Venäläiset lainasanat Helsingin slangissa.
KALLIO, MAARIT (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2003
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Hyväksymispäivämäärä
2003-04-03Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee venäläisiä lainasanoja Helsingin slangissa. Tarkoituksena on esitellä Heikki Paunosen slangisanakirjasta Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (2000) löytyneet venäläistä alkuperää olevat slangisanat sekä kunkin slangisanan kohdalla se venäjänkielinen sana, josta se on Helsingin slangiin lainattu. Tutkielmassa määritellään myös sekä slangisanojen että alkuperäisten venäjänkielisten sanojen merkitykset, jotka useimmissa tapauksissa ovat hyvin lähellä toisiaan. Tutkielman teoreettisessa osassa tarkastellaan termejä sleng, argo ja zhargon, joita venäläisessä tutkimuksessa usein käytetään toistensa synonyymeinä, kun kuvataan ilmiötä slangi. Työssä käsitellään myös slangintutkimusta sekä Venäjällä että Suomessa. Tutkielmassa tarkastellaan tarkemmin myös lainautumista, joka on eräs slangisanojen muodostamiskeinoista, sekä tutkitaan Venäjän ja Suomen välisiä historiallisia kielikontakteja, jotka ovat mahdollistaneet lainautumisen. Tutkielmassa slangi määritellään !
ekspressiiviseksi ilmiöksi, joka pyrkii rikkomaan normeja. Slangi muuttaa nopeasti muotoaan, sillä jokainen sukupolvi pyrkii muodostamaan oman sanastonsa. Slangi ei ole pelkästään kielellinen, vaan myös sosiaalinen ilmiö. Slangintutkimus sekä Venäjällä että Suomessa on ollut vähäistä. Neuvostoliiton aikana slangintutkimus ei ollut suositeltavaa, ja vasta perestroikan myötä tilanne muuttui. Ensimmäinen laaja slangisanakirja (Bolshoi slovar' russkogo zhargona) ilmestyi vuonna 2000. Helsingin slangi syntyi helpottamaan kanssakäymistä kaksikielisessä kaupungissa. Slangissa käytettiin myös venäläisiä sanoja, jotta asioita saatiin autonomian aikaan hoidettua kaupungin venäläisten kanssa. Venäläisten lainasanojen määrä Helsingin slangissa on melko pieni, sillä niitä on vain n. 200. Suurin osa sanoista kuuluu vanhaan slangiin, eli venäläisiä sanoja käytettiin eniten 1900-luvun vaihteen molemmin puolin. Samoihin aikoihin myös venäläisvaikutus Helsingissä on ollut voimakkaimmillaan.
ekspressiiviseksi ilmiöksi, joka pyrkii rikkomaan normeja. Slangi muuttaa nopeasti muotoaan, sillä jokainen sukupolvi pyrkii muodostamaan oman sanastonsa. Slangi ei ole pelkästään kielellinen, vaan myös sosiaalinen ilmiö. Slangintutkimus sekä Venäjällä että Suomessa on ollut vähäistä. Neuvostoliiton aikana slangintutkimus ei ollut suositeltavaa, ja vasta perestroikan myötä tilanne muuttui. Ensimmäinen laaja slangisanakirja (Bolshoi slovar' russkogo zhargona) ilmestyi vuonna 2000. Helsingin slangi syntyi helpottamaan kanssakäymistä kaksikielisessä kaupungissa. Slangissa käytettiin myös venäläisiä sanoja, jotta asioita saatiin autonomian aikaan hoidettua kaupungin venäläisten kanssa. Venäläisten lainasanojen määrä Helsingin slangissa on melko pieni, sillä niitä on vain n. 200. Suurin osa sanoista kuuluu vanhaan slangiin, eli venäläisiä sanoja käytettiin eniten 1900-luvun vaihteen molemmin puolin. Samoihin aikoihin myös venäläisvaikutus Helsingissä on ollut voimakkaimmillaan.