Epäajanmukaista kapinaa? Skinheadien selontekoja ja ongelmien määrittelyjä
KARLSSON, TOMMY (2003)
KARLSSON, TOMMY
2003
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-02-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11552
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11552
Tiivistelmä
______________________________________________________________________
Tämän pro gradu tutkielman aiheena ovat skinheadit, ja tarkoituksenani on tarkastella sitä, minkälaisia asioita skinit itse tuovat puheessaan esiin ongelmallisina ja millaisia selontekoja näihin ongelmallisiin asioihin tarjotaan sekä sitä, millaisten arkipäiväisten uskomusten tai taustalogiikan varaan nämä selonteot rakentuvat. Ongelmalliseksi asian voi luonnehtia kyseinen haastateltava itse tai ympäröivä yhteiskunta.
Tutkimusmenetelmänä gradussani olen käyttänyt selontekotutkimusta. Nojaan pääasiallisesti Richard Buttnyn tapaan tehdä selontekotutkimusta, mutta myös klassisella Scottin sekä Lymanin selontekotutkimuksella on osansa gradussani. Aineistonani on yksilöittäin tehdyt kahdeksan skinheadin teemahaastattelut.
Haastatteluissa ongelmallisina asioina esitetyt olivat samankaltaisia asioita, joiden parissa skinit ovat historiansa alusta asti joutuneet kamppailemaan. Ongelmalliset asiat olivat paljolti asioita, joita skinheadeihin usein stereotyyppisesti liitetään, kuten väkivaltaisuuden, rasistisuuden ja muiden negatiivisten asioiden leimat. Myös muiden ihmisten sekä mm. median tapa kohdella skinejä nousi jatkuvasti esiin. Haastateltavien selonteot ongelmallisiksi koettuihin asioihin nojasivat monesti suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpiin ja perinteisimpiin aineksiin, eli vaikka skinheadit ovat tavallaan eräänlainen marginaalissa oleva ryhmä, niin toisaalta he selonteoissaan sekä sen taustalla olevissa uskomuksissa sekä taustalogiikassa myös integroivat itseään ja toimintaansa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Loppujen lopuksi skinheadien aate on hyvin hajanainen Suomessa kuten muuallakin Euroopassa ja maailmalla, ja skinit tavallaan edustavat eräänlaista reaktiota modernin ajan loppumiselle tukeutumalla esimerkiksi suomalaisten kaikkein traditionaalisimpiin arvoihin.
Nykyistä postmodernia aikaa leimaa toisaalta eräänlainen selkeyden puute, päämäärättömyys, ja jatkuva muutos mutta myös uusien mahdollisuuksien ja uutta luovien valintojen kirjava kenttä. Skinit eivät vielä toistaiseksi ole kyenneet muuttumaan ja mukautumaan tähän uuteen erilaiseen aikaan, vaan päinvastoin he pitävät entistä tiukemmin kiinni menneestä ajasta. Myös muiden ihmisten tulisi kyetä tarkastelemaan skinejä aiempaa objektiivisemmassa valossa ja jättää stereotypioiden varassa liikkuvaa skinien tarkastelua vähemmälle. Moderni vanha aika siis elää vielä ainakin skinheadien mutta myös kaikkien niiden tavallistenkin ihmisten keskuudessa, jotka eivät suostu muuttamaan käsityksiään paremmin todellisuutta vastaaviksi.
Tämän pro gradu tutkielman aiheena ovat skinheadit, ja tarkoituksenani on tarkastella sitä, minkälaisia asioita skinit itse tuovat puheessaan esiin ongelmallisina ja millaisia selontekoja näihin ongelmallisiin asioihin tarjotaan sekä sitä, millaisten arkipäiväisten uskomusten tai taustalogiikan varaan nämä selonteot rakentuvat. Ongelmalliseksi asian voi luonnehtia kyseinen haastateltava itse tai ympäröivä yhteiskunta.
Tutkimusmenetelmänä gradussani olen käyttänyt selontekotutkimusta. Nojaan pääasiallisesti Richard Buttnyn tapaan tehdä selontekotutkimusta, mutta myös klassisella Scottin sekä Lymanin selontekotutkimuksella on osansa gradussani. Aineistonani on yksilöittäin tehdyt kahdeksan skinheadin teemahaastattelut.
Haastatteluissa ongelmallisina asioina esitetyt olivat samankaltaisia asioita, joiden parissa skinit ovat historiansa alusta asti joutuneet kamppailemaan. Ongelmalliset asiat olivat paljolti asioita, joita skinheadeihin usein stereotyyppisesti liitetään, kuten väkivaltaisuuden, rasistisuuden ja muiden negatiivisten asioiden leimat. Myös muiden ihmisten sekä mm. median tapa kohdella skinejä nousi jatkuvasti esiin. Haastateltavien selonteot ongelmallisiksi koettuihin asioihin nojasivat monesti suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpiin ja perinteisimpiin aineksiin, eli vaikka skinheadit ovat tavallaan eräänlainen marginaalissa oleva ryhmä, niin toisaalta he selonteoissaan sekä sen taustalla olevissa uskomuksissa sekä taustalogiikassa myös integroivat itseään ja toimintaansa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Loppujen lopuksi skinheadien aate on hyvin hajanainen Suomessa kuten muuallakin Euroopassa ja maailmalla, ja skinit tavallaan edustavat eräänlaista reaktiota modernin ajan loppumiselle tukeutumalla esimerkiksi suomalaisten kaikkein traditionaalisimpiin arvoihin.
Nykyistä postmodernia aikaa leimaa toisaalta eräänlainen selkeyden puute, päämäärättömyys, ja jatkuva muutos mutta myös uusien mahdollisuuksien ja uutta luovien valintojen kirjava kenttä. Skinit eivät vielä toistaiseksi ole kyenneet muuttumaan ja mukautumaan tähän uuteen erilaiseen aikaan, vaan päinvastoin he pitävät entistä tiukemmin kiinni menneestä ajasta. Myös muiden ihmisten tulisi kyetä tarkastelemaan skinejä aiempaa objektiivisemmassa valossa ja jättää stereotypioiden varassa liikkuvaa skinien tarkastelua vähemmälle. Moderni vanha aika siis elää vielä ainakin skinheadien mutta myös kaikkien niiden tavallistenkin ihmisten keskuudessa, jotka eivät suostu muuttamaan käsityksiään paremmin todellisuutta vastaaviksi.