Mobiililaitteiden hyödyntäminen Hervannan kotihoidossa.
PELTOLA, ANTTI (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PELTOLA, ANTTI
2003
Kunnallistalous - Local Public Economics
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2003-01-29Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee kuntien kotihoidon palvelua tilanteessa, jossa väestön ikääntymisen myötä ollaan suurien haasteiden edessä. Kuntien käytettävissä olevat rajalliset resurssit johtavat avohoidon muotojen ja teknologian hyödyntämisen lisääntymiseen.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mobiililaitteiden hyödyntämismahdollisuuksia Hervannan kotihoidon prosesseissa ja tehdä päätelmiä siitä, onko mobiililaitteiden käytöllä tuloksellisuutta edistäviä vaikutuksia. Tämä edellytti valittujen prosessien nykytilojen ja mobiilitoiminteisten tavoitetilojen mallintamista sekä kuukauden mittaista pilottia, jossa Hervannan kotihoidon työntekijät hyödynsivät mobiililaitetta jokapäiväisessä työssään mm. asiakaskäyntien kirjaamiseen, kirjausten seuraamiseen sekä keskinäiseen viestintään ja tiedottamiseen. Päätelmien teon tukena hyödynnettiin kotihoidon työntekijöille suunnattua kyselyä sekä kotihoidon tiimin vetäjien ja palveluesimiehen haastatteluja. Tutkimuksen tavoitteena oli myös mobiililaitteiden hyödyntämistä hidastavien ja vaikeuttavien tekijöiden kartoittaminen yleisellä tasolla. Tämä toteutettiin kyselyn avulla, jonka kohderyhmänä oli kotihoidon ja sen mobiiliteknologian kehittämisessä mukana olevia osapuolia yksityisistä yrit!
yksistä kuntiin, kuntayhtymiin ja valtion laitoksiin.
Teoreettiselta perustaltaan tutkimus nojaa talousteorian tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen, jonka käsitteellistä ongelmallisuutta ja luokittelua tarkasteltiin pääosin julkisen palvelu- ja liiketoiminnan näkökulmasta.
Tutkimuksesta on nähtävissä, että Hervannan kotihoidon kohdalla mobiililaitteiden käytöllä oli tuloksellisuutta edistäviä vaikutuksia työntekijöiden kokeman työtyytyväisyyden, tiimihengen ja keskinäisen tiedonkulun paranemisen myötä. Mobiililaitteiden käytön uskottiin myös helpottavan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Mobiililaitteiden hyödyntämistä hidastavina ja vaikeuttavina tekijöinä nousi esiin mm. kuntien taloudellisten resurssien niukkuus, nykyisten tietojärjestelmien hajanaisuus sekä yhteisten teknologisten standardien ja alueellisen yhteistyön puute. Keskeisenä mobiililaitteiden hyödyntämistä edistävänä tekijänä korostui yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kesken yhteisen katto-organisaation avulla, joka vastaisi työnjaosta katsomalla mobiiliteknologiaa ja kotihoitoa kokonaisuutena, antaen kunnille, kuntayhtymille ja yrityksille ohjeistusta mm. rajapintojen ja standardien kehityksen suhteen. Tällä tavoin synergiaetujen saavuttaminen voisi olla mahdollista kotihoidon kehittämisessä.
Avainsanat: kotihoito, mobiililaite, tuloksellisuus
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mobiililaitteiden hyödyntämismahdollisuuksia Hervannan kotihoidon prosesseissa ja tehdä päätelmiä siitä, onko mobiililaitteiden käytöllä tuloksellisuutta edistäviä vaikutuksia. Tämä edellytti valittujen prosessien nykytilojen ja mobiilitoiminteisten tavoitetilojen mallintamista sekä kuukauden mittaista pilottia, jossa Hervannan kotihoidon työntekijät hyödynsivät mobiililaitetta jokapäiväisessä työssään mm. asiakaskäyntien kirjaamiseen, kirjausten seuraamiseen sekä keskinäiseen viestintään ja tiedottamiseen. Päätelmien teon tukena hyödynnettiin kotihoidon työntekijöille suunnattua kyselyä sekä kotihoidon tiimin vetäjien ja palveluesimiehen haastatteluja. Tutkimuksen tavoitteena oli myös mobiililaitteiden hyödyntämistä hidastavien ja vaikeuttavien tekijöiden kartoittaminen yleisellä tasolla. Tämä toteutettiin kyselyn avulla, jonka kohderyhmänä oli kotihoidon ja sen mobiiliteknologian kehittämisessä mukana olevia osapuolia yksityisistä yrit!
yksistä kuntiin, kuntayhtymiin ja valtion laitoksiin.
Teoreettiselta perustaltaan tutkimus nojaa talousteorian tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen, jonka käsitteellistä ongelmallisuutta ja luokittelua tarkasteltiin pääosin julkisen palvelu- ja liiketoiminnan näkökulmasta.
Tutkimuksesta on nähtävissä, että Hervannan kotihoidon kohdalla mobiililaitteiden käytöllä oli tuloksellisuutta edistäviä vaikutuksia työntekijöiden kokeman työtyytyväisyyden, tiimihengen ja keskinäisen tiedonkulun paranemisen myötä. Mobiililaitteiden käytön uskottiin myös helpottavan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Mobiililaitteiden hyödyntämistä hidastavina ja vaikeuttavina tekijöinä nousi esiin mm. kuntien taloudellisten resurssien niukkuus, nykyisten tietojärjestelmien hajanaisuus sekä yhteisten teknologisten standardien ja alueellisen yhteistyön puute. Keskeisenä mobiililaitteiden hyödyntämistä edistävänä tekijänä korostui yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kesken yhteisen katto-organisaation avulla, joka vastaisi työnjaosta katsomalla mobiiliteknologiaa ja kotihoitoa kokonaisuutena, antaen kunnille, kuntayhtymille ja yrityksille ohjeistusta mm. rajapintojen ja standardien kehityksen suhteen. Tällä tavoin synergiaetujen saavuttaminen voisi olla mahdollista kotihoidon kehittämisessä.
Avainsanat: kotihoito, mobiililaite, tuloksellisuus