Oppikirjojen toiset: Tutkielma peruskoulun oppikirjojen tavasta kuvata ulkomaalaisuutta.
TOLONEN, ANTTI (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
TOLONEN, ANTTI
2003
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2003-01-29Sisällysluettelo
SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto ……………………………………………..…………………….….1 1.1 Kysymyksenasettelu ………………………………..………………….…1 1.2 Tutkielman kulku …………………………………..………………….….3 1.3 Miksi tutkia oppikirjoja? Oppikirjojen yhteiskunnallinen relevanssi........3 1.4 Oppikirjan erityispiirteitä ……………………………………………...…5 1.4.1 Oppikirjan luonnollistunut asema …………………………………5 1.4.2 Oppikirja kollektiivisena tekstinä ……………………………...….6 1.5 Kuinka oppikirjoja on tutkittu? ……………………………………………8 2 Teoreettis-metodologisia lähtökohtia ……………………………………...…10 2.1 Konstruktivismi ………………………………………………………..…10 2.2 Mikä on diskurssi? ……………………………………………………… 12 2.3 Kuinka tulkita oppikirjan kuvitusta? …………………………………..…14 2.3.1 Realismi kuvan todellisuusilluusio ………………………….….15 2.3.2 Kuva ja sana ……………………………………………………....17 2.3.3 Valokuva ja piirros ………………………………………………..20 3 Tutkimusaineisto ja analyysimenetelmät …………………………………...…21 3.1 Aineiston rajaukset ……………………………………………………......21 3.2 Analyysimenetelmät ………………………………………………………22 3.2.1 Kolmijakoinen analyysimalli ……………………………………..24 3.3 Analyysin kulku …………………………………………………………..25 4 Analyysi …………………………………………...............………26 4.1 Normaali Eurooppa …………………………………………………….…27 4.1.1 Uhkaava, veltto Venäjä …………………………………………....28 4.1.2 Iso-Britannia rationaalinen Länsi ………………………………. .33 4.1.3 Viinin ja teknologian Ranska ………………...….…………...……37 4.1.4 Vanha ja suuri Saksa ……………………..……….………...… .…39 4.2 Miksi vain Venäjällä on ympäristöongelmia? …..………….……………..41 4.3 Afrikka ………………………………………..……………………….….45 4.3.1 Ensin normalisoidaan Eurooppa ……..………………………….….45 4.3.2 Agraari Afrikka …………………..……………………………….…49 4.3.3 Vaarallinen Afrikka ……………..…………………………….……..53 4.3.4 Passiiviset Toiset ……………………………………………………54 4.3.5 Erilainen Egypti ……………………………………………………..57 4.3.6 Ihanteena Eurooppa ………………………………………………….59 4.3.7 Vaarallinen ja viekoitteleva Luonto ………………………………….60 4.3.8 Kurja Afrikka …………………………………………………………63 5 Yhteenvetoa kuinka oppikirjojen Toiseus tuotetaan? …………...……………66 5.1 Kuvituksen erilaiset ehdot ……………………………………………….….67 5.2 Modernisaatio ja polarisoitunut epäsymmetria ……………………………..69 5.3 Normatiivinen Länsi ……………………………………………………...…70 5.4 Toiset subjektipositiot ………………………………………………………71 6 Lopuksi ……………………………………………………................…72 6.1 Erot ja eronteot ………………………………………………………………72 6.2 Pohdintaa …………………………………………………………………….76 7 Lähdeluettelo …………………………………………………………………….79 8 Tutkimusaineisto ……………………………………………………………...…82
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on peruskoulun oppikirjojen tapa konstruoida ulkomaalaisuutta. Aineistoksi on valittu Otavan viidennen vuosiasteen ympäristötiedon, äidinkielen ja historian oppikirjojen uusimmat painokset sekä Koululaisen Maailmantieto kirja. Tutkielman teoreettinen perusvire on konstruktivistinen ja käytetty metodologinen viitekehys teksti- ja kuva-analyyttinen. Tutkielmassa hyödynnetään Norman Fairclough’n kolmijakoista analyysimallia, jonka mukaisesti aineistoa eritellään kolmelta eri kannalta:
1) Miten maailma, sen suhteet ja tapahtumat representoidaan? Minkälaisia kulttuurisia arvoja teksti esittää hyväksyttävänä, toivottuna, itsestäänselvänä tai sitten ei-toivuttuna? Minkälaisin sanavalinnoin kirjan todellisuus konstruoidaan?
2) Minkälaisia identiteettejä on annettu niille, jotka esiintyvät tarinassa (toimijat, yleisöt ja ”kolmannet osapuolet”, joihin viitataan)? Missä ja millaisissa yhteyksissä tarinan toimijat esiintyvät? Ketä tarinassa tai tekstissä ei esiinny?
3) Mitä suhteita osallistujien välille on rakennettu? Millaisia ovat ne suhteet ja keskinäiset roolit, joita tekstin toimijoiden ja osallistujien välille on muodostettu?
Tätä metodia sovelletaan niin kuvituksen kuin tekstinkin analyysiin.
Ulkomaalaisuus rakentuu Toiseudeksi, joka saa hahmonsa suhteessa Meihin sisä- ja ulkopuolelle sulkemisen kaksoismekanismin kautta. Toiseus on tutkielman aineiston perusteella jotain Länsi-Euroopan ulkopuolista, samalla kun Länsi-Eurooppa muodostuu normaaliksi keskiöksi. Varsinkin Afrikkaa käsiteltäessä Toiseus tuottuu Luonto-Kulttuuri erottelun kautta. Afrikka asemoidaan edustamaan Luontoa, johon liittyy agraarisuuden, tehottomuuden, alikehittyneisyyden, kurjuuden, uhkan, vaarallisuuden ja taikauskoisuuden kaltaisia piirteitä. Vastaavasti Länsi-Eurooppa näyttäytyy aineistossa kehittyneenä Kultuurina, korkean teknologisen kehitysasteen, teollistumisen, kaupungistumisen, kulttuurin sekularisoitumisen ja rationaalisen tehokkuuden kautta. Muut konstruoituu Meidän kielteissävyisenä negaationa.
Meitä ja Muita kuvataan erilaisten teemojen ja ehtojen kautta, siten että Me olemme aina normaali keskusta ja Muut siihen verrattu poikkeava ja erilainen Toinen. Oppikirjoissa esiintyvät länsimaalaiset henkilöhahmot kuvataan useimmiten hillittyinä, rationaalisina ja aktiivisia toimijoina, samalla kun Muut asemoituvat passiivisiksi, kurjissa oloissa eläviksi, eurooppalaista elämäntapaa ihaileviksi tai tavoitteleviksi, hillittömiksi tai taikauskoisiksi Toisiksi.
Avainsanoja: diskurssianalyysi, kuva-analyysi, tekstianalyysi, oppikirjatutkimus, Toiseus, eronteko, konstruktivismi, kulttuurintutkimus
1) Miten maailma, sen suhteet ja tapahtumat representoidaan? Minkälaisia kulttuurisia arvoja teksti esittää hyväksyttävänä, toivottuna, itsestäänselvänä tai sitten ei-toivuttuna? Minkälaisin sanavalinnoin kirjan todellisuus konstruoidaan?
2) Minkälaisia identiteettejä on annettu niille, jotka esiintyvät tarinassa (toimijat, yleisöt ja ”kolmannet osapuolet”, joihin viitataan)? Missä ja millaisissa yhteyksissä tarinan toimijat esiintyvät? Ketä tarinassa tai tekstissä ei esiinny?
3) Mitä suhteita osallistujien välille on rakennettu? Millaisia ovat ne suhteet ja keskinäiset roolit, joita tekstin toimijoiden ja osallistujien välille on muodostettu?
Tätä metodia sovelletaan niin kuvituksen kuin tekstinkin analyysiin.
Ulkomaalaisuus rakentuu Toiseudeksi, joka saa hahmonsa suhteessa Meihin sisä- ja ulkopuolelle sulkemisen kaksoismekanismin kautta. Toiseus on tutkielman aineiston perusteella jotain Länsi-Euroopan ulkopuolista, samalla kun Länsi-Eurooppa muodostuu normaaliksi keskiöksi. Varsinkin Afrikkaa käsiteltäessä Toiseus tuottuu Luonto-Kulttuuri erottelun kautta. Afrikka asemoidaan edustamaan Luontoa, johon liittyy agraarisuuden, tehottomuuden, alikehittyneisyyden, kurjuuden, uhkan, vaarallisuuden ja taikauskoisuuden kaltaisia piirteitä. Vastaavasti Länsi-Eurooppa näyttäytyy aineistossa kehittyneenä Kultuurina, korkean teknologisen kehitysasteen, teollistumisen, kaupungistumisen, kulttuurin sekularisoitumisen ja rationaalisen tehokkuuden kautta. Muut konstruoituu Meidän kielteissävyisenä negaationa.
Meitä ja Muita kuvataan erilaisten teemojen ja ehtojen kautta, siten että Me olemme aina normaali keskusta ja Muut siihen verrattu poikkeava ja erilainen Toinen. Oppikirjoissa esiintyvät länsimaalaiset henkilöhahmot kuvataan useimmiten hillittyinä, rationaalisina ja aktiivisia toimijoina, samalla kun Muut asemoituvat passiivisiksi, kurjissa oloissa eläviksi, eurooppalaista elämäntapaa ihaileviksi tai tavoitteleviksi, hillittömiksi tai taikauskoisiksi Toisiksi.
Avainsanoja: diskurssianalyysi, kuva-analyysi, tekstianalyysi, oppikirjatutkimus, Toiseus, eronteko, konstruktivismi, kulttuurintutkimus