Sopeudunko Suomeen ja sopeutuvatko suomalaiset minuun?! : tutkimus kahden ala-asteikäisen maahanmuuttajalapsen sopeutumisesta suomalaiseen peruskouluun ja opettajien valmiudet kohdata heidät opetuksessaan
ESKELINEN, SARI (1998)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
ESKELINEN, SARI
1998
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1998Tiivistelmä
Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena on selvittää ala-asteikäisen maahanmuuttajalapsen sopeutumista suomalaiseen peruskouluun ja tarkastella opettajien valmiuksia kohdata hänet opetuksessaan. Tutkimuskohteina on kaksi maahanmuuttajalasta, joista toinen aloitti yleisopetuksen kielitaidottomana ja toinen maahanmuuttajaluokan jälkeen peruskielitaitoisena. Tarkoituksena on lisäksi selvittää maahanmuuttajaluokan eli valmistavan opetuksen merkitystä sopeutumisessa.Tutkimuksen ongelmat ovat:1. Miten lapsi on sopeutunut suomalaiseen kouluun ja mitkä ovat olleet hänen vahvuudet ja heikkoudet uudessa tilanteessa?2. Mitkä tekijät ovat edesauttaneet sopeutumista?3. Mikä merkitys valmistavalla opetuksella on sopeutumisessa?4. Opettajien asenteet ja valmiudet kohdata maahanmuuttajalapsi opetuksessaan?Tutkimusmenetelminä on käytetty osallistuvaa havainnointia, teemahaastattelua ja keskusteluja. Aineistonkeruun apuna on kenttämuistiinpanot, haastattelujen nauhoitukset, tutkittavien luokista tehdyt sosiogrammit sekä tutkittavien tekemät kuvalliset ja kirjalliset materiaalit.Tutkimustuloksen pienuuden vuoksi ei tuloksista voi tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä. Tämä on suuntaa-antava kartoitus ja yksi näkökulma siitä, mitä kaikkea maahanmuuttajalapsi ja häntä opettava opettaja joutuvat kohtaamaan ja ottamaan huomioon uudessa tilanteessa.Tutkimustulokset ovat samansuuntaisia aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa. Päällimmäisiksi sopeutumista edistäviksi tekijöiksi nousivat koulutus ja tiedon lisääminen. Erityisen tärkeää on sekä maahanmuuttajien koulutus että heitä opettavien opettajien koulutus. Maahanmuuttajien koulutuksen ja sopeutumisen ensimmäinen askel on kielen oppiminen ja siihen tarvittava myönteinen asenne. Kielen hallinnan jälkeen avautuu mahdollisuus kommunikointiin ympäristön kanssa.Molempia tapauksia yhdistää heidän motivaationsa oppia ja sopeutua. Kielitaidottoman tapauksen osalta sopeutuminen olisi ollut luultavasti nopeampaa valmistavan opetuksen kautta. Hän on oppinut ymmärrettävän suomen kielen omalla sinnikkyydellään. Joten tätä tulosta ei voi yleistää kaikkiin "ummikkoina" yleisopetusta aloittaviin.Opettajien puutteelliset valmiudet kohdata maahanmuuttajalapsi opetuksessaan viestii siitä, että opettajankoulutuksen sisältöihin tulisi tehdä tarkistuksia tämän aiheen osalta.
Aiheen ajankohtaisuuden ja maahanmuuttajien määrän kasvun kannalta, kentällä tarvittaisiin kipeästi paljon ammattitaitoisia maahanmuuttajien opettamiseen perehtyneitä opettajia.Tuloksista ilmeni myös valmistavan opetuksen merkittävyys sopeutumisessa. Maahanmuuttajaluokalla lapsi oppii turvallisessa ympäristössä kieltä, suomalaisia tapoja ja valmiuksia yleisopetukseen. Hyvä pohjakoulutus on perusta jatko-opinnoille ja elämässä selviytymiselle. Eli maahanmuuttajaluokkia tarvitaan lisää, jotta määrä vastaisi kysyntää.Tulokset ovat samansuuntaisia suomalaisten asenteista aiempiin tutkimuksiin nähden. Suomalaisten asenteet ja ennakkoluulot ovat negatiivis-sävytteisiä ulkomaalaisia kohtaan ala-asteelta lähtien. Toinen tutkittavista on joutunut kokemaan kiusaamista ja ulkomaalaisvihamielisyyttä valtaväestön taholta. Hän erottuu ulkonäkönsä vuoksi muusta väestöstä. Tutkittavista toinen taas sulautuu ulkonäkönsä puitteissa valtaväestöön ja hän ei ole kokenut kiusaamista tai syrjintää. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että massasta erottuvan ulkonäön ja kulttuurin omaavaa maahanmuuttajaa syrjitään enemmän kuin vähemmän erottuvaa.Jotta suomalaiset voisivat taholtaan edistää maahanmuuttajien sopeutumista, tarvitaan jatkuvaa tiedottamista ja aiheeseen panostamista. Lisäksi olisi erityisen tärkeää järjestää maahanmuuttajille peruskoulun jälkeen työtä tai muuta järkevää tekemistä sopeutumisen edistämiseksi. Peruskouluvaiheeseen panostaminen kantaa hedelmää pitkällä tähtäimellä ja jatko-opiskelukykyisenä kenen tahansa syrjäytymisriski pienenee.Asiasanat: maahanmuuttajat - lapset - opetus, maahanmuuttajat - sopeutuminen - Suomi
Aiheen ajankohtaisuuden ja maahanmuuttajien määrän kasvun kannalta, kentällä tarvittaisiin kipeästi paljon ammattitaitoisia maahanmuuttajien opettamiseen perehtyneitä opettajia.Tuloksista ilmeni myös valmistavan opetuksen merkittävyys sopeutumisessa. Maahanmuuttajaluokalla lapsi oppii turvallisessa ympäristössä kieltä, suomalaisia tapoja ja valmiuksia yleisopetukseen. Hyvä pohjakoulutus on perusta jatko-opinnoille ja elämässä selviytymiselle. Eli maahanmuuttajaluokkia tarvitaan lisää, jotta määrä vastaisi kysyntää.Tulokset ovat samansuuntaisia suomalaisten asenteista aiempiin tutkimuksiin nähden. Suomalaisten asenteet ja ennakkoluulot ovat negatiivis-sävytteisiä ulkomaalaisia kohtaan ala-asteelta lähtien. Toinen tutkittavista on joutunut kokemaan kiusaamista ja ulkomaalaisvihamielisyyttä valtaväestön taholta. Hän erottuu ulkonäkönsä vuoksi muusta väestöstä. Tutkittavista toinen taas sulautuu ulkonäkönsä puitteissa valtaväestöön ja hän ei ole kokenut kiusaamista tai syrjintää. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että massasta erottuvan ulkonäön ja kulttuurin omaavaa maahanmuuttajaa syrjitään enemmän kuin vähemmän erottuvaa.Jotta suomalaiset voisivat taholtaan edistää maahanmuuttajien sopeutumista, tarvitaan jatkuvaa tiedottamista ja aiheeseen panostamista. Lisäksi olisi erityisen tärkeää järjestää maahanmuuttajille peruskoulun jälkeen työtä tai muuta järkevää tekemistä sopeutumisen edistämiseksi. Peruskouluvaiheeseen panostaminen kantaa hedelmää pitkällä tähtäimellä ja jatko-opiskelukykyisenä kenen tahansa syrjäytymisriski pienenee.Asiasanat: maahanmuuttajat - lapset - opetus, maahanmuuttajat - sopeutuminen - Suomi