Ammattitaitoon näyttötutkintojen avulla? - Työnantajien ja työntekijöiden käsityksiä ammattitaidosta ja pätevyydestä sekä näyttötutkintojen kyvystä tuottaa niitä.
VIHTAKARI, AILI (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VIHTAKARI, AILI
2003
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2003-03-04Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TAUSTAA 6 2.1. Globaalisaatio ja tietoyhteiskunta osaamistarpeiden luojina 6 2.2. Ammatillisen koulutuksen asema Suomessa 6 2.3. Näyttötutkintojärjestelmän taustaa 7 2.4. Muiden maiden aikuisten ammatillisia tutkintojärjestelmiä 8 2.4.1. Iso-Britannia 8 2.4.2. Saksa 9 3. AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 11 4. KESKEISET KÄSITTEET 17 4.1. Ammattitaito 18 4.1.1. Taidot, kvalifikaatiot ja pätevyys ammattitaidon määritteinä 19 4.1.2. Kvalifikaation, taidon ja pätevyyden suhde 23 4.1.3. Näyttötutkintojen ammattitaitotasovaatimukset 24 4.2. Näyttötutkinnot 26 4.2.1. Tutkintorakenteet 26 4.2.2. Näyttötutkinnon suorittaminen 27 4.2.3. Tutkintoon valmistava koulutus 28 4.2.4. HOPS ja aikaisemmat opinnot 29 4.2.5. Näytöt 29 4.2.6. Kolmikantayhteistyö 30 5. TUTKIMUSONGELMAT 31 6. TUTKIMUSYMPÄRISTÖ 33 7. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 34 7.1. Aineiston keruussa käytettävät mallit 34 7.1.1. Jaakkolan malli 34 7.1.2. Viiden askeleen taitojenhankkimismalli 35 7.2. Aineiston keruu 38 7.2.1. Esitutkimus 39 7.2.2. Varsinaisen tutkimusaineiston keruu 39 7.3. Analyysimetodit 41 Vastausten analysointi 41 8. TUTKIMUKSEN TULOKSET 43 8.1. Osa A: Ammattitaito- ja pätevyyskäsitykset sekä niiden välinen suhde 43 8.1.1. Työntekijöiden ammattitaito- ja pätevyyskäsitykset 45 8.1.2. Työnantajien ammattitaito- ja pätevyyskäsitykset 49 8.1.3. Työntekijöiden ammattitaito- ja pätevyyskäsitysten tyypittely 57 8.1.4. Työnantajien ammattitaito- ja pätevyyskäsitteiden tyypittely 59 8.1.5. A-osa yhteenveto 63 8.2. Osa B: Käsityksiä näyttötutkinnon ja siihen valmistavan koulutuksen tuottamasta työelämässä vaadittavasta pätevyydestä ja ammattitaidosta 66 8.2.1. Työntekijät 67 8.2.2. Työnantajat 70 8.2.3. B-osan yhteenveto 73 8.3. Osa C: Käsityksiä pätevyyden kehittymisestä näyttötutkinnoissa, työntekijöiden pätevyystasoista sekä pätevyystasomittarin soveltuvuudesta tutkimukseen 75 8.3.1. Työntekijöiden Pätevyystasomittarin tulokset 77 8.3.2. Työnantajien Pätevyystasomittarin tulokset 80 8.3.3. Pätevyystasomittarin soveltuvuus 85 8.3.4. C-osan yhteenveto 88 9. JOHTOPÄÄTÖKSET 91 9.1. Tutkimuksesta esille noussutta 91 9.2. Jaakkolan mallin vertailu 93 9.3. Pätevyyden kehittyminen näyttötutkinnon aikana 95 10. TARKASTELU 98 10.1. Tutkimuksen luotettavuus 98 10.2. Tutkimuksen arviointi 103 11. LÄHTEET 108
Tiivistelmä
Suomen näyttötutkintojärjestelmä on luotu helpottamaan yhteiskunnan nopean rakennemuutoksen aiheuttamaa työvoimapulaa sekä työikäisen väestön uudelleenkouluttautumistarpeita. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työnantajien ja työntekijöiden ammattitaito- ja pätevyyskäsityksiä sekä sitä, antavatko näyttötutkinnot ja niihin valmistava koulutus heidän mielestään työntekijälle ammattitaidon ja pätevyyden. Lisäksi tutkittiin, mille tasolle työntekijän pätevyys oli työnantajan ja työntekijän mielestä mahdollisesti kehittynyt tutkinnon aikana. Tutkimuskohdetta lähestytään monen eri teorian käsitteistön avulla.
Työnantajien ja työntekijöiden ammattitaito- ja pätevyyskäsitysten aineisto koottiin teemahaastattelulla. Tyypittelyanalyysin avulla muodostuneita käsitystyyppejä on johtopäätöksissä verrattu Jaakkolan malliin (1995) kvalifikaation, taidon ja pätevyyden suhteesta, jota hän esittää käsitteiden yhdenmukaistamiseksi ja selkeyttämiseksi. Käsityksiä näyttötutkintojen kyvystä tuottaa ammattitaitoa ja pätevyyttä tutkittiin vaihtoehtoisia ja vapaamuotoisia kysymyksiä sisältäneellä kyselylomakkeella sekä kohderyhmien käsityksiä näyttötutkintojen aikana mahdollisesti tapahtuneesta pätevyyden kehittymisestä tutkittiin tätä varten erikseen laaditun Pätevyystasomittarin avulla. Mittari pohjautuu Dreyfusin ja Dreyfusin (1980) Viiden askeleen tietojenhankintamalliin sekä Bennerin (1984) hoitotieteen alalla suorittamaan kyseisen mallin sovellukseen. Pätevyystasomittarin tulokset tarkastettiin haastattelun avulla. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kahdeksan yritysasiakasta sekä kuusi TAKK:issa näyttötutkinnon suorittanutta opiskelijaa.
Työnantajien ammattitaito- ja pätevyyskäsityksistä muodostuu kaksi tyyppiä ja molemmille kolme alaryhmää. Työntekijöiden käsityksistä muodostuu neljä eri tyyppiä. Työnantajat ja työntekijät eivät juuri ymmärrä ammattitaito- ja pätevyyskäsitteitä Jaakkolan esittämän malli mukaisesti. Laaja-alainen yhteistyö koulutustoimikuntien, opettajien, työnantajien ja työntekijöiden välillä vaikeutuu, koska osapuolet eivät ymmärrä samoja käsitteitä samalla tavoin. Yhteisen käsitemallin luominen olisi siksi tarpeellista. Näyttötutkinnot valmistivat työntekijän ammattitaitoiseksi ja päteväksi työnantajien mielestä hyvin ja työntekijöiden mielestä melko hyvin. Lähes kaikki työnantajat olivat tyytyväisiä valmistavaan koulutukseen. Työntekijöiden mielestä oli ammattialakohtaisten taitojen saavuttamisessa valmistavan koulutuksen aikana ollut jonkin verran ongelmia. Toivottiin enemmän käytännön harjoittelua ja ammattiaineiden opetusta eikä yleissivistäviä aineita koettu aina hyödyllisiksi. Tutkimus osoittaa, että Pätevyystasomittarin avulla on mahdollista vangita näyttötutkinnon aikana tapahtuva pätevyyden kehittyminen ja mittari soveltuu myös jatkokehitettäväksi. Mittari osoittautuu jo tällaisena käyttökelpoiseksi, vaikka se ei vielä pysty näyttämään eri osaamisalueiden pätevyystasoeroja, vaan eri osaamisalueista täytetään erilliset mittarit. Tutkimus antaa käytännön työkaluja näyttötutkintojen perusteiden laatijoille, tutkintojen käytännön toteuttajille ja työnantajille koulutuksen suunnittelua ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten.
Avainsanat: näyttötutkinto, valmistava koulutus, taidot, kvalifikaatiot, ammattitaito, pätevyys, ammattitaitokäsitys, pätevyyskäsitys, pätevyystaso, Pätevyystasomittari
Työnantajien ja työntekijöiden ammattitaito- ja pätevyyskäsitysten aineisto koottiin teemahaastattelulla. Tyypittelyanalyysin avulla muodostuneita käsitystyyppejä on johtopäätöksissä verrattu Jaakkolan malliin (1995) kvalifikaation, taidon ja pätevyyden suhteesta, jota hän esittää käsitteiden yhdenmukaistamiseksi ja selkeyttämiseksi. Käsityksiä näyttötutkintojen kyvystä tuottaa ammattitaitoa ja pätevyyttä tutkittiin vaihtoehtoisia ja vapaamuotoisia kysymyksiä sisältäneellä kyselylomakkeella sekä kohderyhmien käsityksiä näyttötutkintojen aikana mahdollisesti tapahtuneesta pätevyyden kehittymisestä tutkittiin tätä varten erikseen laaditun Pätevyystasomittarin avulla. Mittari pohjautuu Dreyfusin ja Dreyfusin (1980) Viiden askeleen tietojenhankintamalliin sekä Bennerin (1984) hoitotieteen alalla suorittamaan kyseisen mallin sovellukseen. Pätevyystasomittarin tulokset tarkastettiin haastattelun avulla. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kahdeksan yritysasiakasta sekä kuusi TAKK:issa näyttötutkinnon suorittanutta opiskelijaa.
Työnantajien ammattitaito- ja pätevyyskäsityksistä muodostuu kaksi tyyppiä ja molemmille kolme alaryhmää. Työntekijöiden käsityksistä muodostuu neljä eri tyyppiä. Työnantajat ja työntekijät eivät juuri ymmärrä ammattitaito- ja pätevyyskäsitteitä Jaakkolan esittämän malli mukaisesti. Laaja-alainen yhteistyö koulutustoimikuntien, opettajien, työnantajien ja työntekijöiden välillä vaikeutuu, koska osapuolet eivät ymmärrä samoja käsitteitä samalla tavoin. Yhteisen käsitemallin luominen olisi siksi tarpeellista. Näyttötutkinnot valmistivat työntekijän ammattitaitoiseksi ja päteväksi työnantajien mielestä hyvin ja työntekijöiden mielestä melko hyvin. Lähes kaikki työnantajat olivat tyytyväisiä valmistavaan koulutukseen. Työntekijöiden mielestä oli ammattialakohtaisten taitojen saavuttamisessa valmistavan koulutuksen aikana ollut jonkin verran ongelmia. Toivottiin enemmän käytännön harjoittelua ja ammattiaineiden opetusta eikä yleissivistäviä aineita koettu aina hyödyllisiksi. Tutkimus osoittaa, että Pätevyystasomittarin avulla on mahdollista vangita näyttötutkinnon aikana tapahtuva pätevyyden kehittyminen ja mittari soveltuu myös jatkokehitettäväksi. Mittari osoittautuu jo tällaisena käyttökelpoiseksi, vaikka se ei vielä pysty näyttämään eri osaamisalueiden pätevyystasoeroja, vaan eri osaamisalueista täytetään erilliset mittarit. Tutkimus antaa käytännön työkaluja näyttötutkintojen perusteiden laatijoille, tutkintojen käytännön toteuttajille ja työnantajille koulutuksen suunnittelua ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten.
Avainsanat: näyttötutkinto, valmistava koulutus, taidot, kvalifikaatiot, ammattitaito, pätevyys, ammattitaitokäsitys, pätevyyskäsitys, pätevyystaso, Pätevyystasomittari