Omaiset vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon laadun arvioijina.
KEJO, PAULA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KEJO, PAULA
2003
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2003-03-31Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien vanhusten omaisten näkemyksiä laitoshoidosta. Tutkimuksessa selvitettiin, keitä ovat laitoshoitovanhusten ensisijaiset omaiset, mitä he pitävät hoidon laatuna laitoshoidossa ja miten omaisen sosiaaliset taustatekijät ovat yhteydessä hoidon laadun arviointiin. Vanhusten laitoshoidon laadun kehittäminen on ajankohtaista, koska vanhusten määrä lisääntyy merkittävästi seuraavina vuosina. Heistä mahdollisimman suuri osa pyritään hoitamaan avohoidossa ja näin laitoshoitoon tulevat vain huonokuntoisimmat vanhukset. Omaisten merkitys on suuri laitoshoidon laadun arvioinnissa, koska itse vanhukset eivät useinkaan kykene antamaan riittävää palautetta hoidostaan.
Tutkimusaineisto oli osa STAKESin projektia ”Koettu hoidon laatu osana vanhusten pitkäaikaisen hoidon integroitua arviointijärjestelmää”. Laitoshoidon laatua koskevat kyselylomakkeet lähetettiin noin 1200:lle omaiselle toukokuussa 2001. Vastausprosentti oli 65 %. Palautuneista lomakkeista 758 hyväksyttiin tutkimusaineistoksi. Aineisto käsittää kahden avokysymyksen vastaukset. Aineisto luokiteltiin sisällön erittelyn avulla ja sen jälkeen tutkimuslomakkeet koodattiin syntyneen luokittelusysteemin avulla. Tämän seurauksena aineistoa voitiin käsitellä tilastollisesti. Tilastollisina menetelminä käytettiin frekvenssejä, prosentteja, ristiintaulukointeja ja Khiin neliötestiä.
Tutkimustulosten mukaan eri omaisryhmät arvioivat hoidon laatua eri tavalla. Naiset, nuorimmat vastaajat ja tyttäret antoivat selvästi enemmän sekä positiivista että negatiivista palautetta kuin miehet, vanhemmat vastaajat ja muut omaiset. Vähiten koulutetut antoivat vähemmän palautetta kuin enemmän koulutetut. Eniten positiivista palautetta yksittäisistä asioista saivat hoito ja huolenpito, laitoksen ilmapiiri ja henkilökunnan sosiaaliset taidot ja turvallisuus. Näistä esimerkiksi hoidosta ja huolenpidosta naiset antoivat selvästi enemmän positiivista palautetta kuin miehet, ja puolisot puolestaan antoivat selvästi enemmän negatiivista palautetta kuin muut omaiset. Negatiivista palautetta yksittäisistä asioista eniten saivat henkilökunnan määrä, juttu- ja läheisyysseura sekä inhimillinen kanssakäyminen ja viriketoiminta. Esimerkiksi henkilökunnan määrästä naiset ja tyttäret antoivat enemmän negatiivista palautetta kuin miehet ja muut omaiset, ja vanhimmat omaiset taas kriti!
soivat sitä vähemmän kuin nuoremmat omaiset. Tieto omaisen sosiaalisen position yhteydestä hoidon laadun arviointiin on hyödyllinen hoidon laadun mittarien kehittäjille ja hoitohenkilökunnalle.
Avainsanat: Omainen, vanhusten pitkäaikainen laitoshoito, hoidon laadun arvioiminen
Tutkimusaineisto oli osa STAKESin projektia ”Koettu hoidon laatu osana vanhusten pitkäaikaisen hoidon integroitua arviointijärjestelmää”. Laitoshoidon laatua koskevat kyselylomakkeet lähetettiin noin 1200:lle omaiselle toukokuussa 2001. Vastausprosentti oli 65 %. Palautuneista lomakkeista 758 hyväksyttiin tutkimusaineistoksi. Aineisto käsittää kahden avokysymyksen vastaukset. Aineisto luokiteltiin sisällön erittelyn avulla ja sen jälkeen tutkimuslomakkeet koodattiin syntyneen luokittelusysteemin avulla. Tämän seurauksena aineistoa voitiin käsitellä tilastollisesti. Tilastollisina menetelminä käytettiin frekvenssejä, prosentteja, ristiintaulukointeja ja Khiin neliötestiä.
Tutkimustulosten mukaan eri omaisryhmät arvioivat hoidon laatua eri tavalla. Naiset, nuorimmat vastaajat ja tyttäret antoivat selvästi enemmän sekä positiivista että negatiivista palautetta kuin miehet, vanhemmat vastaajat ja muut omaiset. Vähiten koulutetut antoivat vähemmän palautetta kuin enemmän koulutetut. Eniten positiivista palautetta yksittäisistä asioista saivat hoito ja huolenpito, laitoksen ilmapiiri ja henkilökunnan sosiaaliset taidot ja turvallisuus. Näistä esimerkiksi hoidosta ja huolenpidosta naiset antoivat selvästi enemmän positiivista palautetta kuin miehet, ja puolisot puolestaan antoivat selvästi enemmän negatiivista palautetta kuin muut omaiset. Negatiivista palautetta yksittäisistä asioista eniten saivat henkilökunnan määrä, juttu- ja läheisyysseura sekä inhimillinen kanssakäyminen ja viriketoiminta. Esimerkiksi henkilökunnan määrästä naiset ja tyttäret antoivat enemmän negatiivista palautetta kuin miehet ja muut omaiset, ja vanhimmat omaiset taas kriti!
soivat sitä vähemmän kuin nuoremmat omaiset. Tieto omaisen sosiaalisen position yhteydestä hoidon laadun arviointiin on hyödyllinen hoidon laadun mittarien kehittäjille ja hoitohenkilökunnalle.
Avainsanat: Omainen, vanhusten pitkäaikainen laitoshoito, hoidon laadun arvioiminen