Ammatillinen kehittyminen ja urakehitysmahdollisuudet yrityksen sisäisessä koulutuksessa.

Abstract

Tutkimuksen tehtävänä oli kartoittaa yrityksen valmennuksiin osallistuneiden näkökulmasta valmennusten mahdollisuutta vastata työmarkkinoiden vaatimuksiin niin sisäisillä kuin ulkoisillakin työmarkkinoilla. Tutkimuksella kartoitettiin valmennuksiin osallistuneiden käsityksiä alan muutoksesta ja sen mukanaan tuomista ammatillisen kehittymisen vaatimuksista. Samalla tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, minkälainen suhde valmennuksilla on työntekijän ammatilliseen kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Tutkimuksessa myös tarkasteltiin sitä, voidaanko valmennuksia käsitellä yhtenä työssä oppimisen muotona ja kuinka se mahdollisesti voidaan organisoida paremmin.

Tutkimuksen kohteena olivat Restel Business Schoolin vuoropäällikkö-, päällikkö- ja johdonvalmennukset. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla haastatellen kyseisiin valmennuksiin osallistuneita Restelin työntekijöitä. Työntekijät edustivat hotelli-, ravintola- ja myyntisektoria. Tutkimushaastatteluja suoritettiin yhteensä yhdeksän elo-syyskuussa 2002. Tutkimuksen viitekehyksenä on toiminut Ruohotien (2000) ammatillista kasvua ja urakehitystä kuvaava malli. Malli on ohjannut tutkimusongelmien, teemahaastattelurungon ja tutkimustulosten analyysiä. Oppimisen organisoimisen analysoinnissa on käytetty Jacobsin ja Jonesin (1995) strukturoidun työssä oppimisen ohjausmallia.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että työelämän ja hotelli- ja ravintola-alan muutokset aiheuttavat työntekijälle tarpeen ammatilliseen kehittymiseen. Ammatillisen kehittymisen yhteydessä uralla etenemisen mahdollisuudet tulevat ajankohtaisiksi. Yrityksen sisäiset valmennukset antavat siihen hyvän mahdollisuuden vastaten sekä ammatillisen kehittymisen että urakehityksen vaatimuksiin. Samalla valmennukset ovat väylä kouluttautua omassa ammatissa ilman aiempaa pohjakoulutusta. Tältä pohjalta niiden merkitys yhtenä aikuiskoulutuksen tarjoajana on varteen otettava.

Valmennusten koettiin olevan osa työssä oppimista niiden tarjoamien etätehtävien kautta. Oppimista edistivät onnistuneet oppimiskokemukset, koko organisaation oppimista tukeva ilmapiiri, muiden opiskelijoiden ja oman esimiehen tuki sekä mahdollisuus osallistua opittavaan asiaan liittyvään työhön omalla työpaikalla. Oppimisen organisoinnin kannalta huomiota tulisikin kiinnittää valmentajan ja valmennettavan suhteeseen niin, että se mahdollistaisi oppimiseen liittyvän reflektion. Hyvin organisoitu työssä oppiminen edistää ammatillista kehittymistä ja uralla etenemistä.

Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä olivat: ura, urakehitys, ammatillinen kehittyminen.