Pohjolan tähdet EU:n ruorissa. Suomi- ja Ruotsi-kuvat viidessä eurooppalaisessa sanomalehdessä maiden EU-puheenjohtajuuskausien alussa.
ELLILÄ, TIINA; HEIKKINEN, SUSAN (2002)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
ELLILÄ, TIINA
HEIKKINEN, SUSAN
2002
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2002Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 7 1.1 MITÄ EU-PUHEENJOHTAJUUS ON 8 2 TUTKIMUKSEMME LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTAT 11 2.1 KANSALLINEN IDENTITEETTI 11 2.1.1 Suomalainen identiteetti 11 2.1.1.1 Identiteetin kehitys 11 2.1.1.2 Mitä suomalaisuus on nykyään? 14 2.1.2 Ruotsalainen identiteetti 15 2.2 MAAKUVA, JULKISUUSKUVA JA MIELIKUVA 18 2.3 KANSALLINEN ITSETUNTO 19 2.4 MAINE JA IMAGO 21 2.5 KANSALLISVALTIOINEN AJATTELUTAPA 21 2.6 SUOMI JA RUOTSI PARIVALJAKKONA 22 2.6.1 Suomen ja Ruotsin yhteinen historia 22 2.6.2 Suomi ja Ruotsi EU-jäseninä 24 2.6.3 Suomen ja Ruotsin puheenjohtajuusohjelmat 26 3. ERILAISIA SUOMI-KUVIA 28 3.1 VELI VENÄJÄN KAINALOSSA 29 3.2 SISAR SVEAN SYLISSÄ 29 3.3 TEKNOLOGIAN EDELLÄKÄVIJÄ JA TALOUDEN NOUSIJA 30 3.4 MURHEELLISTEN LAULUJEN TAKAPAJULA 31 3.4.1 Köntyspoliitikot 31 3.5 EPÄVARMA EUROOPPALAINEN 32 4. RUOTSI-KUVIA 33 5. TUTKIMUKSEN RAJAUS 34 5.1 KYSYMYKSENASETTELU 34 5.2 AINEISTO 34 6. TUTKIMUSMENETELMÄT 36 6.1 KAHDEN ARVIOITSIJAN MENETELMÄ 36 6.2 SUOMI- JA RUOTSI-KUVIEN ARVIOINTIKRITEERIT 37 6.3 RISTIRIITAISEN MÄÄRITELMÄ 38 6.4 POSITIIVISEN JA NEGATIIVISEN MÄÄRITELMÄ 39 6.5 NEUTRAALIN MÄÄRITELMÄ 40 6.6 MENETELMIEN ENNAKKOARVIOINTIA 40 7. SUOMI-KUVA LEHTIJUTUISSA (1999) 41 7.1 AAMULEHTI, SUOMEN PUHEENJOHTAJUUTTA KÄSITELLEET JUTUT 41 7.2 SUOMI-KUVA AAMULEHDESSÄ 43 7.2.1 Kielteistä Suomi-kuvaa 43 7.2.2 Myönteistä Suomi-kuvaa 44 7.3 DAGENS NYHETER, SUOMEN PUHEENJOHTAJUUTTA KÄSITELLEET JUTUT 45 7.4 SUOMI-KUVA DAGENS NYHETERISSÄ 46 7.5 ÅLAND, SUOMEN PUHEENJOHTAJUUTTA KÄSITELLEET JUTUT 48 7.6 SUOMI-KUVA ÅLANDISSA 48 7.7 DIE WELT, SUOMEN PUHEENJOHTAJUUTTA KÄSITELLEET JUTUT 49 7.8 SUOMI-KUVA DIE WELTISSÄ 50 7.9 THE TIMES, SUOMEN PUHEENJOHTAJUUTTA KÄSITELLEET JUTUT 517.10 SUOMI-KUVA THE TIMESISSÄ 52 7.11 YHTEENVETOTAULUKKO (SUOMI-KUVA 1999) 53 8. RUOTSI-KUVA LEHTIJUTUISSA (20002001) 55 8.1 DAGENS NYHETER, RUOTSIN PUHEENJOHTAJUUTTA KÄSITELLEET JUTUT 55 8.2 RUOTSI-KUVA DAGENS NYHETERISSÄ 58 8.3 AAMULEHTI, RUOTSIN PUHEENJOHTAJUUTTA KÄSITELLEET JUTUT 62 8.4 RUOTSI-KUVA AAMULEHDESSÄ 63 8.5 ÅLAND, RUOTSIN PUHEENJOHTAJUUTTA KÄSITELLEET JUTUT 64 8.6 RUOTSI-KUVA ÅLANDISSA 64 8.7 DIE WELT, RUOTSIN PUHEENJOHTAJUUTTA KÄSITELLEET JUTUT 65 8.8 RUOTSI-KUVA DIE WELTISSÄ 66 8.9 THE TIMES, RUOTSIN PUHEENJOHTAJUUTTA KÄSITELLEET LEHTIJUTUT 69 8.10 RUOTSI-KUVA THE TIMESISSA 69 8.11 YHTEENVETOTAULUKKO (RUOTSI-KUVA 2000-2001) 70 9 TEEMAT JA PAINOTUKSET MAAKUVAN LUOJANA 72 9.1 SUOMEN PUHEENJOHTAJUUTTA SIVUNNEIDEN JUTTUJEN TEEMAT 72 9.1.1 Aamulehti 72 9.1.2 Dagens Nyheter 73 9.1.3 Åland 73 9.1.4 The Times 73 9.1.5 Die Welt 73 9.2 RUOTSIN PUHEENJOHTAJUUTTA SIVUNNEIDEN JUTTUJEN TEEMAT 73 9.2.1 Dagens Nyheter 73 9.2.2 Aamulehti 74 9.2.3 Åland 74 9.2.4 The Times 74 9.2.5 Die Welt 74 9.3 PUHEENJOHTAJUUKSIEN PAINOTUS 75 9.3.1 Suomen puheenjohtajuuden painotus eri lehdissä 1999 76 9.3.2 Ruotsin puheenjohtajuuden painotus eri lehdissä 2000-2001 76 10. METAFORAT MAAKUVAN LUOJINA 77 10.1 MIKÄ METAFORA ON 77 10.2 SUOMI-METAFORAT AAMULEHDESSÄ 77 10.2.1 Työntekijänä 78 10.2.2 Kilpaurheilijana 78 10.2.3 Sotilaallisena toimijana 79 10.2.4 Näyttelijänä 79 10.2.5 Muita Suomi-rooleja 79 10.3 Suomi-metaforat muissa lehdissä 80 10.3.1 Näyttelijänä ja näyttämönä 81 10.3.2 Matkantekijänä 81 10.3.3 Kilpaurheilijana 82 10.3.4 Pelurina 82 10.3.5 Muita Suomi-rooleja 82 10.4 RUOTSI-METAFORAT DAGENS NYHETERISSÄ 84 10.4.1 Näyttelijänä ja näyttämönä 84 10.4.2 Matkantekijänä 85 10.4.3 Sotilaallisena toimijana 86 10.4.4 Työntekijänä 86 10.4.5 Muita Ruotsi-rooleja 87 10.5 RUOTSI-METAFORAT MUISSA LEHDISSÄ 88 10.5.1 Matkantekijänä 88 10.5.2 Sotilaallisena toimijana 89 10.5.3 Näyttelijänä ja näyttämönä 89 10.5.4 Puutarhana 89 10.5.5 Isähahmona 89 10.5.6 Muut Ruotsi-roolit 90 10.6 PÄÄTELMIÄ METAFORISTA 92 11 SUKUPUOLINÄKÖKULMA MAAKUVAA LUOVAAN KIRJOITTELUUN 93 11.1 SUOMEA KOSKEVAN KIRJOITTELUN MIEHISYYS 95 11.1.1 Kirjoittelun miehisyys Suomi-kuvaa luovissa jutuissa, lehdittäin eriteltyinä 95 11.2 RUOTSIA KOSKEVAN KIRJOITTELUN MIEHISYYS 96 11.2.1 Kirjoittelun miehisyys Ruotsi-kuvaa luovissa jutuissa, lehdittäin eriteltyinä 96 11.3 MIEHISIMMÄT LEHDET 97 12 KENEN ÄÄNELLÄ MAAKUVAA LUOTIIN? 98 12.1 KENEN ÄÄNELLÄ SUOMI-KUVAA LUOTIIN? 98 12.1.1 Erittelyä lehdittäin 101 12.2 KENEN ÄÄNELLÄ RUOTSI-KUVAA LUOTIIN? 102 12.2.1 Erittelyä lehdittäin 102 12.3 KUKA PUHUI KAIKISSA JUTUISSA ENITEN? 103 13. PÄÄTELMÄT 106 13.1 SUOMI VASTAAN RUOTSI 106 13.2. AAMULEHDEN JA DAGENS NYHETERIN EROT 108 13.2 TULOSTEN SUHDE MUIHIN TUTKIMUKSIIN 109 LOPUKSI 111 LÄHTEET 113
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitetään Suomen ja Ruotsin maakuvia viidessä eurooppalaisessa sanomalehdessä maiden EU-puheenjohtajuuskausien alkuvaiheissa. Tutkittavat lehdet ovat Aamulehti, Dagens Nyheter, Die Welt, The Times ja Åland. Suomi-kuvaa on tutkittu ajalta 24.6.7.7.1999 ja Ruotsi-kuvaa ajalta 25.12.20007.1.2001.
Lehdistä on kerätty kaikki Suomen tai Ruotsin puheenjohtajuutta koskeneet tai sivunneet artikkelit. Jutuista on tehty määrällinen analyysi ja ne on taulukoitu.
Tutkielman laadullisen osuuden ensimmäisessä vaiheessa jutut on luokiteltu maakuvan kannalta positiivisiin, negatiivisiin, neutraaleihin ja ristiriitaisiin. Luokittelu on tehty sekä otsikkotasolla että kokonaisten juttujen tasolla.
Kunkin lehden kirjoittelusta on tehty myös kuvaileva yhteenveto.
Laadullista tutkimusta on jatkettu analysoimalla, kuka jutuissa pääsee puhumaan eli kuka maakuvaa luo sekä miten paljon eri sukupuolet juttuja ovat tehneet ja niissä esiintyneet. Lisäksi on tutkittu, millaisia metaforisia ilmauksia jutuissa käytetään ja mitkä teemat jutuissa nousevat esille.
Tutkimuksen keskeisin tulos on se, että ulkomainen lehdistö välitti Ruotsista huomattavasti positiivisempaa maakuvaa kuin Suomesta. Ruotsin kansallinen identiteetti vaikutti myös olevan lähempänä ulkomaalaisten Ruotsi-kuvaa kuin suomalaisten identiteetti ulkomaalaisten Suomi-kuvaa.
Suomea koskeva negatiivinen vire johtui paljolti Suomen puheenjohtajakauden alkuun sattuneesta kieliriidasta, joka koski saksan kielen tulkkausta EU-kokouksissa, sekä siitä, että EU:n komissio oli tuolloin hajotettu ja siten toimintakyvytön. Ruotsi-kuvan myönteisyys taas johtui osaksi siitä, että Ruotsin edeltäjämaa Ranska oli yleisen arvion mukaan epäonnistunut kaudellaan ja Ruotsia pidettiin varmasti ainakin edeltäjäänsä parempana.
Lehdistä on kerätty kaikki Suomen tai Ruotsin puheenjohtajuutta koskeneet tai sivunneet artikkelit. Jutuista on tehty määrällinen analyysi ja ne on taulukoitu.
Tutkielman laadullisen osuuden ensimmäisessä vaiheessa jutut on luokiteltu maakuvan kannalta positiivisiin, negatiivisiin, neutraaleihin ja ristiriitaisiin. Luokittelu on tehty sekä otsikkotasolla että kokonaisten juttujen tasolla.
Kunkin lehden kirjoittelusta on tehty myös kuvaileva yhteenveto.
Laadullista tutkimusta on jatkettu analysoimalla, kuka jutuissa pääsee puhumaan eli kuka maakuvaa luo sekä miten paljon eri sukupuolet juttuja ovat tehneet ja niissä esiintyneet. Lisäksi on tutkittu, millaisia metaforisia ilmauksia jutuissa käytetään ja mitkä teemat jutuissa nousevat esille.
Tutkimuksen keskeisin tulos on se, että ulkomainen lehdistö välitti Ruotsista huomattavasti positiivisempaa maakuvaa kuin Suomesta. Ruotsin kansallinen identiteetti vaikutti myös olevan lähempänä ulkomaalaisten Ruotsi-kuvaa kuin suomalaisten identiteetti ulkomaalaisten Suomi-kuvaa.
Suomea koskeva negatiivinen vire johtui paljolti Suomen puheenjohtajakauden alkuun sattuneesta kieliriidasta, joka koski saksan kielen tulkkausta EU-kokouksissa, sekä siitä, että EU:n komissio oli tuolloin hajotettu ja siten toimintakyvytön. Ruotsi-kuvan myönteisyys taas johtui osaksi siitä, että Ruotsin edeltäjämaa Ranska oli yleisen arvion mukaan epäonnistunut kaudellaan ja Ruotsia pidettiin varmasti ainakin edeltäjäänsä parempana.