A Butcher's at Chitty Chitty Bang Bang: Some Linquistic Aspects of Cockney Dialect and Rhyming Slang.
HELEVUO, TERHI (2003)
2003
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-04-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11702
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11702
Sisällysluettelo
Contents 1. Introduction 4 2. Slang 6 2.1 Some Aspects of Slang 6 2.1.1 Slang Compared with Argot, Cant and Jargon 14 2.1.2 Slang Compared with Dialect 18 2.2 A Definition of Slang 21 2.3 Different Kinds of Slang 21 2.3.1 Back Slang 22 2.3.2 Central Slang 22 2.3.3 Rhyming Slang 23 3. Cockney Dialect and Slang 24 3.1 A Brief History of Cockney Dialect 24 3.2. Some Aspects of Cockney Grammar 33 3.3 Some Aspects of Cockney Pronunciation 35 3.4 Some Aspects of Cockney Vocabulary 38 4. Cockney Rhyming Slang 40 4.1 Some Historical Aspects of Rhyming Slang 40 4.2 The Rhymes 41 4.2.1 The Formation of the Rhymes 41 4.2.2 The Rhymes and Their Denotations 44 4.2.3 The Origins of the Rhymes 46 4.3 Cockney Rhyming Slang Today 48 5. A Concise Statistical Analysis of Cockney Rhyming Slang 52 5.1 The Data for the Present Analysis 52 5.2 Analysis and Results 54 5.2.1 Rhymes Denoting Nouns 57 5.2.2 Rhymes Denoting Verbs 60 5.2.3 Rhymes Denoting Adjectives 63 5.2.4 Rhymes Denoting Numerals 66 5.3 Concluding Remarks on the Analysis 68 5.4 Comparisons with Earlier Studies 72 5.4.1 Comparison of the Data with Earlier Studies 72 5.4.2 Comparison of the Results with Earlier Studies 74 6. Conclusions 79 Bibliography 82 Appendix: Results of the Analysis 85
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on Lontoon murteen, cockneyn, erityispiirre loppusoinnullinen slangi (Cockney rhyming slang). Tutkielman teoreettisessa osuudessa käsitellään aluksi slangin käsitettä yleisemmin. Tarkoituksena on kuvailla ja määritellä slangia ja sen erityispiirteitä erilaisten kielitieteellisten kirjojen ja artikkeleiden sekä sanakirjojen avulla. Määrittelyssä käytetään apuna vertailua slangiin läheisesti liittyvien käsitteiden, varkaiden ja kerjäläisten salakielten (argot, cant), ammattikielen (jargon) ja murteen kanssa.
Teoreettisen osuuden keskimmäinen osa muodostuu katsauksesta cockneyn murteen historiaan sekä murteen kieliopillisiin, ääntämyksellisiin ja sanastollisiin erityispiirteisiin. Viimeinen osa käsittelee loppusoinnullisen slangin riimejä. Tarkoituksena on kuvailla riimien syntyhistoriaa, rakennetta ja muodostumista. Riimin ja sen englanninkielisen vastineen suhde on usein sattumanvarainen, joten riimien alkuperä jää monissa tapauksissa hämärän peittoon. Joidenkin riimien alkuperä on kuitenkin dokumentoitu aihetta käsittelevään kirjallisuuteen. Näitä tapauksia esitellään lyhyesti teoreettisen osuuden lopussa. Samoin luodaan lyhyt katsaus cockneyn nykytilanteeseen; loppusoinnullinen slangi elää eräänlaista nousukautta, osin Internetin ansiosta.
Tutkimusosa muodostuu riimien tilastollisesta analyysistä, jonka pohjana on Butcherin ja Gnutzmannin (1977) suorittaman analyysin malli. Tutkimusmateriaalina on yhteensä 2412 riimiä, jotka on koottu Gordon Daniel Smithin Internetissä ylläpitämästä sanastosta ja Ray Puxleyn teoksesta Cockney Rabbit. A Dick’n’Arry of Contemporary Rhyming Slang (1992). Riimit on jaettu sanaluokittain ryhmiin: 81,80% niistä viittasi substantiiveihin, 8,21% verbeihin, 7,55% adjektiiveihin ja1,82% numeraaleihin. 0,62% lausekkeisiin viitannutta riimiä jätettiin analyysin ulkopuolelle. Kunkin sanaluokan riimit jaettiin rakenteen perusteella kymmeneen eri ryhmään. Tulosten perusteella suurin osa substantiiveihin, verbeihin ja adjektiiveihin viittaavista riimeistä muodostuu erisnimistä, kun taas numeraaleihin viittaavat riimit koostuvat yleisimmin yhdestä sanasta.
Johtopäätöksenä tutkimusosassa todetaan, että substantiiveihin ja verbeihin viittaavat riimit noudattavat samoja kaavoja, adjektiiveihin ja numeraaleihin viittaavat riimit eroavat yleisimpien kaavojen kohdalla kahdesta ensin mainitusta.
Tutkimusosan lopuksi kolmen eri aikaan tehdyn analyysin kesken tehty vertailu osoittaa, että suurin osa cockneyn riimeistä viittaa substantiiveihin, ja että riimit muodostuvat yleisimmin erisnimistä. Vertailu osoitti myös, että riimien muodostustavat ovat säilyneet melko muuttumattomina 1900-luvun loppupuolelta näihin päiviin.
Teoreettisen osuuden keskimmäinen osa muodostuu katsauksesta cockneyn murteen historiaan sekä murteen kieliopillisiin, ääntämyksellisiin ja sanastollisiin erityispiirteisiin. Viimeinen osa käsittelee loppusoinnullisen slangin riimejä. Tarkoituksena on kuvailla riimien syntyhistoriaa, rakennetta ja muodostumista. Riimin ja sen englanninkielisen vastineen suhde on usein sattumanvarainen, joten riimien alkuperä jää monissa tapauksissa hämärän peittoon. Joidenkin riimien alkuperä on kuitenkin dokumentoitu aihetta käsittelevään kirjallisuuteen. Näitä tapauksia esitellään lyhyesti teoreettisen osuuden lopussa. Samoin luodaan lyhyt katsaus cockneyn nykytilanteeseen; loppusoinnullinen slangi elää eräänlaista nousukautta, osin Internetin ansiosta.
Tutkimusosa muodostuu riimien tilastollisesta analyysistä, jonka pohjana on Butcherin ja Gnutzmannin (1977) suorittaman analyysin malli. Tutkimusmateriaalina on yhteensä 2412 riimiä, jotka on koottu Gordon Daniel Smithin Internetissä ylläpitämästä sanastosta ja Ray Puxleyn teoksesta Cockney Rabbit. A Dick’n’Arry of Contemporary Rhyming Slang (1992). Riimit on jaettu sanaluokittain ryhmiin: 81,80% niistä viittasi substantiiveihin, 8,21% verbeihin, 7,55% adjektiiveihin ja1,82% numeraaleihin. 0,62% lausekkeisiin viitannutta riimiä jätettiin analyysin ulkopuolelle. Kunkin sanaluokan riimit jaettiin rakenteen perusteella kymmeneen eri ryhmään. Tulosten perusteella suurin osa substantiiveihin, verbeihin ja adjektiiveihin viittaavista riimeistä muodostuu erisnimistä, kun taas numeraaleihin viittaavat riimit koostuvat yleisimmin yhdestä sanasta.
Johtopäätöksenä tutkimusosassa todetaan, että substantiiveihin ja verbeihin viittaavat riimit noudattavat samoja kaavoja, adjektiiveihin ja numeraaleihin viittaavat riimit eroavat yleisimpien kaavojen kohdalla kahdesta ensin mainitusta.
Tutkimusosan lopuksi kolmen eri aikaan tehdyn analyysin kesken tehty vertailu osoittaa, että suurin osa cockneyn riimeistä viittaa substantiiveihin, ja että riimit muodostuvat yleisimmin erisnimistä. Vertailu osoitti myös, että riimien muodostustavat ovat säilyneet melko muuttumattomina 1900-luvun loppupuolelta näihin päiviin.