Sähköpostin ja internetin käytön valvonta työelämässä.
OKSANEN, TUOMAS (2003)
OKSANEN, TUOMAS
2003
Julkisoikeus - Public Law
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-02-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11545
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11545
Tiivistelmä
Työelämässä tapahtuvassa sähköpostin ja internetin käytön valvonnassa asettuvat ristiriitaan työntekijän oikeus yksityisyyden suojaan sekä työnantajan työn johto- ja valvontaoikeus. Työntekijä haluaa käyttää työpaikan uusia viestintävälineitä vapaasti, samalla kun työnantajan intresseissä saattavat olla esimerkiksi työajan valvonta, riittävän tietoturvan ylläpito sekä työntekijän poissaolosta johtuva tarve saada lukea työntekijälle saapuvia sähköpostiviestejä.
Tutkielman ensisijaisena tavoitteena onkin tuoda esille se oikeuksien ristiriita, joka on työnantajan ja työntekijän välillä tietoverkon käytössä ja sen mahdollisessa valvonnassa. Tutkielmassa selvitetään, miten laaja on työntekijälle lainsäädännöllä turvattu suoja esteettömään ja omana tietona pysyvään kommunikaatioon. Vastakkaisesti käydään läpi työnantajan oikeuksia työtä johtavana ja käskyjä antavana oikeussubjektina, jonka kanssa työntekijä on tehnyt sopimuksen työn tekemisestä. Tutkielman toisena tarkoituksena on hahmotella lailla turvattujen oikeuksien vastakkainasettelua tilanteissa, joissa työnantajan työn johto-oikeus ja työntekijän yksityisyyden suoja asettuvat ristiriitaan keskenään. Tavoitteena on etsiä niitä menettelytapoja, joita noudattamalla tietoverkon käytön valvonta voitaisiin työyhteisön sisällä hoitaa ilman, että työntekijän yksityisyyden suojaa tarvitsisi tarpeettomasti vaarantaa.
Tietoverkon käytön valvonnan käyttöönotosta ja siinä käytettävistä menetelmistä päättäminen on vuonna 2001 voimaan tulleen työelämän tietosuojalain mukaan järjestettävä yhteistoimintamenettelyn avulla. Valvonnassa käytetyillä toimenpiteillä ei saa lain mukaan vaarantaa työntekijälle kuuluvaa luottamuksellisen viestin salaisuutta. Tietoverkon valvonnasta voidaan myös jo ennen työnteon aloittamista sopia työsopimuksella. Työsopimuksen ehdoilla voidaan poistaa työnantajan valvontatoimien rikosoikeudellinen oikeudettomuus tai lähtökohtainen perustuslainvastaisuus, jos työntekijä on niissä antanut työnantajalle oikeuden tietoverkon tekniseen valvontaan. Vaikka työntekijä olisikin antanut suostumuksen tietoverkon käytön valvontaa tai tehnyt siitä työnantajan kanssa sopimuksen, menettely ei anna työnantajalle kaiken kattavaa valvontaoikeutta työntekijän sähköpostin tai internetin käytön suhteen.
Työntekovälineet, eli tässä tapauksessa tietokoneet niihin liitettyine lisälaitteineen, ovat työnantajan omaisuutta, joiden hyödyntämisestä työtehtävissä voi työnantaja itse päättää ja määrätä oman työn johto- ja valvontaoikeutensa nojalla. Työnantaja voi siis oma-aloitteisesti päättää, ettei työntekijä saa käyttää tietoverkkoa muuhun tarkoitukseen kuin normaalissa työnteossa tapahtuvaan viestintään. Direktio-oikeus ei kuitenkaan ulotu työntekijän yksityiseen viestintään, joten työnantaja ei voi pelkän direktio-oikeutensa nojalla antaa käskyä, että kaikki sähköpostiviestintä tai internetin käyttäminen kuuluu hänen valvontavaltansa alle. Tämä rikkoisi sekä perustuslain että rikoslain työntekijälle turvaamaa suojaa luottamukselliseen viestintään.
Tutkielman ensisijaisena tavoitteena onkin tuoda esille se oikeuksien ristiriita, joka on työnantajan ja työntekijän välillä tietoverkon käytössä ja sen mahdollisessa valvonnassa. Tutkielmassa selvitetään, miten laaja on työntekijälle lainsäädännöllä turvattu suoja esteettömään ja omana tietona pysyvään kommunikaatioon. Vastakkaisesti käydään läpi työnantajan oikeuksia työtä johtavana ja käskyjä antavana oikeussubjektina, jonka kanssa työntekijä on tehnyt sopimuksen työn tekemisestä. Tutkielman toisena tarkoituksena on hahmotella lailla turvattujen oikeuksien vastakkainasettelua tilanteissa, joissa työnantajan työn johto-oikeus ja työntekijän yksityisyyden suoja asettuvat ristiriitaan keskenään. Tavoitteena on etsiä niitä menettelytapoja, joita noudattamalla tietoverkon käytön valvonta voitaisiin työyhteisön sisällä hoitaa ilman, että työntekijän yksityisyyden suojaa tarvitsisi tarpeettomasti vaarantaa.
Tietoverkon käytön valvonnan käyttöönotosta ja siinä käytettävistä menetelmistä päättäminen on vuonna 2001 voimaan tulleen työelämän tietosuojalain mukaan järjestettävä yhteistoimintamenettelyn avulla. Valvonnassa käytetyillä toimenpiteillä ei saa lain mukaan vaarantaa työntekijälle kuuluvaa luottamuksellisen viestin salaisuutta. Tietoverkon valvonnasta voidaan myös jo ennen työnteon aloittamista sopia työsopimuksella. Työsopimuksen ehdoilla voidaan poistaa työnantajan valvontatoimien rikosoikeudellinen oikeudettomuus tai lähtökohtainen perustuslainvastaisuus, jos työntekijä on niissä antanut työnantajalle oikeuden tietoverkon tekniseen valvontaan. Vaikka työntekijä olisikin antanut suostumuksen tietoverkon käytön valvontaa tai tehnyt siitä työnantajan kanssa sopimuksen, menettely ei anna työnantajalle kaiken kattavaa valvontaoikeutta työntekijän sähköpostin tai internetin käytön suhteen.
Työntekovälineet, eli tässä tapauksessa tietokoneet niihin liitettyine lisälaitteineen, ovat työnantajan omaisuutta, joiden hyödyntämisestä työtehtävissä voi työnantaja itse päättää ja määrätä oman työn johto- ja valvontaoikeutensa nojalla. Työnantaja voi siis oma-aloitteisesti päättää, ettei työntekijä saa käyttää tietoverkkoa muuhun tarkoitukseen kuin normaalissa työnteossa tapahtuvaan viestintään. Direktio-oikeus ei kuitenkaan ulotu työntekijän yksityiseen viestintään, joten työnantaja ei voi pelkän direktio-oikeutensa nojalla antaa käskyä, että kaikki sähköpostiviestintä tai internetin käyttäminen kuuluu hänen valvontavaltansa alle. Tämä rikkoisi sekä perustuslain että rikoslain työntekijälle turvaamaa suojaa luottamukselliseen viestintään.