PK-yrityksen osingonjaon suunnittelu maksajan ja saajan verotuksessa.
RAATIKAINEN, TIINA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
RAATIKAINEN, TIINA
2003
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2003-03-04Sisällysluettelo
SISÄLLYS 3 LYHENTEET 5 1. JOHDANTO 6 1.1. Osinkotulon verotus 6 1.2. Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet 7 1.3. Tutkimuksen rajaukset 8 2. NETTOVARALLISUUDEN LASKEMINEN 10 2.1. Matemaattisen arvon laskeminen 10 2.2. Nettovarallisuuden laskentaan vaikuttavat erät 10 2.3. Tase-erien arvostaminen 12 2.3.1. Pääsääntö 12 2.3.2. Kiinteistöt, rakennukset ja arvopaperit 12 2.3.3. Muu varallisuus 13 2.3.4. Velkojen arvostaminen 13 2.4. Osakaskohtaiset oikaisut 14 2.4.1. Ketä osakaskohtaiset oikaisut koskevat? 14 2.4.2. Yrittäjäosakkaan tai perheen käytössä ollut asunto 15 2.4.3. Osakaslaina 15 2.4.4. Osakkeiden hankintavelka 16 3. OSINGONJAKO JAKAJAN VEROTUKSESSA 17 3.1. Verotuksen yleisperiaatteet 17 3.2. Veroylijäämät ja täydennysvero 18 3.2.1. Veroylijäämät 18 3.2.2. Täydennysvero 19 3.2.3. Veroylijäämien säilyminen 20 4. OSINGONJAKO SAAJAN VEROTUKSESSA 23 4.1. Verotuksen yleisperiaatteet 23 4.2. Tilikauden päättymisajankohdan vaikutus ja osingon verovuosi 24 4.3. Samana verovuonna useita osingonmaksuja 25 4.4. Osingonmaksuun liittyviä erityistilanteita 26 4.4.1. Osinko muuna kuin rahana 26 4.4.2. Osingon pääomatulo-osuus osakkeiden kauppavuonna 26 4.4.3. Osingonjako erilajisille osakkeille 27 4.4.4. Oikea osingonsaaja ja sijaisosinko 27 5. VEROSUUNNITTELU PÄÄOMATULON LISÄÄMISEKSI 29 5.1. Verosuunnittelun lähtökohdat 29 5.2. Tilinpäätöksen suunnittelu 30 5.2.1. Tuloksen näyttäminen 30 5.2.2. Nettovarallisuuden kasvattaminen 30 5.2.3. Tilikauden muutokset 32 5.3. Muu pääomatulo osakeyhtiöstä 33 6. OSINGONJAON VEROSUUNNITTELU KOHDEYRITYKSESSÄ 36 6.1. Kohdeyritys 36 6.1.1. Yritysesittely 36 6.1.2. Yhtiön voitonjakopolitiikka 37 6.2. Osakkaiden esittely ja osakaskohtaiset oikaisut 38 6.3. Kohdeyrityksen ja osakkaiden verolaskelmat 40 6.3.1. Kohdeyrityksen nettovarallisuus 31.12.2001 ja pääomatulona verotettavan osingon määrä 40 6.3.2. Yhtiön verotustilanne osingonjaon kannalta 43 6.3.3. Vertailtavien vaihtoehtojen vaikutukset osakkaiden verotuksessa 44 6.3.4. Vertailtavien vaihtoehtojen kustannukset yhtiölle 52 6.3.5. Tulosten analysointi 54 6.4. Kohdeyrityksen verosuunnittelun mahdollisuuksia pääomatulojen lisäämiseksi 56 7. YHTEENVETO 59 LIITTEET 62 LÄHTEET
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään osingonjaon verotusta sekä maksajan että saajan verotuksessa sekä lasketaan kustannukset maksajalle. Osingonmaksuvuosi on vuosi 2002. Tutkielmassa tarkastellaan osingonmaksua vain pienen ja keskisuuren yrityksen näkökannalta.
Tutkielma perustuu kohdeyrityksen toimeksiantoon. Toimeksiannossa pyydettiin selvittämään pääomatulona verotettavan osingon lisäksi maksettavan osingon verotusta ja kustannuksia käyttäen vertailupohjana vastaavan suuruisen palkan maksua. Ongelmaa on tarkasteltu vertaamalla kolmea eri osingonmaksutilannetta toisiinsa ja laskemalla jokaisen veroseuraamukset sekä kustannukset maksajalle. Tutkielman alussa oleva teoriaosa käsittelee osingonmaksun verotusta laajemmin tarkoituksena toimia kohdeyrityksen ohjekirjana tulevina vuosina.
Tutkielman teoriaosa perustuu kirjalliseen lähdeaineistoon. Lähdeaineistona on käytetty liiketaloudellista ja juridista kirjallisuutta, aikakausjulkaisuja sekä verohallinnon tiedotteita ja julkaisuja. Lisäksi tutkimusmateriaalina on käytetty WSOY:n Yritystieto sarjan CD:tä.
Tutkielman perusteella ei kohdeyrityksen kannata maksaa osakkailleen lisäosinkoa pääomatulona verotettavan osingon lisäksi, koska kustannukset yhtiölle nousevat liian suuriksi. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että ansiotulona verotettavan osingon verorasite ei ole paljonkaan alhaisempi kuin vastaavan summan maksaminen palkkana, ja että maksajan kannalta on edullisempaa maksaa osakkaille palkkaa kuin osinkoa.
Tutkielma perustuu kohdeyrityksen toimeksiantoon. Toimeksiannossa pyydettiin selvittämään pääomatulona verotettavan osingon lisäksi maksettavan osingon verotusta ja kustannuksia käyttäen vertailupohjana vastaavan suuruisen palkan maksua. Ongelmaa on tarkasteltu vertaamalla kolmea eri osingonmaksutilannetta toisiinsa ja laskemalla jokaisen veroseuraamukset sekä kustannukset maksajalle. Tutkielman alussa oleva teoriaosa käsittelee osingonmaksun verotusta laajemmin tarkoituksena toimia kohdeyrityksen ohjekirjana tulevina vuosina.
Tutkielman teoriaosa perustuu kirjalliseen lähdeaineistoon. Lähdeaineistona on käytetty liiketaloudellista ja juridista kirjallisuutta, aikakausjulkaisuja sekä verohallinnon tiedotteita ja julkaisuja. Lisäksi tutkimusmateriaalina on käytetty WSOY:n Yritystieto sarjan CD:tä.
Tutkielman perusteella ei kohdeyrityksen kannata maksaa osakkailleen lisäosinkoa pääomatulona verotettavan osingon lisäksi, koska kustannukset yhtiölle nousevat liian suuriksi. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että ansiotulona verotettavan osingon verorasite ei ole paljonkaan alhaisempi kuin vastaavan summan maksaminen palkkana, ja että maksajan kannalta on edullisempaa maksaa osakkaille palkkaa kuin osinkoa.