Vorentlastung der Textarbeit im finnischen DaF-Unterricht - Eine empirische Fallstudio auf der Grundlage der konstrutivistischen Lerntheorie.
KOKKONEN, TANJA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KOKKONEN, TANJA
2003
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2003-03-26Sisällysluettelo
1 EINLEITUNG 3 2 GRUNDLAGEN DER TEXTVORENTLASTUNG IM FREMDSPRACHENUNTERRICHT: LERNPSYCHOLOGIE DES SPRACHENLERNENS 5 2.1 ZUM SPRACHLERNPROZESS 5 2.2 HINTERGRUND ZUR LERNTHEORIE TRADITIONELLER FREMDSPRACHENUNTERRICHT 6 2.3 SCHEMATHEORETISCHE VERSTEHENSPROZESSE AUS DER SICHT DES LESENS 9 2.4 AUSUBELS ADVANCE ORGANIZERS 11 2.5 KONSTRUKTIVISTISCHE LERNTHEORIE 13 2.5.1 Konstruktivistische Verstehenstheorie 13 2.5.2 Lerninhalte, -ziele und -umgebung 15 2.5.3 Aktivierender Unterricht 18 3 VORENTLASTUNG DER TEXTARBEIT IM DAF-UNTERRICHT 20 3.1 KONSTRUKTIVER LESEPROZESS 21 3.2 VORENTLASTUNG DES TEXTES IM HEUTIGEN DAF-UNTERRICHT 23 3.2.1 Erwartungsaufbauendes Ziel 23 3.2.2 Metakognitives Ziel: Aufbau von Lesestrategien 25 3.2.3 Die zentralen Lesemethoden 27 3.2.4 Die zentralen Leseverstehensformen im DaF-Unterricht 29 3.2.5 Das Erreichen des metakognitiven Ziels mittels Fragen 30 3.3 FUNKTIONEN DER TEXTVORENTLASTUNG 32 3.3.1 Inhaltlicher Aspekt 32 3.3.2 Sprachlicher Aspekt 34 3.3.3 Situativer Aspekt 35 4 VORBEREITENDE AKTIVITÄTEN 36 4.1 VORWISSENSAKTIVIERENDE AKTIVITÄTEN 37 4.1.1 Assoziative Aktivitäten 37 4.1.2 Zum Nachdenken veranlassende Aktivitäten 38 4.1.3 Vorstrukturierende Aktivitäten 39 4.2 SENSIBILISIERENDE BZW. MOTIVIERENDE AKTIVITÄTEN 40 4.3 GRAFISCHE ÜBERSICHT ÜBER DIE VORBEREITENDEN AKTIVITÄTEN 42 5 EMPIRISCHE FALLSTUDIE: VORENTLASTUNG AM BEISPIEL EINER DAF-UNTERRICHTSSTUNDE 44 5.1 RAHMEN DER FALLSTUDIE 44 5.1.1 Vorstellung des Untersuchungsgegenstandes 45 5.1.2 Untersuchungsmethode und -mittel 46 5.1.3 Analyse 47 5.2 PHASIERUNG DES UNTERRICHTS 49 5.3 UNTERRICHTSANALYSE 55 5.3.1 Inhaltliche Vorentlastungen der Textarbeit 56 5.3.1.1 Skizzierung der ersten Vorentlastung: Einführung ins Thema 56 5.3.1.2 Skizzierung der zweiten Vorentlastung: Vorwissen aktivieren 58 5.3.1.3 Skizzierung der dritten Vorentlastung: Darstellung der neuen Information 61 5.3.2 Auswertung der Vorentlastungen aus der Sicht der konstruktivistischen Lerntheorie 64 5.3.2.1 Auswertung der ersten Vorentlastung 64 5.3.2.2 Auswertung der zweiten Vorentlastung 66 5.3.2.3 Auswertung der dritten Vorentlastung 71 5.3.3 Auswertung der Textarbeit: „Durchgehen der Lektion“ 73 5.4 PHASIERUNG DES INTERVIEWS 74 5.5 INTERVIEWANALYSE 78 5.5.1 Vorentlastungen in den Stunden 79 5.5.2 Die Funktionen einer Vorentlastung 84 5.5.3 Das konstruktivistische Ziel einer Vorentlastung 89 5.6 EIN ALTERNATIVER UNTERICHTSENTWURF: KONSTRUKTIVISTISCHE VORENTLASTUNG DER TEXTARBEIT 95 5.7 GRAFISCHE ÜBERSICHT ZUM ALTERNATIVEN UNTERRICHTSENTWURF 98 6 BEFUNDE DER FALLSTUDIE 102 7 DISKUSSION 107 LITERATURVERZEICHNIS 110 TABELLEN 113 ANHANG 113
Tiivistelmä
Nykyisin oppimisen tutkimuksessa vallitseva konstruktivistinen käsitys painottaa sitä, että oppija tulkitsee uutta tietoa ja luo merkityksiä aikaisemman tietonsa pohjalta. Oppiminen ei perustu tiedon passiiviseen vastaanottamiseen behavioristisen oppimiskäsityksen mukaisesti, vaan oppijan oma aktiivinen kognitiivinen toiminta nousee tiedon rakentamisessa keskeiseksi kysymykseksi. Onnistuneen oppimistuloksen kannalta on olennaista, miten tehokkaasti oppijan aikaisempi tieto yhdistyy uuteen tietoon. Lähtökohdaksi on opetuksessa asetettava oppijan aikaisemmat tiedot, käsitykset ja kokemukset opiskeltavista asioista.
Tämän työn tavoitteena on selvittää, miten konstruktivistista oppimisteoriaa voidaan hyödyntää saksan kielen opetuksessa tekstityöskentelyn yhteydessä. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään sitä, miten eri tavoin uutta vieraskielistä tekstiä helpotetaan ennen varsinaista tekstin lukemista oppitunnilla. Lisäksi kuvataan, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat vieraan kielen lukuprosessiin ja miten oppilaan aikaisempia tietorakenteita voidaan aktivoida luettavaan tekstiin. Tutkielmassa tuodaan esille myös erilaisia mahdollisuuksia kehittää oppijan metakognitiivisia valmiuksia, sillä ne nähdään keskeisinä konstruktivismissa.
Työn varsinainen tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa tarkkaillaan saksaa vieraana kielenä lukevaa luokkaa ja heidän opettajaansa. Tarkoitus on tutkia konstruktivismin pohjalta, kuinka opettaja edistää uuden tekstin ymmärtämistä ennen sen varsinaista lukemista. Tapaustutkimuksen toinen empiirinen aineisto perustuu ko. opetusryhmän opettajan haastatteluun. Haastattelun analyysin tavoitteena on saada selville, tukeeko opettajan oma opetus- ja oppimiskäsitys tarkkailtua opetusta.
Opetuksen analyysi osoitti, että opettaja pyrki kolmella eri tavalla helpottamaan luettavaa tekstiä. Hän pyrki edistämään tekstin ymmärrettävyyttä pääasiassa tekstin sisällöllisten ja kielellisten ainesosien raivaamisella. Haastattelun analyysi paljasti, että opettaja oli tietoinen konstruktivistisesta oppimiskäsityksestä ja pyrki hyödyntämään tätä omassa opetuksessaan. Analysoidun tuntiosion mukaan opetus toteutui kuitenkin lähinnä perinteisen, behavioristisen oppimiskäsityksen puitteissa opettajajohtoisesti. Videoidun tuntikokonaisuuden pohjalta tehtiin tästä syystä parannusehdotus, jonka tarkoituksena oli osoittaa, että ko. luettavaa tekstiä voidaan helpottaa konstruktivistisia opetusperiaatteita hyödyntäen.
Tapaustutkimus osoitti laajemmin, että konstruktivistisen oppimiskäsityksen soveltaminen kielenopetukseen ei onnistu opettajalta yksioikoisesti tekstityöskentelyn yhteydessä. Kuitenkin lukemisen tutkimuksen ja konstruktivistisen oppimiskäsityksen valossa on tarpeellista, että oppijan metakognitiivisia taitoja kehitetään vieraskielisen tekstin ymmärtämiseksi. Jo tästä syystä mm. aineenopettajakoulutuksessa on keskusteltava ja pohdittava entistä intensiivisemmin, miten konstruktivistisia oppimisteorioita voitaisiin soveltaa paremmin vieraan kielen opetuksessa.
Tämän työn tavoitteena on selvittää, miten konstruktivistista oppimisteoriaa voidaan hyödyntää saksan kielen opetuksessa tekstityöskentelyn yhteydessä. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään sitä, miten eri tavoin uutta vieraskielistä tekstiä helpotetaan ennen varsinaista tekstin lukemista oppitunnilla. Lisäksi kuvataan, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat vieraan kielen lukuprosessiin ja miten oppilaan aikaisempia tietorakenteita voidaan aktivoida luettavaan tekstiin. Tutkielmassa tuodaan esille myös erilaisia mahdollisuuksia kehittää oppijan metakognitiivisia valmiuksia, sillä ne nähdään keskeisinä konstruktivismissa.
Työn varsinainen tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa tarkkaillaan saksaa vieraana kielenä lukevaa luokkaa ja heidän opettajaansa. Tarkoitus on tutkia konstruktivismin pohjalta, kuinka opettaja edistää uuden tekstin ymmärtämistä ennen sen varsinaista lukemista. Tapaustutkimuksen toinen empiirinen aineisto perustuu ko. opetusryhmän opettajan haastatteluun. Haastattelun analyysin tavoitteena on saada selville, tukeeko opettajan oma opetus- ja oppimiskäsitys tarkkailtua opetusta.
Opetuksen analyysi osoitti, että opettaja pyrki kolmella eri tavalla helpottamaan luettavaa tekstiä. Hän pyrki edistämään tekstin ymmärrettävyyttä pääasiassa tekstin sisällöllisten ja kielellisten ainesosien raivaamisella. Haastattelun analyysi paljasti, että opettaja oli tietoinen konstruktivistisesta oppimiskäsityksestä ja pyrki hyödyntämään tätä omassa opetuksessaan. Analysoidun tuntiosion mukaan opetus toteutui kuitenkin lähinnä perinteisen, behavioristisen oppimiskäsityksen puitteissa opettajajohtoisesti. Videoidun tuntikokonaisuuden pohjalta tehtiin tästä syystä parannusehdotus, jonka tarkoituksena oli osoittaa, että ko. luettavaa tekstiä voidaan helpottaa konstruktivistisia opetusperiaatteita hyödyntäen.
Tapaustutkimus osoitti laajemmin, että konstruktivistisen oppimiskäsityksen soveltaminen kielenopetukseen ei onnistu opettajalta yksioikoisesti tekstityöskentelyn yhteydessä. Kuitenkin lukemisen tutkimuksen ja konstruktivistisen oppimiskäsityksen valossa on tarpeellista, että oppijan metakognitiivisia taitoja kehitetään vieraskielisen tekstin ymmärtämiseksi. Jo tästä syystä mm. aineenopettajakoulutuksessa on keskusteltava ja pohdittava entistä intensiivisemmin, miten konstruktivistisia oppimisteorioita voitaisiin soveltaa paremmin vieraan kielen opetuksessa.