Eurovision laulukilpailu yhteiskunnallisena indikaattorina.
MOISIO, TAPANI (2003)
2003
Etnomusikologia - Ethnomusicology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11764
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11764
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 5 1.1 Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat 5 1.1.1 Kritiikki populaarimusiikin tutkimuksessa 6 1.1.2 Euroviisut tutkimuskohteena 8 1.1.3 Urheilun ja leikin sosiologia euroviisujen analyysin välineinä 10 1.2 Tutkimuksen eteneminen ja aineisto 11 1.2.1 Tutkielman jäsennys 11 1.2.2 Termeistä 12 1.2.3 Tutkimusaineisto: tulosluettelot ja kilpailutallenteet 13 1.3 Eurovision laulukilpailu 15 2 TILASTOLLISET ANALYYSIT 19 2.1 Menetelmät 19 2.2 Tulokset 21 2.2.1 Klikki- ja blokkianalyysi 22 2.2.2 Makukartta-analyysi 31 2.2.3 Muita määrällisiä laskelmia 34 2.2.4 Johtopäätökset 40 3 KVALITATIIVINEN ANALYYSI 52 3.1 Menetelmät 52 3.2 Kilpailun kulttuuriset lähtökohdat 53 3.2.1 Kilpailu käsitteenä 53 3.2.2 Kilpailu ja ihmisyys 55 3.2.3 Modernin kilpailun yhteiskunnalliset taustatekijät 57 3.2.4 Modernin kilpailun ideologiset lähtökohdat 60 3.3 Leikin ja modernin kilpailun merkit Eurovision laulukilpailussa 63 3.3.1 Musiikki, leikki, rituaali ja euroviisut 64 3.3.2 Euroviisut modernin kilpailun malliesimerkkinä 68 4 LOPPUPÄÄTELMÄT 88 4.1 Yhteenvetoa tutkimuksesta 88 4.2 Tutkimustulosten tarkastelua 90 4.2.1 Tilastolliset analyysit 90 4.2.2 Kvalitatiivinen analyysi 92 4.3 Lopuksi 94 LÄHTEET 96 LIITTEET 104 Liite 1: ESC:n osallistujamaiden toisilleen antamien pisteiden vastaavuudet 1993-2002 keskimäärin 104 Liite 2: ESC:n osallistujamaiden “makuvastaavuudet” 1993-2002 tulosten perusteella 106
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä Eurovision laulukilpailujen yhteiskunnallisia, kulttuurisia, poliittisia ja yleisinhimillisiä taustatekijöitä toisaalta tilastollisin, kvantitatiivisin keinoin ja toisaalta käsitteellisemmän, kvalitatiivisen pohdinnan kautta. Edellisiin lukeutuvat analyysit kilpailun tulosluetteloista vuosilta 19932002 ja niiden vertailu aiemmin tehtyihin vastaaviin tutkimuksiin. Lisäksi tehtiin laskelmia ja analyysejä kilpailussa käytetyistä esityskielistä ja solistien sukupuolijakaumista. Jälkimmäiseen osioon kuuluvat pohdinnat Euroviisujen suhteesta leikin, pelien ja kilpailun käsitteisiin. Tarkemmin vertailtiin Euroviisujen ja urheilun suhdetta toisiinsa.
Tutkielmassa havaittiin, että Euroviisujen tulosluetteloiden perusteella on mahdollista löytää rakenteellisia lainalaisuuksia, joiden voidaan olettaa paljastavan ja vahvistavan Euroopan kulttuurisella ja poliittisella kartalla vallitsevia hegemonioita. Pisteidenannon vastaavuuksien perusteella oli mahdollista muodostaa eräänlaisia blokkeja, joiden kautta näitä rakenteita voitiin tarkemmin tarkastella. Havaittiin, että kilpailutulosten rakentuminen noudattaa tiettyjä säännönmukaisuuksia, joita ei voida pitää sattumanvaraisesti muodostuneina. Tilanne on pysynyt periaatteiltaan samankaltaisena aiempiin tutkimustuloksiin verrattuna, mutta 1990-luvulla mukaan tulleiden uusien osallistujien myötä rakenteet näyttävät muuttuneen joiltakin osin. Esityskielten ja sukupuolijakaumien analyysit kertovat lisäksi, että kilpailun ideaaliin kuuluva tasavertaisuuden periaate ei takaa, että kaikilla kielillä ja molemmilla sukupuolilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet menestymiselle.
Tutkielman jälkimmäinen osio vahvistaa käsitystä euroviisujen ilmeisestä yhteydestä modernin yhteiskunnan ja sen myötä kehittyneiden kilpailumuotojen välillä. Euroviisut edustaa toisaalta teollistumisen ja kapitalistisen yhteiskunnan aikaansaamia uusia kilpailumuotoja, toisaalta massakulttuurin ja -median mahdollistamia kulttuurimuotoja. Moderneista kilpailumuodoista ehkä merkittävin, eli urheilu, jakaa useita olennaisia piirteitä euroviisujen kanssa aina perusarvoja ja -rakenteita myöten. Kaiken taustalla voidaan kuitenkin nähdä vaikuttavan huomattavasti arkaaisempia, jopa ihmiskuntaa vanhempia ilmiöitä, joista monet palautuvat leikin käsitteeseen.
_____________________________________________________________________________
Avainsanat: Eurovision laulukilpailu, hegemonia, kilpailu, leikki, populaarimusiikki, urheilu, yhteiskunta
Tutkielmassa havaittiin, että Euroviisujen tulosluetteloiden perusteella on mahdollista löytää rakenteellisia lainalaisuuksia, joiden voidaan olettaa paljastavan ja vahvistavan Euroopan kulttuurisella ja poliittisella kartalla vallitsevia hegemonioita. Pisteidenannon vastaavuuksien perusteella oli mahdollista muodostaa eräänlaisia blokkeja, joiden kautta näitä rakenteita voitiin tarkemmin tarkastella. Havaittiin, että kilpailutulosten rakentuminen noudattaa tiettyjä säännönmukaisuuksia, joita ei voida pitää sattumanvaraisesti muodostuneina. Tilanne on pysynyt periaatteiltaan samankaltaisena aiempiin tutkimustuloksiin verrattuna, mutta 1990-luvulla mukaan tulleiden uusien osallistujien myötä rakenteet näyttävät muuttuneen joiltakin osin. Esityskielten ja sukupuolijakaumien analyysit kertovat lisäksi, että kilpailun ideaaliin kuuluva tasavertaisuuden periaate ei takaa, että kaikilla kielillä ja molemmilla sukupuolilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet menestymiselle.
Tutkielman jälkimmäinen osio vahvistaa käsitystä euroviisujen ilmeisestä yhteydestä modernin yhteiskunnan ja sen myötä kehittyneiden kilpailumuotojen välillä. Euroviisut edustaa toisaalta teollistumisen ja kapitalistisen yhteiskunnan aikaansaamia uusia kilpailumuotoja, toisaalta massakulttuurin ja -median mahdollistamia kulttuurimuotoja. Moderneista kilpailumuodoista ehkä merkittävin, eli urheilu, jakaa useita olennaisia piirteitä euroviisujen kanssa aina perusarvoja ja -rakenteita myöten. Kaiken taustalla voidaan kuitenkin nähdä vaikuttavan huomattavasti arkaaisempia, jopa ihmiskuntaa vanhempia ilmiöitä, joista monet palautuvat leikin käsitteeseen.
_____________________________________________________________________________
Avainsanat: Eurovision laulukilpailu, hegemonia, kilpailu, leikki, populaarimusiikki, urheilu, yhteiskunta