilinpäätöksen taustalla vaikuttavia teoreettisia ajattelumalleja ja näiden kautta vertailemalla kirjanpitolainsäädännön ja IAS:n aineellista käyttöomaisuutta koskevia normeja. Erojen vaikutuksia tarkasteltiin tutkielman case-yrityksen tilinpäätösprosessin ja tilinpäätösinformaation kannalta. Keskeistä työssä oli IAS-standardien ja kirjanpitolainsäädännön aineellista käyttöomaisuutta koskevien ajattelumallien ja kirjausten erojen tutkiminen, näiden pohjalta case-yrityksen tilinpäätöskäytäntöön odotettavissa olevien muutosten toteaminen, IAS-standardien case-yrityksen vuoden 2001 tilinpäätösinformaatioon aiheuttaman vaikutuksen laskeminen sekä vaikutusten arviointi.
Tutkimuksen tuloksena kirjanpitolainsäädännön ja IAS:n välillä havaittiin eroja ajattelutavassa ja kirjauksissa. Kirjanpitolainsäädännön aineellista käyttöomaisuutta koskevien normien todettiin yhä monissa kohdin kuvastavan suomalaiselle perinteelle ominaista dynaamisen rahavirtalaskennan mukaista ajattelumallia, kun taas IAS:n taustalla oleva ajattelumalli on hajanaisempi, mutta eniten markkina-arvoiseen omaisuuden laskentaan painottuva. Keskeisimmät aineellista käyttöomaisuutta koskevat erot olivat IAS:n herkempi arvonalentumistappioiden kirjaaminen ja laaja uudelleenarvostusmahdollisuus. Case-yrityksen kannalta tärkeimmät vaikutukset näistä eroista ovat, mikäli uudelleenarvostus otetaan käyttöön, lisääntyvät kustannukset ulkopuolisten palveluiden ja talousosaston ja teknisen henkilöstön työajan muodossa sekä IAS:n vaatima ajattelutavan muutos, jossa painopiste siirtyy jaksottamisesta kohti arvostamista. Erojen vaikutus yrityksen vuoden 2001 tilinpäätösinformaatioon ei ollut merkittävä.
Työ toteutettiin erittelemällä kirjanpidon ja tilinpäätöksen taustalla vaikuttavia teoreettisia ajattelumalleja ja näiden kautta vertailemalla kirjanpitolainsäädännön ja IAS:n aineellista käyttöomaisuutta koskevia normeja. Erojen vaikutuksia tarkasteltiin tutkielman case-yrityksen tilinpäätösprosessin ja tilinpäätösinformaation kannalta. Keskeistä työssä oli IAS-standardien ja kirjanpitolainsäädännön aineellista käyttöomaisuutta koskevien ajattelumallien ja kirjausten erojen tutkiminen, näiden pohjalta case-yrityksen tilinpäätöskäytäntöön odotettavissa olevien muutosten toteaminen, IAS-standardien case-yrityksen vuoden 2001 tilinpäätösinformaatioon aiheuttaman vaikutuksen laskeminen sekä vaikutusten arviointi.
Tutkimuksen tuloksena kirjanpitolainsäädännön ja IAS:n välillä havaittiin eroja ajattelutavassa ja kirjauksissa. Kirjanpitolainsäädännön aineellista käyttöomaisuutta koskevien normien todettiin yhä monissa kohdin kuvastavan suomalaiselle perinteelle ominaista dynaamisen rahavirtalaskennan mukaista ajattelumallia, kun taas IAS:n taustalla oleva ajattelumalli on hajanaisempi, mutta eniten markkina-arvoiseen omaisuuden laskentaan painottuva. Keskeisimmät aineellista käyttöomaisuutta koskevat erot olivat IAS:n herkempi arvonalentumistappioiden kirjaaminen ja laaja uudelleenarvostusmahdollisuus. Case-yrityksen kannalta tärkeimmät vaikutukset näistä eroista ovat, mikäli uudelleenarvostus otetaan käyttöön, lisääntyvät kustannukset ulkopuolisten palveluiden ja talousosaston ja teknisen henkilöstön työajan muodossa sekä IAS:n vaatima ajattelutavan muutos, jossa painopiste siirtyy jaksottamisesta kohti arvostamista. Erojen vaikutus yrityksen vuoden 2001 tilinpäätösinformaatioon ei ollut merkittävä.