Johdon osakekannusteiden vaikutus yrityksen osinkopolitiikkaan.
SUOMINEN, KATI (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2003
Kansantaloustiede - Economics
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2003-03-19Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, sekä teoreettisesta että empiirisestä näkökulmasta, vaikuttavatko johdon osakekannusteet yrityksen valitsemaan osinkopolitiikkaan. Agenttiteoria on analyysissä keskeisellä sijalla, koska vapaan kassavirran ongelma liittyy läheisesti yrityksen ulosmaksuihin.
Työn empiirinen osuus käsittelee 20 yrityksen satunnaisotantaa Helsingin arvopaperipörssin päälistan yrityksistä. Analysoitavat tiedot ovat vuosilta 1998-2001. Työssä keskitytään eri osingonjakomuodoista ainoastaan varsinaisiin ulosmaksuihin eli osinkoihin sekä omien osakkeiden takaisinostoihin, ja johdon osakekannusteita kuvataan johdon omistamilla osakkeilla ja optioilla. Tutkimusmenetelmänä käytetään usean muuttujan Tobit-regressiota.
Johdon osakekannusteilla ei tässä aineistossa näytä olevan vaikutusta osinkopolitiikkaan. Sen sijaan agenttiteoriaan pohjautuvat selittäjät tukevat teoriaa ja aikaisempien tutkimusten tuloksia. Runsas vapaa kassavirta näyttää lisäävän yrityksen ulosmaksuja ja toisaalta rahoituskustannusten kasvu vähentää ulosmaksuja. Ulosmaksut voidaan nähdä hyvänä johdon kontrollointikeinona. Jos yrityksellä on vain vähän investointimahdollisuuksia ja toisaalta paljon vapaata kassavirtaa, yrityksen ylimääräiset rahavarat jaetaan mieluummin osakkeenomistajille osinkojen ja omien osakkeiden takaisinostojen muodossa kuin sijoitetaan tehottomasti alle oman pääoman tuottovaatimuksen.
Teoria ja aikaisemmat tutkimustulokset kertovat, että suurimmat agentuurikustannukset omaavat yritykset jakavat myös suurempia ulosmaksuja. Lisäksi johdon optiot kannustavat johtajia valitsemaan omien osakkeiden takaisinostoja kassaosinkojen sijaan. Valintaan kassaosinkojen ja omien osakkeiden takaisinostojen välillä vaikuttaa osakekannusteiden lisäksi mm. yrityksen koko, kassavirtasokit ja velkaisuusaste.
Avainsanat: osinkopolitiikka, ulosmaksut, agenttiteoria, johdon osakeinsentiivit, vapaa kassavirta
Työn empiirinen osuus käsittelee 20 yrityksen satunnaisotantaa Helsingin arvopaperipörssin päälistan yrityksistä. Analysoitavat tiedot ovat vuosilta 1998-2001. Työssä keskitytään eri osingonjakomuodoista ainoastaan varsinaisiin ulosmaksuihin eli osinkoihin sekä omien osakkeiden takaisinostoihin, ja johdon osakekannusteita kuvataan johdon omistamilla osakkeilla ja optioilla. Tutkimusmenetelmänä käytetään usean muuttujan Tobit-regressiota.
Johdon osakekannusteilla ei tässä aineistossa näytä olevan vaikutusta osinkopolitiikkaan. Sen sijaan agenttiteoriaan pohjautuvat selittäjät tukevat teoriaa ja aikaisempien tutkimusten tuloksia. Runsas vapaa kassavirta näyttää lisäävän yrityksen ulosmaksuja ja toisaalta rahoituskustannusten kasvu vähentää ulosmaksuja. Ulosmaksut voidaan nähdä hyvänä johdon kontrollointikeinona. Jos yrityksellä on vain vähän investointimahdollisuuksia ja toisaalta paljon vapaata kassavirtaa, yrityksen ylimääräiset rahavarat jaetaan mieluummin osakkeenomistajille osinkojen ja omien osakkeiden takaisinostojen muodossa kuin sijoitetaan tehottomasti alle oman pääoman tuottovaatimuksen.
Teoria ja aikaisemmat tutkimustulokset kertovat, että suurimmat agentuurikustannukset omaavat yritykset jakavat myös suurempia ulosmaksuja. Lisäksi johdon optiot kannustavat johtajia valitsemaan omien osakkeiden takaisinostoja kassaosinkojen sijaan. Valintaan kassaosinkojen ja omien osakkeiden takaisinostojen välillä vaikuttaa osakekannusteiden lisäksi mm. yrityksen koko, kassavirtasokit ja velkaisuusaste.
Avainsanat: osinkopolitiikka, ulosmaksut, agenttiteoria, johdon osakeinsentiivit, vapaa kassavirta