Valtio-oppineiden työllistyminen. Opinnot, työkokemus ja järjestötoiminta valmiuksien antajina.
MIKKONEN, JANNE (2003)
2003
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2003-01-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11489
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-11489
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 2 2 AKATEEMINEN TYÖMARKKINOILLA 7 2.1. Valtio-oppineet työmarkkinoilla 7 2.2. Muita tutkimuksia akateemisten työmarkkinoista 12 3 TYÖELÄMÄN MUUTOS 16 3.1. Joustava työelämä 19 3.2. Palvelualat ja julkinen sektori 21 3.3. Akateeminen asiantuntijuus muuttuvassa työelämässä 24 3.3.1. Asiantuntijuuden kehittyminen 27 3.3.2. Informaali oppiminen ja hiljainen tieto 29 3.3.3. Asiantuntijuus professiona 30 3.4. Yhteenveto työelämän muutoksista 33 4 FENOMENOGRAFIA KÄSITYSTEN TUTKIMUKSENA 35 5 ELÄYTYMISMENETELMÄ 39 5.1. Eläytymismenetelmää soveltaen 42 5.2. Laadullisen aineiston analyysi 43 5.3. Aineiston haltuunotto ja tematisointi 45 5.4. Tyypittely 48 5.5. Laadullisen aineiston tulkinnan luotettavuus ja arvioitavuus 49 5.6. Laadullisen aineiston yleistettävyys 51 5.7. Aineiston määrä 52 6 AINEISTO JA ANALYYSI 54 6.1. Hakijat ja työpaikat 54 6.2. Aineiston analyysi 56 6.3. Opinnot, työkokemus ja järjestökokemus valmiuksien indikaattorina 58 6.3.1. Opinnot 58 6.3.2. Työkokemus 60 6.3.3. Järjestökokemus 62 6.4. Valintaperusteet kategorioina 63 6.4.1. Keskeistaidot ratkaisevina 63 6.4.2. Informaatioyhteiskunnan valmiudet ratkaisevina 68 6.4.3. Sosiaaliset ja persoonalliset valmiudet ratkaisevina 76 6.5. Yhteenveto analyysistä 78 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 81 LÄHDELUETTELO 84 LIITTEET 91
Tiivistelmä
Pro gradu tutkielma käsittelee työnantajien ja rekrytointiin osallistuneiden henkilöiden näkökulmasta valtio-opin pääaineopiskelijoiden työllistymistä. Tutkielmassa tutkitaan valmiuksia, joita nykyinen työelämä vaatii valtio-oppineilta ja millä tavoin tarvittavia valmiuksia voi hankkia. Työhön sisältyy katsaus valtio-oppineista tehtyihin työmarkkinatutkimuksiin.
Työn metodi pohjautuu eläytymismenetelmään. Aineisto on kerätty eri työpaikoista pyytämällä rekrytointiin osallistuneita henkilöitä kommentoimaan neljän erilaisen hakijan valmiuksia työhakemuksen ja ansioluettelon perusteella. Hakijoilla on ollut sama pääaine. Eroja hakijoilla on ollut sivuainevalinnoissa, työkokemuksessa, opiskelunopeudessa, opintoarvosanoissa ja järjestökokemuksessa.
Työn teoreettisena viitekehyksenä ovat toimineet työelämäntutkimus ja asiantuntijuustutkimus. Lopullinen teoreettinen tarkastelunäkökulma on kuitenkin luotu aineistolähtöisesti niiden teemojen perusteella jotka aineistosta nousivat esiin.
Valtio-opista valmistuneilta vaaditaan rekrytoinnissa monia valmiuksia, joita pelkät opinnot eivät tuota. Näitä ovat mm. tiimi- ja projektityövalmiudet, työprosessista riippumaton osaaminen, joustavuus, työyhteisön normien ja arvojen sisäistäminen, yhteistyötaidot ja kyky ylläpitää yhteyksiä. Tarvittavien valmiuksien hankkimisessa informaaleilla oppimisympäristöillä on tärkeä merkitys. Rekrytoijien käsityksen mukaan näitä taitoja ja valmiuksia pystyy hankkimaan erityisesti työkokemuksen ja järjestökokemuksen kautta. Tulokset tukevat niitä näkemyksiä, joita on yleisesti esitetty asiantuntijuuden kehittymisestä.
Työn metodi pohjautuu eläytymismenetelmään. Aineisto on kerätty eri työpaikoista pyytämällä rekrytointiin osallistuneita henkilöitä kommentoimaan neljän erilaisen hakijan valmiuksia työhakemuksen ja ansioluettelon perusteella. Hakijoilla on ollut sama pääaine. Eroja hakijoilla on ollut sivuainevalinnoissa, työkokemuksessa, opiskelunopeudessa, opintoarvosanoissa ja järjestökokemuksessa.
Työn teoreettisena viitekehyksenä ovat toimineet työelämäntutkimus ja asiantuntijuustutkimus. Lopullinen teoreettinen tarkastelunäkökulma on kuitenkin luotu aineistolähtöisesti niiden teemojen perusteella jotka aineistosta nousivat esiin.
Valtio-opista valmistuneilta vaaditaan rekrytoinnissa monia valmiuksia, joita pelkät opinnot eivät tuota. Näitä ovat mm. tiimi- ja projektityövalmiudet, työprosessista riippumaton osaaminen, joustavuus, työyhteisön normien ja arvojen sisäistäminen, yhteistyötaidot ja kyky ylläpitää yhteyksiä. Tarvittavien valmiuksien hankkimisessa informaaleilla oppimisympäristöillä on tärkeä merkitys. Rekrytoijien käsityksen mukaan näitä taitoja ja valmiuksia pystyy hankkimaan erityisesti työkokemuksen ja järjestökokemuksen kautta. Tulokset tukevat niitä näkemyksiä, joita on yleisesti esitetty asiantuntijuuden kehittymisestä.