Oppiva kehittyminen. Tutkimus yhteisöllisen osaamisen kehittämisestä.

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa koulutuksen kuntayhtymään yhteisöllisen osaamisen kehittymiskokonaisuus niin, että kehittyminen saadaan osaksi päivittäistä työtä. Tutkimuskohteessa organisatoriset muutokset haluttiin hyödyntää mahdollisuutena kehittyä elinvoimaiseksi, oppimistuloskeskeiseksi ja henkilöstöä arvostavaksi sekä palvelukyvyltään joustavaksi oppilaitosyhteisöksi, päämääränä henkilöstön osaamista arvostava, yhteistoiminnallinen ja avoin työkulttuuri.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineiston hankinnassa käytettiin sekä valmiita aineistoja että avoimia ja strukturoimattomia tiedonhankintamenetelmiä. Aineisto koostui organisaation asiakirjoista ja dokumenteista sekä osallistuvalla havainnoinnilla kerätystä kirjoittamattomasta tiedosta.

Tutkimuksen tuloksena syntyi nykytilankuvauksen ja kehittämistarpeiden pohjalta henkilöstönäkökulmaa painottava kehittämiskokonaisuus, jonka viitekehyksenä toimivat fuusioituvan organisaation uudet arvot ja strategiat sekä tasapainotetun mittariston mukainen ajattelu. Esitetyllä kehittymisellä tavoitellaan kevyesti organisoitua ja moniäänisesti ideoita tuottavaa yksiköitten sisällä elävää oppimisprosessia, jossa oppimistarpeet synnyttävät henkilöstön ja työtilanteiden tarpeista lähteviä yhteistyöverkostoja toiminnan tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin lisääntymiseksi. Tuloksellisuuden ja työelämän laadun yhtäaikainen kehittäminen mahdollistaa pysyviä ja käytännön toimintaan yltäviin muutoksiin. Toimintojen tuloksellisuutta lisätään tuomalla esiin ja keräämällä talteen henkilöstössä oleva kokemusperäinen asiantuntijatieto ja jalostamalla se toimintojen tuloksellisuutta palvelevaksi työkaluksi.

Yhteisöllisen osaamisen kehittyminen edellyttää prosessimaista kehittämistä, jossa oppiminen niveltyy työn arkeen. Yhteisten keskustelujen avulla kokemusperäinen tieto ja asiantuntemus jatkojalostetaan uudeksi tuotteeksi, parantuneeksi toimintatavaksi ja yhteisölliseksi varallisuudeksi.

Näin mahdollistuu myös piiloon jääneen osaamisen ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Työyhteisön ajattelu- ja toimintatapojen erilaisuus ja monimuotoisuus on kehittymisessä merkittävä voimavara, joka pyritään ottamaan hyötykäyttöön, uudistumisen kiihdyttäjäksi. Uuden ja vanhan käytännön ristiriidat ja erilaiset näkemykset toimivat kehittymistyössä kaaottisena voimana, joka edistää uudistumista. Vakaa organisaatio voi tuntua turvalliselta, mutta se on usein kehityskyvytön.

Kehittämishankkeen menetelmällinen runko muodostuu koko yhteisön yhteisistä toiminnan aloitus-, kokemuksenvaihto- ja seurantaseminaareista ja yksiköissä päivittäiseen työhön liittyvistä kehittymistoimista, yhteistoiminnallisesta oppimisesta. Yhdistävänä ajatuksena näissä on yhdessä tekeminen ja kommunikaation tasolle yltävä vuoropuhelu, joka yhdistää johtamisen, suunnittelevan ja suorittavan työn asiakaslähtöiseksi toiminnan suunnitteluksi.

Avainsanat: yhteisöllisyys, jaettu asiantuntijuus, osaamisen johtaminen, dialogi, kommunikaatio, kaaos, työelämän laatu