Tekstittämisen laatu ja digiaika; uhkatekijöitä ja ratkaisuja.
ABDALLAH, KRISTIINA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2003
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2003-04-16Sisällysluettelo
1 JOHDANTO............................................................................ 5 2 TEKSTITTÄMISEN ERITYISPIIRTEITÄ....................................... 11 2.1 Luovuutta ajan ja tilan tarkoissa rajoissa............................ 14 2.2 Normit ja talokohtaiset ohjeet tekstittäjää ohjaamassa........... 17 2.3 Taikuritekstittäjä ja näkymätön ruututeksti......................... 19 2.4 Katsojan tulkinta ja laatukokemus...................................... 22 3 MISSÄ SE LAATU ON?............................................... 24 3.1 Muuttunut laadun käsite..................................................... 27 3.2 Laadun arviointia................................................................ 28 3.3 Laaduntarkastus kenen velvollisuus?.............................. . 31 3.4 Laadun määrittelijät............................................................ 33 3.5 Tekstittäjä asiakastaan etsimässä........................................ 40 3.6 Ylen vierihoitoa ja laaduntarkastusta................................. 41 3.7 Laatu käännöstoimistoissa.................................................. 43 3.7.1 Laatu case-yrityksessä........................................................ 46 3.8 Etiikka osana laatudiskurssia.............................................. 50 3.8.1 Kääntäjien etiikasta............................................................. 51 3.8.2 Yritysetiikasta..................................................................... 53 3.8.3 Palvelun etiikasta ratkaisu laatuongelmaan........................ 56 4 LAATU JA VAARATEKIJÄT.......................................................... 60 4.1 Kääntäjien ja asiakkaiden erilaiset laadun kriteerit.............. 60 4.2 Digitaaliseen lähetystekniikkaan siirtyminen............................... 61 4.3 Lisääntyvät kakkoskäännökset.......................................... 67 4.4 Globalisaatio ja työelämän muutokset käännöstoiminnassa........ 68 4.4.1 Kääntäjien pirstoutunut työmarkkinamalli......................... 71 4.4.2 Av-kääntäjien työmarkkinoilla tuulee................................ 74 4.4.4 Käännöstehtailua "halpakäännättämöissä”......................... 75 4.5 Koulutuksen ja työelämän ristiriita..................................... 76 4.6 Asiantuntijuuden hidas kehittyminen.................................. 81 4.7 Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton haasteet..................... 84 4.8 Onko tekstittäminen kääntämistä vai tulkkausta?............... 86 4.8.1 Muuttuva laadun käsite muuttaa myös laadun kriteereitä... 88 4.8.2 Uudet tekniikat vaativat uudet laadun kriteerit................... 90 5 TUOTANNONTEKIJÄN PALUU ASIANTUNTIJUUTEEN ..... 92 5.1 Minimaalinen käännös vaihtoehtoiseksi strategiaksi.................... 92 5.2 Tuotteistaminen laadunparantajana.................................... 95 5.3 Laatuluokilla laatua ruututeksteihin.................................. 99 6 LOPPUPÄÄTELMIÄ.......................................................... 102 VIITTEET........................................................................ 103 LÄHTEET.......................................................................................... 107 ENGLISH ABSTRACT
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan tekstittämisen laadun määrittelyä yhteiskunnallisesta perspektiivistä ja pitäydytään makrotasolla. Tutkimus linkittyy tekstittäjien työn pragmatiikkaan, joskin tutkimuskohdetta lähestytään sekä teorian että käytännön näkökulmista. Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa laatudiskurssissa vallitseva epämääräisyys ja siitä johtuvat ongelmat käännöstilanteeseen osallistuvien tahojen vastuukysymyksissä sekä ne monet uhkatekijät, jotka saattavat vaikuttaa laskevasti televisiotekstien laatuun digitaaliseen tiedonsiirtotekniikkaan siirryttäessä. Lisäksi tutkimuksessa pyritään hahmottamaan keinoja laatudiskurssin selkiyttämiseksi ja ruututekstien laadun parantamiseksi sekä tekstittäjien ammatin arvostuksen lisäämiseksi.
Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen ja deskriptiivinen ja analysoin materiaalia oman kokemukseni näkökulmasta. Oma kokemus tekstittämisestä monikansallista toimintaa harjoittavassa käännöstoimistossa osoitti sen, että tekstittäjien työmarkkinat ovat Suomessa kahtiajakautuneet ja työskentelyolosuhteet vaihtelevat suuresti. Vaihtelevista työskentelyolosuhteista huolimatta alan toimijat kuitenkin lupaavat asiakkailleen laadukkaita tai hyviä käännöksiä. Tutkimukseni sijoittuu yhteiskuntatieteissä käytetyn toimintatutkimuksen piiriin, joka lähestyy tutkimuskohdetta eettis-moraalisesta näkökulmasta ja tähtää asioiden muuttamiseen ja kehittämiseen. Etsin käännöstieteen teorioista sekä oman alan ulkopuolelta vastauksia omiin kokemuksiini ja huomioihini tekstittämiseen laatuun kohdistuvista haasteista; niinpä tutkimus on osin poikkitieteellinen.
Globalisaatio ja työelämässä tapahtuneet muutokset, digitaaliseen lähetystekniikkaan siirtyminen, koulutuksen ja työelämän välinen ristiriita, asiantuntijuuden hidas kehittyminen, muuttuva laadun käsite sekä kääntäjien ja asiakkaiden erilaiset laadun kriteerit uhkaavat ruututekstien laatua. Tekstittäjien olisikin ryhdyttävä määrittelemään omat laadun tekemisen ehtonsa nykyisin vallitsevassa yhteistoimintatilanteessa. Käännöspalvelun tuotteistaminen, vaihtoehtoisten käännösstrategioiden tunteminen ja laatuluokat toisivat selkeyttä käännöstilanteen toimijoiden vastuisiin. Näin etiikka nousisi selkeäksi osaksi laadun määrittelyä ja kääntäjäkunta pääsisi myös laatua määrittelemään, jolloin tekstittäjien ammatillinen arvostuskin nousisi.
AVAINSANAT: etiikka, laatu, tekstittäminen, tuotteistaminen
Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen ja deskriptiivinen ja analysoin materiaalia oman kokemukseni näkökulmasta. Oma kokemus tekstittämisestä monikansallista toimintaa harjoittavassa käännöstoimistossa osoitti sen, että tekstittäjien työmarkkinat ovat Suomessa kahtiajakautuneet ja työskentelyolosuhteet vaihtelevat suuresti. Vaihtelevista työskentelyolosuhteista huolimatta alan toimijat kuitenkin lupaavat asiakkailleen laadukkaita tai hyviä käännöksiä. Tutkimukseni sijoittuu yhteiskuntatieteissä käytetyn toimintatutkimuksen piiriin, joka lähestyy tutkimuskohdetta eettis-moraalisesta näkökulmasta ja tähtää asioiden muuttamiseen ja kehittämiseen. Etsin käännöstieteen teorioista sekä oman alan ulkopuolelta vastauksia omiin kokemuksiini ja huomioihini tekstittämiseen laatuun kohdistuvista haasteista; niinpä tutkimus on osin poikkitieteellinen.
Globalisaatio ja työelämässä tapahtuneet muutokset, digitaaliseen lähetystekniikkaan siirtyminen, koulutuksen ja työelämän välinen ristiriita, asiantuntijuuden hidas kehittyminen, muuttuva laadun käsite sekä kääntäjien ja asiakkaiden erilaiset laadun kriteerit uhkaavat ruututekstien laatua. Tekstittäjien olisikin ryhdyttävä määrittelemään omat laadun tekemisen ehtonsa nykyisin vallitsevassa yhteistoimintatilanteessa. Käännöspalvelun tuotteistaminen, vaihtoehtoisten käännösstrategioiden tunteminen ja laatuluokat toisivat selkeyttä käännöstilanteen toimijoiden vastuisiin. Näin etiikka nousisi selkeäksi osaksi laadun määrittelyä ja kääntäjäkunta pääsisi myös laatua määrittelemään, jolloin tekstittäjien ammatillinen arvostuskin nousisi.
AVAINSANAT: etiikka, laatu, tekstittäminen, tuotteistaminen