Keskijohto seudullisissa muutosprosesseissa. Kuntien välisen seudullisen yhteistyön muutosprosessikuvaus keskijohdon näkökulmasta.
NYHOLM, INGA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2003
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2003-04-02Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee kuntien välistä seudullista yhteistyötä, jota voidaan kuntien kannalta pitää yhtenä tämän hetken merkittävimmistä keinoista selviytyä tulevaisuuden haasteista yhä pienevillä resursseilla. Tarkemmin tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, mitkä ovat kuntien keskijohdon rooli, asema ja asenteet seutuyhteistyön tiivistämistä kohtaan ja millaisin edellytyksin kuntien sektorijohto on valmis sitoutumaan seutuyhteistyön kehittämiseen. Tutkimuksessa seutuyhteistyötä tarkastellaan muutoksen omaisena prosessina ja näin ollen tarkoitus on myös ollut selvittää, kuinka seutuyhteistyötä on toteutettu muutoksena keskijohdon näkökulmasta katsottuna.
Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena. Sen empiirisenä esimerkkiseutuna toimi Loimaan seutukunta. Esimerkkinä keskijohdosta toimivat seutukunnan kuntien teknisten sektorien 12 johtajaa, joita haastateltiin. Haastattelumuotona oli teemahaastattelu ja aineisto analysoitiin grounded theory-tutkimusotteen avulla.
Tämän tutkimuksen teoreettinen tausta pohjautuu organisaatioiden muutoksia ja muutosten johtamista käsitteleviin teorioihin. Näiden kautta pyrittiin rakentamaan eräänlainen ideaalimalli muutosprosessin toteuttamisesta, jota pystyttäisi hyödyntämään myös seutuyhteistyökontekstissa.
Merkittävimpinä tuloksina tutkimuksessa voidaan pitää sitä, että mikäli keskijohto ei usko seutuyhteistyön tuloksiin tai onnistumiseen, ei heillä ole halua sitoutua sen kehittämiseen. Seutuyhteistyön kehittämisen tiellä on keskijohdonkin näkökulmasta olemassa erinäisiä esteitä, jotka aiheuttavat muutosvastarintaa ja näin ollen aitoa uskoa kehittämisen merkitykseen sitoutumista heikentäen. Näin ollen kehittämistyön keskiöön nousee sen tiellä olevien esteiden minimoiminen ja muutosvastarinnan hälventäminen, joka on mahdollista, mikäli seutuyhteistyön kehittäminen ymmärretään muutoksen luonteisena prosessina. Tätä prosessia tulisi edelleen toteuttaa huomioimalla prosessin kaikissa vaiheissa keskijohto näkökulmineen, toiveineen, pelkoineen ja odotuksineen, jotta kyseinen ryhmä saataisiin aidosti sitoutumaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen.
Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena. Sen empiirisenä esimerkkiseutuna toimi Loimaan seutukunta. Esimerkkinä keskijohdosta toimivat seutukunnan kuntien teknisten sektorien 12 johtajaa, joita haastateltiin. Haastattelumuotona oli teemahaastattelu ja aineisto analysoitiin grounded theory-tutkimusotteen avulla.
Tämän tutkimuksen teoreettinen tausta pohjautuu organisaatioiden muutoksia ja muutosten johtamista käsitteleviin teorioihin. Näiden kautta pyrittiin rakentamaan eräänlainen ideaalimalli muutosprosessin toteuttamisesta, jota pystyttäisi hyödyntämään myös seutuyhteistyökontekstissa.
Merkittävimpinä tuloksina tutkimuksessa voidaan pitää sitä, että mikäli keskijohto ei usko seutuyhteistyön tuloksiin tai onnistumiseen, ei heillä ole halua sitoutua sen kehittämiseen. Seutuyhteistyön kehittämisen tiellä on keskijohdonkin näkökulmasta olemassa erinäisiä esteitä, jotka aiheuttavat muutosvastarintaa ja näin ollen aitoa uskoa kehittämisen merkitykseen sitoutumista heikentäen. Näin ollen kehittämistyön keskiöön nousee sen tiellä olevien esteiden minimoiminen ja muutosvastarinnan hälventäminen, joka on mahdollista, mikäli seutuyhteistyön kehittäminen ymmärretään muutoksen luonteisena prosessina. Tätä prosessia tulisi edelleen toteuttaa huomioimalla prosessin kaikissa vaiheissa keskijohto näkökulmineen, toiveineen, pelkoineen ja odotuksineen, jotta kyseinen ryhmä saataisiin aidosti sitoutumaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen.