Internet tuotetiedon lähteenä - laadullinen analyysi ikääntyneen kuluttajan näkökulmasta.
KUUSISTO, RAMI-PEKKA (2003)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KUUSISTO, RAMI-PEKKA
2003
Yrityksen taloustiede, markkinointi - Marketing
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2003-01-27Tiivistelmä
Asiasanat: Internet, tiedonetsintä, ikääntynyt kuluttaja
Pro Gradu tutkielmani aihepiirinä on kuluttajan ostopäätöstä edeltävä tiedonetsintä Internet-ympäristössä. Tarkemmin tutkimuksen aiheena on syventyä ymmärtämään kuinka ikääntyneet kuluttajat kokevat Internetin tuotetiedon lähteenä.
Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään kuluttajan ulkoista tiedonetsintää ja siihen liittyviä tutkimustuloksia, painottaen sitä tutkimustietoa joka on saatu tutkimalla ikääntyneitä kuluttajia. Lisäksi teoriaosassa määritellään kuluttajan ulkoiseen tiedonetsintään liittyvät keskeiset käsitteet ja tarkastellaan Internetiä tiedonlähteenä.
Tutkielman teoreettisena tarkastelukontekstina toimii kustannus-hyötyanalyysi (Cost-benefit- analysis), jossa kuluttajan kokemiin kustannuksiin luetaan rahamääräisten kustannusten lisäksi mm. psykologiset, fyysiset ja sosiaaliset tekijät. Kuluttajat tekevät valintoja eri tiedonlähteiden välillä näiden kustannusten perusteella. Oleellista tämän tutkimuksen kannalta ei ole niinkään Internetin tarjoamat todelliset hyödyt tai kustannukset, vaan pääpaino asettuu erityisesti ikääntyneen kuluttajan kokemiin kustannuksiin ja hyötyihin käytettäessä Internetiä tiedonlähteenä. Tämän avulla pyritään ymmärtämään sitä potentiaalia mitä Internetillä on ikääntyneelle kuluttajalle tiedonlähteenä.
Tutkimuksen empiriaosuus suoritettiin haastattelemalla 13 Internetistä tuotetietoa etsinyttä ikääntynyttä kuluttajaa. CIT-menetelmän avulla pyrittiin kuluttajien aikaisempien kokemuksien avulla selvittämään niitä tekijöitä, jotka vaikuttivat oleellisesti tiedonetsinnän onnistumiseen tai epäonnistumiseen.
Empiirisestä aineistosta nousi ikääntyneiden näkökulmasta selkeästi viisi kustannustyyppiä: matkustuskustannukset, rahamääräiset kustannukset, sosiaaliset kustannukset, riskikustannukset ja psykologiset kustannukset. Selkeinä hyötyinä nousi esille potentiaaliset kustannussäästöt. Selvimmin esiin nousivat aineistosta psykologiset kustannukset, jotka jaoteltiin edelleen seuraaviin neljään alaryhmään: navigoinnin vaikeus taitojen puute, tietotulva ja tekniikkaan liittyvät ongelmat.
Haastateltavat etsivät eniten tietoa sellaisista tuotteista, jotka ovat luokiteltavissa erilaisiin palveluihin liittyviksi tai puhtaiksi tietohyödykkeiksi.
Pro Gradu tutkielmani aihepiirinä on kuluttajan ostopäätöstä edeltävä tiedonetsintä Internet-ympäristössä. Tarkemmin tutkimuksen aiheena on syventyä ymmärtämään kuinka ikääntyneet kuluttajat kokevat Internetin tuotetiedon lähteenä.
Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään kuluttajan ulkoista tiedonetsintää ja siihen liittyviä tutkimustuloksia, painottaen sitä tutkimustietoa joka on saatu tutkimalla ikääntyneitä kuluttajia. Lisäksi teoriaosassa määritellään kuluttajan ulkoiseen tiedonetsintään liittyvät keskeiset käsitteet ja tarkastellaan Internetiä tiedonlähteenä.
Tutkielman teoreettisena tarkastelukontekstina toimii kustannus-hyötyanalyysi (Cost-benefit- analysis), jossa kuluttajan kokemiin kustannuksiin luetaan rahamääräisten kustannusten lisäksi mm. psykologiset, fyysiset ja sosiaaliset tekijät. Kuluttajat tekevät valintoja eri tiedonlähteiden välillä näiden kustannusten perusteella. Oleellista tämän tutkimuksen kannalta ei ole niinkään Internetin tarjoamat todelliset hyödyt tai kustannukset, vaan pääpaino asettuu erityisesti ikääntyneen kuluttajan kokemiin kustannuksiin ja hyötyihin käytettäessä Internetiä tiedonlähteenä. Tämän avulla pyritään ymmärtämään sitä potentiaalia mitä Internetillä on ikääntyneelle kuluttajalle tiedonlähteenä.
Tutkimuksen empiriaosuus suoritettiin haastattelemalla 13 Internetistä tuotetietoa etsinyttä ikääntynyttä kuluttajaa. CIT-menetelmän avulla pyrittiin kuluttajien aikaisempien kokemuksien avulla selvittämään niitä tekijöitä, jotka vaikuttivat oleellisesti tiedonetsinnän onnistumiseen tai epäonnistumiseen.
Empiirisestä aineistosta nousi ikääntyneiden näkökulmasta selkeästi viisi kustannustyyppiä: matkustuskustannukset, rahamääräiset kustannukset, sosiaaliset kustannukset, riskikustannukset ja psykologiset kustannukset. Selkeinä hyötyinä nousi esille potentiaaliset kustannussäästöt. Selvimmin esiin nousivat aineistosta psykologiset kustannukset, jotka jaoteltiin edelleen seuraaviin neljään alaryhmään: navigoinnin vaikeus taitojen puute, tietotulva ja tekniikkaan liittyvät ongelmat.
Haastateltavat etsivät eniten tietoa sellaisista tuotteista, jotka ovat luokiteltavissa erilaisiin palveluihin liittyviksi tai puhtaiksi tietohyödykkeiksi.