Lukemaan oppiminen tietokoneavusteisessa oppimisympäristössä - Kolmen näkökulman käsityksiä ilmiöstä.
PAUNU, TAIJA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PAUNU, TAIJA
2003
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2003Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 7 2 KUN LAPSI OPPII LUKEMAAN 9 2.1 Konstruktivistinen näkemys oppimisesta 9 2.2 Lukemisen käsite 10 2.3 Lukemaan oppimisen edellytyksiä 12 2.4 Lukutaidon kehittyminen 14 3 TIETOKONEAVUSTEINEN OPETUS LUKEMAAN OPPIMISESSA 19 3.1 Tietokoneavusteinen oppimisympäristö 19 3.2 Miksi tietokoneavusteista opetusta käytetään lukemaan oppimisessa? - katsaus ulkomaisten tutkimusten satoon 20 3.3 Tietokoneavusteisen lukemaan opettamisen järjestäminen - pääperiaatteita 23 3.4 Tietokoneavusteiset opetusohjelmat 25 3.4.1 Tietokoneavusteisten opetusohjelmien oppimiskäsityksiä 25 3.4.2 Tietokoneavusteisten opetusohjelmien rakenteesta 27 3.4.3 Esimerkkinä aLeksis I lukemisvalmiuksien tietokoneavusteinen opetus ohjelma 30 3.4.4 Laadukas opetusohjelma TAO ohjelmien arvioinnista 32 3.4.5 Tietotekniikan alikäyttö koulussa Mitkä tekijät vaikuttavat tietokoneavusteisten opetusohjelmien vähäiseen käyttöön? 33 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 35 4.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat 35 4.2 Tutkimusmetodit 36 4.2.1 Haastattelu 36 4.2.2 Laadullinen tutkimusote 38 4.3 Laadullisen aineiston kokoaminen ja analysointi 39 5 KÄSITYKSIÄ LUKEMAAN OPPIMISESTA TIETOKONEAVUSTEISESSA OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄ 43 5.1 Teoreettinen näkökulma lukemaan oppimiseen tietokoneavusteisessa oppimisympäristössä 43 5.2 Tietokoneavusteisten opetusohjelmien tekijän näkemys lukemaan oppimisesta tietokoneavusteisessa oppimisympäristössä 46 5.3 Lähestyminen päätekäyttäjän näkökulmasta lukemaan oppimiseen tietokoneavusteisessa oppimisympäristössä 50 5.4 Kolmen näkökulman kohtaaminen näkemyseroja vai yksimielisyyttä? 54 6 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN TARKASTELUA 61 6.1 Luotettavuuden tarkastelun sanasto 61 6.2 Tutkimuksen luotettavuuden tarkastelua neljän laadullisen käsitteen avulla 62 7 LOPUKSI 67 LÄHTEET 69 LIITTEET 74
Tiivistelmä
Tutkimus oli fenomenografinen tutkimus kolmen eri näkökulman käsityksistä lukemaan oppimisesta tietokoneavusteisessa oppimisympäristössä. Kirjallisuuskatsauksessa pohjustettiin keskeisimpiä käsitteitä sekä luotiin kansainvälisten tutkimusten avulla perustaa tietokoneavusteisten opetusohjelmien käytölle lukemaan oppimisen harjoittamisessa. Tutkimusongelmana oli kysymys ”Miten lukemaan oppiminen käsitetään tietokoneavusteisessa oppimisympäristössä teorian, ohjelman tekijän ja päätekäyttäjän tasolla?”
Tutkimusongelmaan haettiin vastauksia puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin sekä suorana henkilöhaastatteluna että puhelinhaastatteluna. Tutkimushenkilönä ensimmäisessä näkökulmassa oli tietokoneavusteisen opetusohjelman teoriataustasta vastannut lukemaan oppimisen erikoistutkija. Toisessa näkökulmassa tutkimushenkilöinä olivat kahden tietokoneavusteisen lukemaan oppimisohjelman tekijät ja kolmannessa näkökulmassa tietokoneavusteisia lukemaan oppimisohjelmia opetuksessaan käyttävät luokanopettajat.
Tutkimuksesta kävi ilmi kolmen näkökulman samankaltaiset käsitykset tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimushenkilöt korostivat opetusohjelmien motivoivuutta ja soveltuvuutta lukemaan oppimisen alkuvaiheiden kuten fonologisen ja ortografisen tietoisuuden harjoittamisessa. He eivät kuitenkaan nähneet näiden opetusohjelmien tuovan mitään aivan uutta lukemaan oppimiseen. Suurimmaksi eroksi näkökulmien kesken muodostui käsitys opetusohjelmien maksimaalisesta käytettävyydestä lukemaan opettamisessa. Teoreetikon mukaan joidenkin oppilaiden kohdalla lukemaan opettamisesta voitaisiin toteuttaa jopa 80-90% tietokoneavusteisesti. Opetusohjelmien tekijät sekä luokanopettajat kokivat tietokoneavusteisten opetusohjelmien käytettävyyden muutamasta prosentista 20%:iin. Opetusohjelmien käytön esteinä nähtiin lähinnä resurssipula sekä opettajan omien tietoteknisten taitojen puute. Johtopäätöksenä oli, että tietokoneavusteisia lukemaan oppimisohjelmia pidettiin motivoivina oppimisympäristöinä sekä hyvinä lisäharjoituksina, mitkä soveltuvat lukemaan oppimisen alkuvaiheiden harjoittamiseen sekä erityisesti lukivaikeuksien hoitoon.
Avainsanat: Konstruktivistinen oppimiskäsitys, lukemaan oppiminen, tietokoneavusteinen oppimisympäristö, tietokoneavusteinen opetus, tietokoneavusteinen opetusohjelma, fenomenografinen tutkimus
Tutkimusongelmaan haettiin vastauksia puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin sekä suorana henkilöhaastatteluna että puhelinhaastatteluna. Tutkimushenkilönä ensimmäisessä näkökulmassa oli tietokoneavusteisen opetusohjelman teoriataustasta vastannut lukemaan oppimisen erikoistutkija. Toisessa näkökulmassa tutkimushenkilöinä olivat kahden tietokoneavusteisen lukemaan oppimisohjelman tekijät ja kolmannessa näkökulmassa tietokoneavusteisia lukemaan oppimisohjelmia opetuksessaan käyttävät luokanopettajat.
Tutkimuksesta kävi ilmi kolmen näkökulman samankaltaiset käsitykset tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimushenkilöt korostivat opetusohjelmien motivoivuutta ja soveltuvuutta lukemaan oppimisen alkuvaiheiden kuten fonologisen ja ortografisen tietoisuuden harjoittamisessa. He eivät kuitenkaan nähneet näiden opetusohjelmien tuovan mitään aivan uutta lukemaan oppimiseen. Suurimmaksi eroksi näkökulmien kesken muodostui käsitys opetusohjelmien maksimaalisesta käytettävyydestä lukemaan opettamisessa. Teoreetikon mukaan joidenkin oppilaiden kohdalla lukemaan opettamisesta voitaisiin toteuttaa jopa 80-90% tietokoneavusteisesti. Opetusohjelmien tekijät sekä luokanopettajat kokivat tietokoneavusteisten opetusohjelmien käytettävyyden muutamasta prosentista 20%:iin. Opetusohjelmien käytön esteinä nähtiin lähinnä resurssipula sekä opettajan omien tietoteknisten taitojen puute. Johtopäätöksenä oli, että tietokoneavusteisia lukemaan oppimisohjelmia pidettiin motivoivina oppimisympäristöinä sekä hyvinä lisäharjoituksina, mitkä soveltuvat lukemaan oppimisen alkuvaiheiden harjoittamiseen sekä erityisesti lukivaikeuksien hoitoon.
Avainsanat: Konstruktivistinen oppimiskäsitys, lukemaan oppiminen, tietokoneavusteinen oppimisympäristö, tietokoneavusteinen opetus, tietokoneavusteinen opetusohjelma, fenomenografinen tutkimus