Tieto ja työssä oppiminen...se on sellasta hiljasta lumisadetta, jota on vaikee huomata, mutta hiljalleen se hanki kasvaa.
KAUTTO, SAMI (2003)
KAUTTO, SAMI
2003
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11613
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11613
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työssä oppimisen merkitystä ja siihen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä Metso Paper Valkeakoski Oy:ssä. Tarkoituksena oli tarkastella hiljaisen tiedon merkitystä työssä oppimisessa ja henkilöstökoulutusta henkilöstön osaamisen kannalta. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata niitä tilanteita, joissa työssä oppiminen tapahtuu.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen, empiirinen ja kuvaileva tapaustutkimus, jossa kuvattiin työssä oppimista yhdessä organisaatiossa. Tutkimusaineiston hankkiminen aloitettiin kyselylomakkeilla (n=100), jotka analysoitiin aluksi kvantifioimalla. Teemahaastatteluihin osallistui yhdeksän toimihenkilöä. Tutkimuksessa havaittiin ihmisten välisen avoimen vuorovaikutuksen ja yhteistyön olevan työssä oppimisen kannalta erityisen keskeistä. Työssä oppiminen on välttämätöntä työtehtävistä selviytymisen kannalta. Työssä oppimisen vahvuus on oppimisen kontekstuaalisuudessa, jolloin opittuja tietoja ja taitoja tullaan käyttämään jatkossa samassa ympäristössä kuin missä ne on opittukin.
Henkilöstökoulutuksen tehtävänä ja keskeisimpänä haasteena on tarjota sellaisia oppimista, jota voidaan syventää omassa työssä koulutukseen osallistumisen jälkeen. Henkilöstökoulutus tulisi organisoida osallistujien näkökulmasta käsin, jolloin oppimisessa voidaan hyödyntää osallistujien työn tarjoamat mahdollisuudet.
Työssä oppiminen ilmenee usein tiedostamattomana ja satunnaisena oppimisena, jolloin oppiminen jää reflektoimatta ja työn tarjoamien kokemusten hyödyntäminen on hankala. Kiire on keskeisin oppimista estävä tekijä. Työssä oppiminen vaatii oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, ja tärkeät oppimisen kokemukset liittyivät usein työssä ja työympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja niistä selviytymiseen. Työssä oppimisen merkityksen ymmärtäminen edellyttää koulutukseen ja oppimiseen kuuluvien käsitysten ja uskomusten kyseenalaistamista. Työssä oppimisen merkitystä osana henkilöstön osaamisen kehittämistä tulisi arvioida uudelleen. Työssä oppiminen tulisi ottaa huomioon henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien laadinnassa. Työssä tapahtuvan oppimisen ohjaamista tulisi arvioida, jolloin työn tarjoamien oppimisten mahdollisuuksien hyödyntäminen helpottuisi.
Työssä oppimista voidaan edistää luomalla oppimista edistäviä tilanteita, jotka perustuvat vuorovaikutukseen. Hiljaisen tiedon välittäminen edellyttää tiivistä vuorovaikutusta, yhteisiä merkityksiä, vertauskuvien käyttämistä ja kokemusten yhteistä arviointia.
Avainsanat: työssä oppiminen, hiljainen tieto, henkilöstökoulutus, kontekstuaalinen oppiminen, tiedon luominen
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen, empiirinen ja kuvaileva tapaustutkimus, jossa kuvattiin työssä oppimista yhdessä organisaatiossa. Tutkimusaineiston hankkiminen aloitettiin kyselylomakkeilla (n=100), jotka analysoitiin aluksi kvantifioimalla. Teemahaastatteluihin osallistui yhdeksän toimihenkilöä. Tutkimuksessa havaittiin ihmisten välisen avoimen vuorovaikutuksen ja yhteistyön olevan työssä oppimisen kannalta erityisen keskeistä. Työssä oppiminen on välttämätöntä työtehtävistä selviytymisen kannalta. Työssä oppimisen vahvuus on oppimisen kontekstuaalisuudessa, jolloin opittuja tietoja ja taitoja tullaan käyttämään jatkossa samassa ympäristössä kuin missä ne on opittukin.
Henkilöstökoulutuksen tehtävänä ja keskeisimpänä haasteena on tarjota sellaisia oppimista, jota voidaan syventää omassa työssä koulutukseen osallistumisen jälkeen. Henkilöstökoulutus tulisi organisoida osallistujien näkökulmasta käsin, jolloin oppimisessa voidaan hyödyntää osallistujien työn tarjoamat mahdollisuudet.
Työssä oppiminen ilmenee usein tiedostamattomana ja satunnaisena oppimisena, jolloin oppiminen jää reflektoimatta ja työn tarjoamien kokemusten hyödyntäminen on hankala. Kiire on keskeisin oppimista estävä tekijä. Työssä oppiminen vaatii oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, ja tärkeät oppimisen kokemukset liittyivät usein työssä ja työympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja niistä selviytymiseen. Työssä oppimisen merkityksen ymmärtäminen edellyttää koulutukseen ja oppimiseen kuuluvien käsitysten ja uskomusten kyseenalaistamista. Työssä oppimisen merkitystä osana henkilöstön osaamisen kehittämistä tulisi arvioida uudelleen. Työssä oppiminen tulisi ottaa huomioon henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien laadinnassa. Työssä tapahtuvan oppimisen ohjaamista tulisi arvioida, jolloin työn tarjoamien oppimisten mahdollisuuksien hyödyntäminen helpottuisi.
Työssä oppimista voidaan edistää luomalla oppimista edistäviä tilanteita, jotka perustuvat vuorovaikutukseen. Hiljaisen tiedon välittäminen edellyttää tiivistä vuorovaikutusta, yhteisiä merkityksiä, vertauskuvien käyttämistä ja kokemusten yhteistä arviointia.
Avainsanat: työssä oppiminen, hiljainen tieto, henkilöstökoulutus, kontekstuaalinen oppiminen, tiedon luominen