Hätätilaoikeudellinen sääntely Suomessa, erityisesti kunnallishallinnon näkökulmasta.
MERIKOSKI, HANNU (2003)
2003
Julkisoikeus - Public Law
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-04-23
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11724
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11724
Sisällysluettelo
Sisällysluettelo..............................................................I Lähteet .....................................................................IV Lyhenteet...................................................................VII 1. Johdanto ..................................................................1 2. Tutkimuksen perusvalinnat 2.1. Tutkimustehtävä..................................................3 2.2. Tutkimustavoite..................................................4 2.3. Tutkimusmetodit..................................................5 2.4. Lähdeaineiston arviointia........................................5 3. Poikkeusolot ja hätätilaoikeus 3.1. Poikkeusolojen käsitteestä.......................................7 3.2. Hätätilaoikeuden teoreettiset juuret.............................7 3.3. Hätätilaoikeudellinen sääntely...................................9 3.4. Hätätilaoikeuden instituutiot...................................11 3.5. Hätätilaoikeuden kontrollointi..................................13 4. Hätätilaoikeuden kehitys Suomessa 4.1. Sääntely autonomian aikana 1809-1917 4.1.1. Autonomia ja hätätilaoikeus...........................16 4.1.2. Krimin sota...........................................18 4.1.3. Sortokausien vaikutukset..............................20 4.1.4. Ensimmäinen maailmansota..............................21 4.2. Itsenäisyyden alkuvuodet 4.2.1. Sisällissota..........................................22 4.2.2. Sisällissodan jälkiselvittelyt........................24 4.3. Hätätilasääntely itsenäisessä tasavallassa 4.3.1. Esitykset sotatilalaiksi..............................26 4.3.2. Avustusvelvollisuuslaki...............................28 4.3.3. Vuoden 1930 sotatilalaki..............................29 4.3.4. Tasavallan suojelulaki................................31 4.4. Hätätilaoikeuden soveltaminen käytännössä 4.4.1. 1930-luvun sisäiset levottomuudet.....................32 4.4.2. Talvisota.............................................34 4.4.3. Jatkosota.............................................36 4.4.4. Lapin sota............................................38 5. Nykyinen poikkeustilalainsäädäntö Suomessa 5.1. Perustuslain valtuutus..........................................39 5.2. Erityislait ja niiden soveltaminen 5.2.1. Lakien yleistä taustaa................................42 5.2.2. Hätätilalakien käyttöönotto ja soveltaminen...........43 5.2.3. Hätätilalakien suhde kansalaisten perusoikeuksiin.....44 5.2.4. Hätätilalakien suhde ihmisoikeuksiin..................47 5.3. Kriisilainsäädännön pääasiallinen sisältö 5.3.1. Valmiuslaki...........................................48 5.3.2. Puolustustilalaki.....................................52 5.3.3. Muu poikkeusoloja koskeva lainsäädäntö................59 6. Kunnan rooli ja erityistehtävät poikkeusoloissa 6.1. Poikkeusolojen aikainen toimiala................................63 6.2. Hätätilaoikeuden konstituointi kuntatasolla.....................65 6.2.1. Yleisiä periaatteita 6.2.2. Sääntelyn jaottelu 6.3. Kuntien valmiussuunnittelu......................................68 6.4. Pelastustoimi 6.4.1. Kunnallisen pelastustoimen yleissäännös...............69 6.4.2. Alueellinen pelastustoimi.............................70 6.4.3. Väestönsuojelun tarkoitus ja tehtäväjako..............71 6.5. Toimivaltasuhteet poikkeusoloissa...............................72 6.5.1. Puolustusvoimat.......................................73 6.5.2. Poliisi...............................................73 6.5.3. Pelastusviranomaiset..................................75 7. Kehitysnäkymiä ja yhteenvetoa.............................................78 + Liitteet, yht. VIII sivua
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on poikkeusolosuhteita koskeva oikeudellinen sääntely Suomessa. Tarkastelun keskiössä ovat poikkeusolosuhteita normittavat erityislait, jotka poikkeusoloissa voimaansaatetaan erillisellä asetuksella. Tämä nk. hätätilaoikeudellinen sääntely on Suomessa koottu valmiuslain ja puolustustilalain säännöksiin. Tutkielman näkökulma aiheeseen on hallinnon näkökulma, erityisesti kunnallisen itsehallinnon kannalta. Koska hätätilasääntely vaikuttaa merkittävästi myös yksittäisiin kansalaisiin, tarkastellaan lyhyesti tämän sääntelyn suhdetta myös perus- ja ihmisoikeuksiin
Tutkielman alussa esitellään hätätilaoikeuden teoriaa ja kehitystä, erityisesti manner-eurooppalaisessa oikeusperinteessä. Suomalaisen hätätilasääntelyn historiaa tarkastellaan autonomian aikana (1809-1917) ja itsenäisen tasavallan aikana. Erityisen huomion saavat hätätilasääntelyn käytännön soveltamistapaukset, vuoden 1918 sisällissota, 1930-luvun sisäiset levottomuudet ja sotavuodet 1939-1945. Luvun kolme tutkimusote on oikeusteoreettinen ja luvun neljä oikeushistoriallinen.
Luvussa viisi esitellään pääpiirteissään nykyiset poikkeustilalait ja muu kriisiolosuhteisiin liittyvä sääntely. Luvussa kuusi keskitytään tutkielman otsikossakin määriteltyyn erityisaiheeseen, hätätilasääntelyn vaikutuksiin kunnalliseen itsehallintoon. Tutkimusote näiden päälukujen kohdalla on perinteinen oikeusdogmatiikka, voimassa olevan oikeuden selvittäminen ja systematisointi. Luku seitsemän sisältää yhteenvedon tutkielman aiheista ja huomioita sääntelyn kehittämistarpeista, niin perustuslain, perus- ja ihmisoikeuksien kuin kunnallisen kriisivalmiussääntelynkin osalta.
Tutkielman alussa esitellään hätätilaoikeuden teoriaa ja kehitystä, erityisesti manner-eurooppalaisessa oikeusperinteessä. Suomalaisen hätätilasääntelyn historiaa tarkastellaan autonomian aikana (1809-1917) ja itsenäisen tasavallan aikana. Erityisen huomion saavat hätätilasääntelyn käytännön soveltamistapaukset, vuoden 1918 sisällissota, 1930-luvun sisäiset levottomuudet ja sotavuodet 1939-1945. Luvun kolme tutkimusote on oikeusteoreettinen ja luvun neljä oikeushistoriallinen.
Luvussa viisi esitellään pääpiirteissään nykyiset poikkeustilalait ja muu kriisiolosuhteisiin liittyvä sääntely. Luvussa kuusi keskitytään tutkielman otsikossakin määriteltyyn erityisaiheeseen, hätätilasääntelyn vaikutuksiin kunnalliseen itsehallintoon. Tutkimusote näiden päälukujen kohdalla on perinteinen oikeusdogmatiikka, voimassa olevan oikeuden selvittäminen ja systematisointi. Luku seitsemän sisältää yhteenvedon tutkielman aiheista ja huomioita sääntelyn kehittämistarpeista, niin perustuslain, perus- ja ihmisoikeuksien kuin kunnallisen kriisivalmiussääntelynkin osalta.