EY:n syrjintäkielto ja Suomen välitöntä verotusta koskeva lainsäädäntö luonnollisen henkilön näkökulmasta.
KÄRKKÄINEN, IRMA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KÄRKKÄINEN, IRMA
2003
Vero-oikeus - Tax Law
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2003-02-21Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään syrjintäkieltoa yleisenä periaatteena ja EY:n syrjintäkieltoartiklojen valossa yhteisön oikeuden kanssa mahdollisesti ristiriidassa olevia suomalaisia verosäännöksiä. Tutkimuksen kohteena ovat luonnollisen henkilön (palkansaaja tai eläkeläinen) ansiotulojen verottamiseen liittyvät kysymykset.
Syrjintäkiellon kannalta arveluttavia ja tulkinnanvaraisia määräyksiä saattaa sisältyä EY:n tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa tarkasteltuna useisiin rajoitetusti verovelvollisen verotusta koskeviin säännöksiin, mutta myös yleisesti verovelvollisen verotus voi olla syrjivää.
Verotettavan tulon laskemista koskevat säännökset poikkeavat toisistaan, sillä rajoitetusti verovelvollisen työhön liittyviä kustannusten korvauksia ja tulonhankkimiskuluja käsitellään eri tavalla kuin yleisesti verovelvollisella. Myös ansiotuloista tehtäviä vähennyksiä koskeva järjestelmä asettaa eriarvoiseen asemaan osan vuotta Suomessa asuneet henkilöt. Tarkastelun kohteena ovat sellaiset verovähennykset, jotka edellyttävät koko vuoden tai melkein koko vuoden asumista Suomessa, kuten perusvähennys, eläketulovähennys, invalidivähennys ja opiskelijavähennys. Verovelvollisen statuksella on vaikutusta myöskin vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen vähennyskelpoisuuteen.
Rajoitetusti verovelvollisen verotusta koskevat ongelmat ovat samanlaisia kaikissa yhteisön jäsenmaissa. Useissa tapauksissa vain osan vuotta maassa asunut ja työskennellyt rajoitetusti verovelvollinen henkilö joutuu ankaramman verotuksen kohteeksi kuin yleisesti verovelvollinen. Myös lähdeverotuksen korkeaa tasoa (35 %) voidaan pitää syrjivänä etenkin silloin, kun kyse on pienituloisesta verovelvollisesta.
Eläketulon verottamiseen saattaa sisältyä syrjiviä piirteitä. Maasta muuttavan tai maahan muuttavan eläkeläisen tulojen verottamiseen liittyy EY-oikeudellinen riski, koska julkisoikeudellisia ja yksityisiä eläkkeitä kohdellaan eri tavalla eri jäsenvaltioissa. Tähän ongelmayhteyteen kuuluu myös sairausvakuutusmaksujen periminen verovelvolliselta. Yleisesti verovelvolliseen kohdistuvan syrjinnän osalta on otettu esille ulkomaille maksetun eläkevakuutusmaksun vähennyskelvottomuus, jonka EY:n tuomioistuin on tuominnut Suomea koskevassa ratkaisussaan C-136/00 Danner.
Kaikkea erilaista kohtelua verotuksessa ei voida kuitenkaan pitää syrjintänä. Yhteisön tuomioistuimen käytännön mukaan ja riittävien kriteerien täyttyessä erilainen kohtelu on joissakin tapauksissa ollut hyväksyttyä. EY-oikeuden syrjintäkiellolla tulee todennäköisesti olemaan Suomessa entistä enemmän merkitystä tulevaisuudessa kansainvälistymisen lisääntyessä ja etenkin EU:n tulevan laajentumisen myötä.
Syrjintäkiellon kannalta arveluttavia ja tulkinnanvaraisia määräyksiä saattaa sisältyä EY:n tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa tarkasteltuna useisiin rajoitetusti verovelvollisen verotusta koskeviin säännöksiin, mutta myös yleisesti verovelvollisen verotus voi olla syrjivää.
Verotettavan tulon laskemista koskevat säännökset poikkeavat toisistaan, sillä rajoitetusti verovelvollisen työhön liittyviä kustannusten korvauksia ja tulonhankkimiskuluja käsitellään eri tavalla kuin yleisesti verovelvollisella. Myös ansiotuloista tehtäviä vähennyksiä koskeva järjestelmä asettaa eriarvoiseen asemaan osan vuotta Suomessa asuneet henkilöt. Tarkastelun kohteena ovat sellaiset verovähennykset, jotka edellyttävät koko vuoden tai melkein koko vuoden asumista Suomessa, kuten perusvähennys, eläketulovähennys, invalidivähennys ja opiskelijavähennys. Verovelvollisen statuksella on vaikutusta myöskin vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen vähennyskelpoisuuteen.
Rajoitetusti verovelvollisen verotusta koskevat ongelmat ovat samanlaisia kaikissa yhteisön jäsenmaissa. Useissa tapauksissa vain osan vuotta maassa asunut ja työskennellyt rajoitetusti verovelvollinen henkilö joutuu ankaramman verotuksen kohteeksi kuin yleisesti verovelvollinen. Myös lähdeverotuksen korkeaa tasoa (35 %) voidaan pitää syrjivänä etenkin silloin, kun kyse on pienituloisesta verovelvollisesta.
Eläketulon verottamiseen saattaa sisältyä syrjiviä piirteitä. Maasta muuttavan tai maahan muuttavan eläkeläisen tulojen verottamiseen liittyy EY-oikeudellinen riski, koska julkisoikeudellisia ja yksityisiä eläkkeitä kohdellaan eri tavalla eri jäsenvaltioissa. Tähän ongelmayhteyteen kuuluu myös sairausvakuutusmaksujen periminen verovelvolliselta. Yleisesti verovelvolliseen kohdistuvan syrjinnän osalta on otettu esille ulkomaille maksetun eläkevakuutusmaksun vähennyskelvottomuus, jonka EY:n tuomioistuin on tuominnut Suomea koskevassa ratkaisussaan C-136/00 Danner.
Kaikkea erilaista kohtelua verotuksessa ei voida kuitenkaan pitää syrjintänä. Yhteisön tuomioistuimen käytännön mukaan ja riittävien kriteerien täyttyessä erilainen kohtelu on joissakin tapauksissa ollut hyväksyttyä. EY-oikeuden syrjintäkiellolla tulee todennäköisesti olemaan Suomessa entistä enemmän merkitystä tulevaisuudessa kansainvälistymisen lisääntyessä ja etenkin EU:n tulevan laajentumisen myötä.