Izmenenija v ekonomitsheskoj leksike i sposoby obrazovanija ekonomitsheskoj terminologii s serediny 80-yh godov do segodnjashnego dnja = Talouselämän sanaston muutokset ja talousterminologian muodostaminen 80-luvun puolivälistä nykypäivään.
HOLKKO, MARIANNE (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HOLKKO, MARIANNE
2003
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2003-03-28Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Neuvostoliitossa ja Venäjällä tapahtuneiden radikaalien yhteiskunnallisten muutosten aiheuttamia talouselämän sanaston muutoksia ja taloussanaston muodostamista 1980-luvun puolivälistä nykyaikaan.
Tutkielmani perustuu kirjalliseen materiaaliin; teorialähteisiin ja lehdistä itse keräämääni noin 400 sanan aineistoon. Päälähteinä ovat "Sovremennaja ekonomitsheskaja terminologija" (Kitajgorodskaja 1996), "Osobennosti razvitija russkoj leksiki v novejshij period" (Ferm 1994) ja "Sovremennyj russkij jazyk II (Shanskij, Tihonov 1981). Omaa esimerkkiaineistoa keräsin mm. lehdistä "Delovye ljudi", "Novoe vremja" ja "Vneshnjaja torgovlja". Lähteiden ja oman aineiston avulla työssä on peilattu talouselämän sanaston muutoksia ja muodostamista yleiskielessä tapahtuviin muutoksiin.
Sekä sanaston muutokset että sananmuodostus kulkevat paljolti käsi kädessä yleiskielessä ja talousterminologiassa. Yleiskielessä ja talouselämän sanastossa tapahtuu samanlaisia sosio- ja psykolingvistisiä, kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia muutoksia. Kaikkiin muutoksiin vahvimpina vaikuttajina ovat olleet tiedotusvälineet, jotka välittävät ihmisille uusia sanoja ja uusia merkityksiä. Uusia sanoja talouselämän kieleen on lainattu hyvin paljon englannista. Lainasanojen käyttöä on pidetty merkkinä oppineisuudesta, mutta talouselämän lainasanoja käytetään niin asiantuntijoille kuin kaikelle kansalle tarkoitetuissa artikkeleissa. Venäjän kieli on siis tarvinnut nimityksiä uusille, nopeasti ilmestyneille ilmiöille. Sanasto on myös täydentynyt, kun vanhat termit ovat aktualisoituneet, mutta vastaavasti neuvostotalouden termit ovat alkaneet hävitä. Kieleen on ilmaantunut myös paljon uusia lyhenteitä, ja taloussanastossa erityisesti yritysten nimiä muodostetaan lyhenteiden avulla.
Niin talouselämän kuin yleiskielen aktiivisimpia sananmuodostuskeinoja ovat affiksaatio, sanojen tai sanojen osien yhdistäminen, lyhenteet ja sanaliitot. Substantiiveja muodostettaessa yleisimmät affiksit talouselämässä materiaalini mukaan ovat -tel', -ik, -nie, -atsij, -op, -oner ja -ir. Adjektiiveja puolestaan muodostetaan erityisesti affiksien -sk-, -n- ja -ov- avulla. Osa affikseista on aktivoitunut vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Keräämässäni esimerkkiaineistossa on paljon sanoja, jotka on muodostettu yhdistämällä kaksi sanaa vokaalin avulla. Materiaalissa on myös paljon sanaliittoja, joissa adjektiivi tai toinen substantiivi määrittää substantiivia.
Tutkielmani perustuu kirjalliseen materiaaliin; teorialähteisiin ja lehdistä itse keräämääni noin 400 sanan aineistoon. Päälähteinä ovat "Sovremennaja ekonomitsheskaja terminologija" (Kitajgorodskaja 1996), "Osobennosti razvitija russkoj leksiki v novejshij period" (Ferm 1994) ja "Sovremennyj russkij jazyk II (Shanskij, Tihonov 1981). Omaa esimerkkiaineistoa keräsin mm. lehdistä "Delovye ljudi", "Novoe vremja" ja "Vneshnjaja torgovlja". Lähteiden ja oman aineiston avulla työssä on peilattu talouselämän sanaston muutoksia ja muodostamista yleiskielessä tapahtuviin muutoksiin.
Sekä sanaston muutokset että sananmuodostus kulkevat paljolti käsi kädessä yleiskielessä ja talousterminologiassa. Yleiskielessä ja talouselämän sanastossa tapahtuu samanlaisia sosio- ja psykolingvistisiä, kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia muutoksia. Kaikkiin muutoksiin vahvimpina vaikuttajina ovat olleet tiedotusvälineet, jotka välittävät ihmisille uusia sanoja ja uusia merkityksiä. Uusia sanoja talouselämän kieleen on lainattu hyvin paljon englannista. Lainasanojen käyttöä on pidetty merkkinä oppineisuudesta, mutta talouselämän lainasanoja käytetään niin asiantuntijoille kuin kaikelle kansalle tarkoitetuissa artikkeleissa. Venäjän kieli on siis tarvinnut nimityksiä uusille, nopeasti ilmestyneille ilmiöille. Sanasto on myös täydentynyt, kun vanhat termit ovat aktualisoituneet, mutta vastaavasti neuvostotalouden termit ovat alkaneet hävitä. Kieleen on ilmaantunut myös paljon uusia lyhenteitä, ja taloussanastossa erityisesti yritysten nimiä muodostetaan lyhenteiden avulla.
Niin talouselämän kuin yleiskielen aktiivisimpia sananmuodostuskeinoja ovat affiksaatio, sanojen tai sanojen osien yhdistäminen, lyhenteet ja sanaliitot. Substantiiveja muodostettaessa yleisimmät affiksit talouselämässä materiaalini mukaan ovat -tel', -ik, -nie, -atsij, -op, -oner ja -ir. Adjektiiveja puolestaan muodostetaan erityisesti affiksien -sk-, -n- ja -ov- avulla. Osa affikseista on aktivoitunut vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Keräämässäni esimerkkiaineistossa on paljon sanoja, jotka on muodostettu yhdistämällä kaksi sanaa vokaalin avulla. Materiaalissa on myös paljon sanaliittoja, joissa adjektiivi tai toinen substantiivi määrittää substantiivia.